Naimisissa ollut henkilö A kuoli jokin aika sitten.
Henkilö A kuoli miltei varattomana. Asumansa talo oli kokonaisuudessaan puolisonsa B:n nimissä eli henkilö A ei siis jättänyt jälkeensä käytännöllisesti katsoen minkäänlaista omaisuutta (muutama sata euroa).
A.lla ja B.llä oli avioehto.
Perunkirjoitukset suoritettiin ajallaan ja sitten tuli verotoimistosta henkilöiden A ja B lapsille postia, jossa oli maksettavaa perintöveroa.
Verotoimiston laskelmassa A:n ja B:n varat oli laskettu yhteen, josta oli vähennetty puolet eli lesken (B)osuus.
Lapsille määrättiin perintövero tästä jäljelle jääneestä puolikkaasta eli käytänössä elossa olevan B:n varoista.
Meniköhän verotus aivan oikein ???
Henkilö A kuoli miltei varattomana. Asumansa talo oli kokonaisuudessaan puolisonsa B:n nimissä eli henkilö A ei siis jättänyt jälkeensä käytännöllisesti katsoen minkäänlaista omaisuutta (muutama sata euroa).
A.lla ja B.llä oli avioehto.
Perunkirjoitukset suoritettiin ajallaan ja sitten tuli verotoimistosta henkilöiden A ja B lapsille postia, jossa oli maksettavaa perintöveroa.
Verotoimiston laskelmassa A:n ja B:n varat oli laskettu yhteen, josta oli vähennetty puolet eli lesken (B)osuus.
Lapsille määrättiin perintövero tästä jäljelle jääneestä puolikkaasta eli käytänössä elossa olevan B:n varoista.
Meniköhän verotus aivan oikein ???
Vastaukset 8
Vanhimmat
Jos leski on varakkaampi, perunkirjassa ei ole merkintää, että ei anna tasinkoa kuolleen perillisille, verotsto laittaa kaikki varat puoliksi, ja sitten vaan katsotaan veron osuus. Näin minä olen ainakin ymmärtänyt. eli jos leski ei anna tasinkoa perillisille, siitä pitää olla perunkirjassa merkintä, eihän verotsto muuten sitä tiedä.
Varakkaampi leski ei ole kieltäytynyt kuolleen puolison avio-oikeuteen perustuvan tasingon antamisesta perillisille tai kieltäytymistä ei merkitty perukirjaan. Leskellä olisi ollut oikeus kieltäytyä tasingon antamisesta, mutta nyt perilliset ovat puolikkaansa saaneet.
Avioehdon ollessa molemminpuolin kunnossa meni verotus tietysti väärin, ehkä virhe perukirjassa.
melko usein.
Päätökset kannattaa tarkistaa huolella ja vaatia oikaisua mikäli on aihetta.
Avioehto ei pätenyt kuoleman varalta, joten sillä ei ole merkitystä.
A:n ja B:n varallisuusero jaettuna kahdelle = tasinko. Lapset perivät tasingosta 50 %, toiset 50% ovat jo lesken omaisuutta. Eli oikein meni.
...lapset peri vielä hengissä olevan lesken nimissä olevaa omaisuutta?
Periä voi - mutta ei sitä välttämättä saa.
Kyse on siitä, mitä on KIRJATTU.
JOS leski ilmoittaa, ettei tule antamaan tasinkoa rikkaampana peritte kuolleen omaisuuden lapsina (...koska avioparin omaisuus lasketaan yhteen ja siitä määrätään kuolintapauksessa kuolinpesän arvo - ellei ole testamenttia tai avioehto kata myös kuolintapausta).
Tämä sama tilannehan on ilman noita omistuskoukeroita lesken käyttäessä asunnon hallintaoikeuttaan: lapset maksavat silti perintöveron, vaikka asunto jää leskelle.
Suosittelen tekemään pikimmiten korjuaksen perunkirjaan: lesken ilmoittamaan ettei tule maksamaan tasinkoa ja näin lasten perintöveron määräkin pienenee.
...puoliso saa tasinkona puolet yhteenlasketusta omaisuudesta. Tarkoitus ei ole huolehtia perinnönsaajien perinnöistä vaan köyhemmän aviopuolison saatavista kuolemantapauksissa.