1.Montako runoa olet tehnyt?
2.Oletko mielestäsi hyvä runoilija?
3.Mistä sait idasi ryhtyä runoilijaksi?
4.Kuinka kauan olet runoillut?
5.Kuinka vanha olet?
2.Oletko mielestäsi hyvä runoilija?
3.Mistä sait idasi ryhtyä runoilijaksi?
4.Kuinka kauan olet runoillut?
5.Kuinka vanha olet?
Vastaukset 44
Vanhimmat
1.Montako runoa oon tehny? Aika monta =)
En oo laskeskellu...
2.Oonko mielestäni hyvä runoilija? Siedettävän hyvä..?
3.Mistä sain idean ryhtyä runoilijaksi?
Musta on kiva rustata runoja.Pääsee purkaa
tunteitaan paperille, ym.. =)
4.Kuinka kauan olen runoillut? Varmaan jostain
8-vuotiaasta.
5.Kuinka vanha olen? 12 mie oon =)
1.En oo laskenut ihan tarkasti, mutta monta on tullut tehtyä..
2.en
3..en ole runoilia kirjoitan vain runoja
2.n.vuoden "vakavasti"
5.14
1.227
2.Olen
3.En muista.
4.Kohta 11 kuukautta.
5.Kohta 17
1. Jotain parisen kymmentä
2. Kohtalainen...?
3. Aloin purkamaan asioita paperille ja huomasin, että sehän käy hyvin runojen kautta.
4. Jostain yläasteelta, kasilta ehkä.
5. Olen kohta 17.
1. aika monta
2. en
3. pidän kirjoittamisesta sun muusta tavasta jolla kerron omat tunteeni ja ajatukseni runon tai tarinan kautta
4. kaiketi kolme vuotta
5. 13
1. aika monta niit on tultu kirjoteltuu vuosien varrel
2. en
3. en sano itseäni runoilijaksi mutta pidän kirjoittamisesta ja aika monasti kerron ajatukseni tarinan tai runon muodossa
4. viis vuotta kaiketi
5. kolmeteist
1. aika monta niit on tultu kirjoteltuu vuosien varrel
2. en
3. en sano itseäni runoilijaksi mutta pidän kirjoittamisesta ja aika monasti kerron ajatukseni tarinan tai runon muodossa
4. viis vuotta kaiketi
5. kolmeteist
1. n. 100 runoa on tullu rustattua..
2. Ihan hyvä..kai..en mä osaa itteeni arvostella..
3. Kerra vaan huvikseni yritin tehdä runon, niin siit se kai sitte lähti.. 4. n. 8 kuukautta oon kirjoitellu runoja..
5. 14 täytin tammikuussa..
1. Onhan niitä kertynyt pöytälaatikkoon. Sellainen nelisensataa ja yli.
2. Hyvä ja hyvä.. Jotkut runoistani ovat lähellä tavoitettani, mutta siltikään en voi pitää itseäni edes kohtuullisena runoilijana. Arvostan postmodernia ja pirstaleista sekä abstraktia runoutta. En muista lukeneeni yhtään hyvää runoa pitkiin aikoihin. Hyvässä runossa on sielu ja sydän; siitä löytää Sapfon ja Södergranin, Tabermannin, Eliotin ja Joycen
3. En ole runoilija. Kirjoitan runoja, mutta runoilija on ammattinimike, joka pitää ansaita tunnustuksella.
4. Jaa-a.. Mahdoinkohan kirjoittaa ensimmäisen runoni joskus 11-vuotiaana.
5. 19
1. Onhan niitä kertynyt pöytälaatikkoon. Sellainen nelisensataa ja yli.
2. Hyvä ja hyvä.. Jotkut runoistani ovat lähellä tavoitettani, mutta siltikään en voi pitää itseäni edes kohtuullisena runoilijana. Arvostan postmodernia ja pirstaleista sekä abstraktia runoutta. En muista lukeneeni yhtään hyvää runoa pitkiin aikoihin. Hyvässä runossa on sielu ja sydän; siitä löytää Sapfon ja Södergranin, Tabermannin, Eliotin ja Joycen
3. En ole runoilija. Kirjoitan runoja, mutta runoilija on ammattinimike, joka pitää ansaita tunnustuksella.
4. Jaa-a.. Mahdoinkohan kirjoittaa ensimmäisen runoni joskus 11-vuotiaana.
5. 19
Käy lukemassa www.rakkausrunot.com:issa
Darkest nikillä kirjoitettuja runoja ja kerro mielipiteesi, arvostaisin sitä kovasti.
