koska männyn kylvön jälkeen pitäisi viimeistään poistaa lähekkäin (ryppäässä )kasvavat taimet. Metsälöni on hirvivaltaisella alueella, enkä ole uskaltanut raivata ollenkaan vielä mäntyjä. Taimikolla on ikää ainakin 15 vuotta.
Männyn harvennus
nainen...
26
8141
Vastaukset
- juntti^
5-8 metrin pituudessa. Ja sitte jätetään n. 2000 kpl/ha. Koivut päältä pois jo heti pari metrisenä jos ne haittaa.
Näin ainaki ite tekisin.- heti kun mahdollista
Harvenna heti kun männyt on tarpeeksi isoja, ettei hirvet syö latvaa. Eli 15 vuoden iässä varmaan jos voi...kuinka korkeita nyt ovat?
Jos harvennat 5-8 metrissä, niin saat jo hieman polttopuuvärkkiäkin. Makuasia, mutta liian aikaisin ei kannata just niiden elukoiden vuoksi. - milkman
heti kun mahdollista kirjoitti:
Harvenna heti kun männyt on tarpeeksi isoja, ettei hirvet syö latvaa. Eli 15 vuoden iässä varmaan jos voi...kuinka korkeita nyt ovat?
Jos harvennat 5-8 metrissä, niin saat jo hieman polttopuuvärkkiäkin. Makuasia, mutta liian aikaisin ei kannata just niiden elukoiden vuoksi.Kyllä ainakin lehtipuusto kannattaa poistaa aiemmin, ja mäntyjäkin hieman väljennellä. Hirvetkään ei viihdy hoidetussa taimikossa niin hyvin kuin tiheässä pusikossa.
- ramot
milkman kirjoitti:
Kyllä ainakin lehtipuusto kannattaa poistaa aiemmin, ja mäntyjäkin hieman väljennellä. Hirvetkään ei viihdy hoidetussa taimikossa niin hyvin kuin tiheässä pusikossa.
Miksi koivut pitäisi ottaa pois männiköstä?
Itse jätin koivut kuusikkoon, kun raivasin lepät ja pihlajat pois. - tiheämpään
Tuntuu tuo 2000 kpl/ha vähän liian harvalta, meinaan jos aikoo harvennuksessa tilipussia saada lihotettua. Ja jos mielii laatutukkia saada päätehakkuusta niin vähän harvalta näyttää minun silmään.
Mitä mieltä Vaari joka on männynkasvatuksen ekspertti. - juntti^
tiheämpään kirjoitti:
Tuntuu tuo 2000 kpl/ha vähän liian harvalta, meinaan jos aikoo harvennuksessa tilipussia saada lihotettua. Ja jos mielii laatutukkia saada päätehakkuusta niin vähän harvalta näyttää minun silmään.
Mitä mieltä Vaari joka on männynkasvatuksen ekspertti.kyllä toi vaan on suositeltu tiheys. Sillon siis tehdöään vaan taimikonhoito ja ensiharvennus sitte 12- 14 metrisenä. Sen takia se metsä kasvatetaan tiheenä tohon asti, että siitä saadaan se laadukas tukkimetsä.
- juntti^
ramot kirjoitti:
Miksi koivut pitäisi ottaa pois männiköstä?
Itse jätin koivut kuusikkoon, kun raivasin lepät ja pihlajat pois.Koivut otetaan siksi jo varhaisessa vaiheessa pois jotta ne eivät haittaisi kasvatettavaa puulajia myöhemmässä vaiheessa. Koivu kasvaa taimivaiheessa mäntyä nopeammin ja jättää männyntaimet allensa. Tätä mänty ei kestä vaan jää helposti kitumaan koivujen alle. Siksi kaikki koivu vaan rohkeasti pois ajoissa. Toki silloin täytyy alla kasvaa riittävästi mäntyjäkin. Koivuja voi jättää paikkoihin, joihin muuten tulisi aukko.
- milkman
juntti^ kirjoitti:
Koivut otetaan siksi jo varhaisessa vaiheessa pois jotta ne eivät haittaisi kasvatettavaa puulajia myöhemmässä vaiheessa. Koivu kasvaa taimivaiheessa mäntyä nopeammin ja jättää männyntaimet allensa. Tätä mänty ei kestä vaan jää helposti kitumaan koivujen alle. Siksi kaikki koivu vaan rohkeasti pois ajoissa. Toki silloin täytyy alla kasvaa riittävästi mäntyjäkin. Koivuja voi jättää paikkoihin, joihin muuten tulisi aukko.