Jaa. Mitähän sitä voisi sanoa. Aika samanlaisia tyyliltään kuin omani. Abstraktia ja teemat vaihtelevat tyylin pysyessä kuitenkin samanlaisena ja yhtenäisenä runojen läpi. Pidin kyllä lukemastani. Olen sitä mieltä, että runoistasi näkyy oma ajatus- ja tunnemaailmasi, mikä on vain positiivista. Oletko kauankin kirjoittanut?
14 vuotiaana kirjoitin ensimmäisen riimaavan runon jossa oli metaforia.
Aurinko pilkahtelee jo horisontin takaa,
Hitaasti se nousee, hitaasti vanheten vuosien saatossa ja Minä odottelen yhä keskipäivää.
Niitä ensimmäisiä mitä kirjoitin:
a Perfect Match
I light a match and watch it burn,
I light another it's your turn,
I stare at the flame, it's never the same,
It moves in the wind, and burns away,
I light two, they burn together, brighter,
and the flames are higher, I have to admire,
they know they are going to burn out and
that's their desire, they burned out but
stay together, I think that's better
burning together.
Englantia, koska osasin sitä silloin jo paremmin kuin suomea. Verraten lukion äidinkielen ja englannin keskiarvoja.. äidinkieli 5,67 englanti 9.74..
14 vuotiaana kirjoitin ensimmäisen riimaavan runon jossa oli metaforia.
Aurinko pilkahtelee jo horisontin takaa,
Hitaasti se nousee, hitaasti vanheten vuosien saatossa ja Minä odottelen yhä keskipäivää.
Niitä ensimmäisiä mitä kirjoitin:
a Perfect Match
I light a match and watch it burn,
I light another it's your turn,
I stare at the flame, it's never the same,
It moves in the wind, and burns away,
I light two, they burn together, brighter,
and the flames are higher, I have to admire,
they know they are going to burn out and
that's their desire, they burned out but
stay together, I think that's better
burning together.
Englantia, koska osasin sitä silloin jo paremmin kuin suomea. Verraten lukion äidinkielen ja englannin keskiarvoja.. äidinkieli 5,67 englanti 9.74..
En voinut uteliaisuuttani olla lukematta näitä muitakin vastauksia. Missä kirjoissa runojasi on julkaistu?
1.eiköhän noita jotain reilu 100 kappaletta oo tullu tehtyä
2.en. joskus joku saattaa olla ihan kohtalaisen hyvä runo
3.Oli vähä tekemisen puute niin ajattelin kokeila
4.en muista...en kovin kauaa
5.17
ajattelin vaan sanoa,et sä oot mun lempi "runoilija" täällä!! joten jatka samaan malliin:)
Kiitosta.. =)
ei vaan oikein nykyään kerkee kirjottaa :(
1.Montako runoa olet tehnyt?
Joskus ne laskinkin ja niitä oli muutama sata.
2.Oletko mielestäsi hyvä runoilija?
Laskisin itseni runoilijaksi vasta siinä vaiheessa, jos joskus jotain julkaisisin paperipainoksena. Ikuisena pessimistinä en kuitenkaan luota omiin kykyihini niin paljon, että tarjoaisin tekeleitäni kenellekään julkaistavaksi.
3.Mistä sait idasi ryhtyä runoilijaksi?
Päässäni pyörivät erikoiset (ja kauniit) lauseet piti kirjoittaa muistiin.
4.Kuinka kauan olet runoillut?
~10 vuotta. Ensimmäiset runot olen toki kirjoittanut jo ala-asteella, mutta tuolloin kirjoittaminen ei ollut mitenkään säännöllistä. Nykyisin kirjoittaminen on lähinnä kausiluonteista.
5.Kuinka vanha olet?
Vanha, viisas ja väsynyt. 23. Nyt ymmärrätte, miksi teiniangsti ja SinäMinärakkaus tuskin koskaan purevat minuun.
Onpa kriitikko nuori.
Minun runoilijan urani lähti liikkeelle siitä,
kun kerroin naapurin tytöille kummitusjuttuja.
Paraatilajini on kuitenkin yhteiskunta ja
politiikka.
Runoja on lukematon määrä, osa puettuna tieto-
koneohjelman muotoon ja osa miten milloinkin.
Joihinkin juttuihin olen ihan tyytyväinen.
1. satoja, tosin niistä suurin osaa jää mappi ö:hön.
2. En osaa ihan vielä kirjoittaa. Alan pikkuhiljaa päästä tasalaatuisuuteen teksteissäni, mutta se taittaa vähän terää.
3. Ei se ollut idea. Niin kävi.
4. Miten se laskeketaan? 20 v?
5. Nuori, 30v. Mitäs minä täällä teen?
Tunnen itseni vanhaksi näiden viisitoistakesäisten joukossa. Mutta miksi hämmästelet ikääni? Vanhako itse olet?
5.Kuinka vanha olet?
Vanha, viisas ja väsynyt. 23. Nyt ymmärrätte, miksi teiniangsti ja SinäMinärakkaus tuskin koskaan purevat minuun.
sen takiako et ole arvostellut minun runoja koska ne eivät välttämättä saavuta teiniangstin piirteitä.
Kun sanotaan, ettei erilaisilla ominaisuuksilla ole merkitystä, niin tuskin iälläkään?
Mielestäni täällä on jokusia oikein mielenkiintoisiakin runoja.
Täällä käydessäni luen runoja satunnaisotannalla enkä järjestelmällisesti. En kommentoi kaikkia 'ihan kivoja' kirjoitelmia. Yritän myöskin olla teilaamatta mielestäni kammottavimmat liirumlaarumit. Sanaisen arkkuni avaan, jos jokin minua erityisesti hätkähdyttää taikka jurppii.
En kyllä yhtäkkiseltäni muista lukeneeni yhtään runoasi, mutta yritän kiinnittää huomiota nimimerkkiisi jatkossa. Tiedä vaikka saisit kaipaamasi arvostelun lähiaikoina!
(Yritin lisäksi vastauksessani sanoa, että EN lue mielelläni teiniangstia.)
1. n. 60-70 runoa.
2. Heikkoina hetkinäni.
3. Idean?
4. 5 vuotta ja risat (kohta 6 vuotta)
5. 19,80v
1. n. 60-70 runoa. (en laske runoiksi kaiken maailman paskoja räpellyksiä niinkuin eräät,
vaan ne tarkkaan hietut timantit jotka hivelevät
sielun säikeitä [luku olisi neljä numeroinen jos kaikki laskisin runoiksi])
2. Itserakasta kuvitella itseään hyväksi.
3. Minkä helvetin idean? jo että edes kysyt tuota tarkoittaa sitä ettet itse ole runoilija.
4. jos lasketaan niin kuin sinä niin olen itse asiassa runoillut yli 8 vuotta (vielä ehkä enemmänkin)
Mitä sä valitat?
Mä oon kuule sua suositumpi, mä oon runoilija kaikkien mielestä. Älä sä epäile mun taitoja.
Kumpi on täällä suositumpi?
Mitä sä selität.
Itseasiassa et ole. Minun runoja on julkaistu kolmessa kirjassa ja kahdella cd:llä lausuttuna.
Et ole sitäkään. Voisin helposti hakea pari tuhatta ihmistä allekirjoittamaan sen.
mitä taitoja?
missä täällä? internetissä?
et todellakaan ole.
Kumman runoissa on yleensä enemmän lukijoita????
En perustaisi paljon noista lukijamääristä. Osaltaan vaikuttimena on kuitenkin tää sinun ja -angelin- sanoisinko vaiherikas rakkaus. Sillä olet nimeä saanut, yksityiselämän julkisella puimisella.
Eikä kirjoittajien taitoja voi toisaalta oikein verratakaan- jokainen kirjoittaa niin kuin itse parhaaksi näkee.
Ja varsinainen runoilija-nimike tarkoittaa julkaisevaa runoilijaa. Kuka tahansa saa kyllä silti kirjoittaa runoja, ja moni voi olla todella hyvä ja ansaitsisikin runoilijan nimen, mutta silti se on kuitenkin ammattiryhmä.
Älä nyt ota tätä mitenkään henk.koht. loukkauksena, koska se ei sellainen ole, tai ainakaan tarkoitettu sellaiseksi. Itsehän tietysti päätät, miten muitten mielipiteisiin suhtaudut.
Mun runoilla on enemmän lukijoita.
Paitsi jos tarkotat tätä pientä runosivustoa täällä suomi24:Ssa missä voit itse ladata itelles niitä luettu kertoja lisää ns. huijata..
Ja onko se yleensäkkään suosiota kun ihmiset käy nostaan omaa ns. runoitsetuntoaan lukemalla jotain huonoa..
Sä väität, että mä tekisin itelleni lukijoita!!!!
En todellakaan tee!!!!
Oot vaan kateellinen kun nuoret pitää musta enemmän kuin susta!!!
Sulla on noussu kusi päähän, sen näkee selkeesti!!!!
:)
Ihmiset pitää erinlaisesta!!Et kulta voi sanoo et olet parempi tai silleen...Joihinkin darkestin runot iskee paremmin joihinkin sun, ei kannata riidellä asiasta!!:)
pahalla kulta..Mä pidän sun runoista..Ja darkestin runoja en ole kauheesti lukenut..mut nekin on kai hyviä..Mutta sulla se kusi alkaa nousta koska haukut toista..Kunnon ihmiset ei riitele yhtä välinpitämättömästä asiasta!
Hei, mitä te tuolla "taistelulla" saavutitte?
Ette tietääkseni mitään..!
Ja kulta..Vähemmän !-Merkkejä
Ei kulta pahalla..Mä pidän sun runoista, mutta alkaa ärsyttää toi mahtailu!
Mä en hauku muita, se haukkui mua.....
Älä kersa vikise. Sun "runot" on yhtä räpellystä. Jotain niin hirveää, ettei niitä kehtaa edes runoiksi kutsua! Enpä osaa sanoa ketkä niitä "runojasi" lukevat. Mahdollisesti muut keskenkasvuiset. Äläkä vastaa mitään, jos aikomuksenasi on vastata "ääh, painu vittun", sillä rakentava kritiikki olisi poikaa.
Ole sä vanha fabu hiljaa!!!!
Enkös pyytänyt rakentavaa kritiikkiä? Taidatko poika kulta edes tietää mitä se tarkoittaa? Ja olen muuten mummo, ainakin alaikäisiin verraten..
Mikäpä sen hauskempaa....=)
Tiedän mitä se tarkoittaa, mutta sellaista ei kaikille multa tule....=)
Mielummin oon ala-ikäinen kuin vanhus...:D
se aloitti, mä vaan jatkoin-virsi on monelle pennulle tuttu!
Olen kirjoitellut n. 600 runoa, lapsuudesta tänne nelivitoseksi saakka.
En tiedä mikä on hyvä runoilija, ehkä se joka valehtelee eniten vakavalla naamalla... Sanoo Tabermann, joka kylläkään ei mielestäni ole kaksinen itsekään. Jokainen lukija päättää, antologioitani on kuitenkin luettu teattereissa, palkittu kilpailuissa... Mitä se on, tahroja paperilla...?
En oo saanut erityistä ideaa runoilemiseen, niitä on vain tullut, siitä saakka kun opin kirjoittamaan viisivuotiaana. Hulluus, siunattu hulluus...
Miten pitkään olen runoillut, kuinka vanha olen, se selvisi jo edellä... Mutta kuinka vanha Sinusta olen...? Tässä pari esimerkkiä, aonakin Laine kehui niitä. Outo tyyppi, mutta ihan hyviä runoja sillä kyllä on... Mitä Sinä tykkäät?
Terv. Sakari
.......................
Aamusumua
Roskalaatikon luukku oli tilava ja turhuuteni mahtuivat sinne
aamuvarhaisella mainiosti, tilaakin jäi vielä, mikä oli hyvä, sillä
sotkuja minulla kyllä riittää pois vietäviksi.
Jätin kokonaisen laatikon, laatikoitakin omistan piisalle asti, laatikon
kuoria, pahvisia ja helposti repeäviä. Sumu riippui matalalla, en
nähnyt mutta kuulin sitäkin selvemmin miten muuttosorsien parvi
ylitti taivasta vinottain, suoraan on taivasta mahdotonta ylittää,
sen tiedän kyllä etukäteen. Määränpäätä en tiedä. Nehän voivat
mennä hyvinkin kauas. Sorsat keväällä.
Ulko-ovella seisoi vanha muori, se oli nähnyt mitä vein pois
asunnostani. Se nojasi keppeihin, eikä niinollen voinut olla
aamukävelyllä, luulen että sekin halusi olla näkemättä sumussa.
Sillä oli kummallisen siniset silmät, melkein liian terävät. Pieni ja
ohut ja valkoinen mummo, tummasuoniset kädet ja terävät silmät,
mutta merkilliseksi asian teki varmuus siitä, että kyseessä oli Se,
ei Hän. Tällä seikalla on kasvava merkitys.
Avasin sille ulko-oven ja sitten hissin ja seisoin peltisessä laatikossa
sitä vastapäätä. Peilistä heijastui vanhaa ja vanhempaa ja harmaa
villahuivi. Se haisi vanhukselle ja ehkä pikkuisen kuolemalle ja
niin vahvasti keväälle, se kysyi minulta mistä tulen.
Sanoin sille tulevani hyvin kaukaa ja se alkoi nauraa ja sanoi, että sille
oli turha valehdella; roskalaatikoltahan minä olin tulossa, vaikken
sitä tonkimassa enää käynytkään. Sen mielestä asiat piti puhua niinkuin
ne olivat. Ei se odottanut vastausta, minä vain hymyilin sille ihan
pikkuisen, ja se ymmärsi ilman sanojakin.
Se jäi pois kolmannessa ja kopautti mennessään minua kepillä polveen.
Sillä oli terävät silmät ja paljon vuosia takana ja jostakin asunnosta
kuului lapsen itku. Lapsen itku ja sitten keppien epätahtinen kopina,
vanhan kerrostalon uudessa portaikossa, ja aamu oli vielä hyvin
varhainen.
***************************************
Ikävä
Heräsin aamuyöllä tiskaamaan.
Pesin huolella isot ja pienet lautaset,
toisen ja neljännen,
vielä viimeisenkin,
uudestaan kaikki puhtaat
lautaset.
Seuraavaksi tiskasin lasit.
Onnistuinkin aluksi oikein mainiosti,
mutta lopulta
sen kaikkein kauneimman pikarin
täytti jostakin
tipahtanut kuuma kyynel.
Olen väsäillyt about 500 runoa elämäni varrella.
En tiedä olenko hyvä runoilija, peili lukekoon ajatuksesi, muut päättävät. Olen vain minä...
Antologioitani on kuitenkin luettu teattereissa, olen menestynyt kilpailuissa...
Olen kirjoittanut viisivuotiaasta lähtien aina kun aikaa on ollut, paljon novellejakin aikakauslehtiin, ym... Nähnyt, elänyt paljon eri puolilla maailmaa...
Nyt minulla on jonkinlainen rauha, seesteinen vaihe kaiken jälkeen...
Tässä pari joita Laine kehui jostakin syystä. Proosaa ja tavallista... Laine on tyyppi jota arvostan, vaikka omituinen onkin... Hyviä sen runot, aika monetkin... Ja kaikkihan me ollaan omituisia, tietysti. Ei elämä muuten olisi kuin tyhjä kuori...
>*****************************
Aamusumua
Roskalaatikon luukku oli tilava ja turhuuteni mahtuivat sinne
aamuvarhaisella mainiosti, tilaakin jäi vielä, mikä oli hyvä, sillä
sotkuja minulla kyllä riittää pois vietäviksi.
Jätin kokonaisen laatikon, laatikoitakin omistan piisalle asti, laatikon
kuoria, pahvisia ja helposti repeäviä. Sumu riippui matalalla, en
nähnyt mutta kuulin sitäkin selvemmin miten muuttosorsien parvi
ylitti taivasta vinottain, suoraan on taivasta mahdotonta ylittää,
sen tiedän kyllä etukäteen. Määränpäätä en tiedä. Nehän voivat
mennä hyvinkin kauas. Sorsat keväällä.
Ulko-ovella seisoi vanha muori, se oli nähnyt mitä vein pois
asunnostani. Se nojasi keppeihin, eikä niinollen voinut olla
aamukävelyllä, luulen että sekin halusi olla näkemättä sumussa.
Sillä oli kummallisen siniset silmät, melkein liian terävät. Pieni ja
ohut ja valkoinen mummo, tummasuoniset kädet ja terävät silmät,
mutta merkilliseksi asian teki varmuus siitä, että kyseessä oli Se,
ei Hän. Tällä seikalla on kasvava merkitys.
Avasin sille ulko-oven ja sitten hissin ja seisoin peltisessä laatikossa
sitä vastapäätä. Peilistä heijastui vanhaa ja vanhempaa ja harmaa
villahuivi. Se haisi vanhukselle ja ehkä pikkuisen kuolemalle ja
niin vahvasti keväälle, se kysyi minulta mistä tulen.
Sanoin sille tulevani hyvin kaukaa ja se alkoi nauraa ja sanoi, että sille
oli turha valehdella; roskalaatikoltahan minä olin tulossa, vaikken
sitä tonkimassa enää käynytkään. Sen mielestä asiat piti puhua niinkuin
ne olivat. Ei se odottanut vastausta, minä vain hymyilin sille ihan
pikkuisen, ja se ymmärsi ilman sanojakin.
Se jäi pois kolmannessa ja kopautti mennessään minua kepillä polveen.
Sillä oli terävät silmät ja paljon vuosia takana ja jostakin asunnosta
kuului lapsen itku. Lapsen itku ja sitten keppien epätahtinen kopina,
vanhan kerrostalon uudessa portaikossa, ja aamu oli vielä hyvin
varhainen.
************************************
Ikävä
Heräsin aamuyöllä tiskaamaan.
Pesin huolella isot ja pienet lautaset,
toisen ja neljännen,
vielä viimeisenkin,
uudestaan kaikki puhtaat
lautaset.
Seuraavaksi tiskasin lasit.
Onnistuinkin aluksi oikein mainiosti,
mutta lopulta
sen kaikkein kauneimman pikarin
täytti jostakin
tipahtanut kuuma kyynel.
*********************************
Siinä pari. Mutta saako niistä mitään, voiko meditoida... Odotan
Tunnelmaan pääsee liki,
ei sisälle.
Ehkä se johtuu vain
omista esteistäni
tai sitten siitä,
että "liki" on
ihan tarpeeksi.
Kiitos.
Minun iltani tuntui
hetken lämpimämmältä.
Katsoit minua
peilistä.
Vedetään pohjat.
1.Montako runoa olet tehnyt?
2 ( 4.luokalla äikän tunnilla ehkä yhden, kertoi Tikusta ja Takusta).
2.Oletko mielestäsi hyvä runoilija?
En todellakaan. En edes ole huono runoilija, minä vain EN OLE runoilija.
3.Mistä sait idasi ryhtyä runoilijaksi?
En ole ryhtynyt runoilijaksi. Kirjoitin vain kaksi runoa.
4.Kuinka kauan olet runoillut? Kirjoitin ensimmäisen "varsinaisen" runoni n. 11h sitten.
5.Kuinka vanha olet? 17
Ei olisi pitänyt edes vastata koko galluppiin.