Just näin, mutta kuusen kanssa koivu pärjää paremmin..tai siis kuusi koivun kanssa. Aikanaan nekin sitten poistettava.
- koivun myyjä
milkman kirjoitti:
Just näin, mutta kuusen kanssa koivu pärjää paremmin..tai siis kuusi koivun kanssa. Aikanaan nekin sitten poistettava.
Koivusta saa paremman hinnan kun se järeytyy tarpeeksi. Sain 800 markkaa kuutiolta parhaimmista 90 luvun lopulla
- nainen...
heti kun mahdollista kirjoitti:
Harvenna heti kun männyt on tarpeeksi isoja, ettei hirvet syö latvaa. Eli 15 vuoden iässä varmaan jos voi...kuinka korkeita nyt ovat?
Jos harvennat 5-8 metrissä, niin saat jo hieman polttopuuvärkkiäkin. Makuasia, mutta liian aikaisin ei kannata just niiden elukoiden vuoksi.Olen raivannut tämän taimikkoni 2 kertaa. Ekaksi reikäperkaus ja sitten myös välit. Koivuja olen jättänyt aukkopaikkoihin. Nyt taitaa olla edessä mäntyjen kaato. Vieläkun osaisi valita oikein poistettavat ja jätettävät. Tämä palsta on mökkitien varrella, mutta kauempana olevat nuoremmat istutusmänniköt on hirvet syöneet moneen kertaan. Metsäkeskuksen nainen kävi keppinsä kanssa laskemassa ja tutki taimia ja sanoi, ettei tarvi tehdä mitään, vaikka mun mielestä taimet on pilalla.
Eikä niihin hirviin lyijy auta, vaikka niitä joka vuosi kaadetaan, niin aina vaan niitä on.
Siis on kiire väljentämään tuppaita, mutta vain sen verran etteivät kilpaile toisiaan hengiltä.
Itse tein näin noin 2m taimikossa, kuivalla kankaalla:
Raivasin lehtipuun siltä osin kun se oli männyn mittaista (tai yli) tai jos oli lähempänä kuin 1,5 mäntyä. Kylvötuppaat väljensin niin, että puuväli oli noin metri, jos oli riittävästi taimia. Harvemmissa paikoissa katsoin sen että puuväli oli vähintää 50...60cm, siis kun tilaa oli ympärillä.
Aikaa on kulunut noin 15 vuotta, suunnitelmaan merkittiin "kiireellinen nuoren metsän kunnostuskohde." Ei pahempia hirvivahinkoja, vaikka on talvilaidun alue.
Eri asia on miten raivauksella voidaan vaikuttaa mahdolliseen hirvituhoon. Siinä on kaksi koulukuntaa. Toiset sanoo, että männyn juurelle pitää jättää syötävää hirvelle, katajaa, pajua ja koivua. Kokemukseni mukaan tämä saattaisi toimia, jos hirvituho uhkaa kesällä. Jos on talvilaidun aluetta, niin mieluummin syötävät pois juurelta kokonaan. Kummankin konstin kanssa tulee tuhoja ellei hirviä tuhota alle 2kpl/1000ha tiheyteen. Siihen auttaa vain lyijy.- Optimaali
tuppaita harventamaan...vaikka heti maanantaina. Tuollainen kauan tiheenä kasvanut taimikko kannattaa harventaa vähitellen ettei säikähdä liikaa.
Tuo kuinka taimikko pitäisi käsitellä hirvivaaran välttämiseksi on todella kaksi koulukuntaa, paljon jättää syötävää tai syötävät minimiin.
Hirvi arkana eläimenä tarvitsee suojaa ympärilleen jossa viihtyy ja ruokailee. Ja puulajeilla on merkitystä, haapa on hirven suosikki ja se haistaa sen kaukaakin.
Jos hirvistä on pelkoa taimikolle harventaisin sen suhteellisen väljäksi, suoja pois. On tietysti mahdollista kasvattaa tiheänä 6-8m ja sitten lopullinen harvennus. Katajat jättäisin ja hieskoivua aukkopaikkoihin.
Hirvien suosikkipaikoissa taimien syömisen lisäksi tehdään myös muunlaista tuhoa. Taimia jää ruhon alle, hinkataan sarvia, urokset ottelevat keskenään jne...
- karhu III
Ittellä kylvötaikikko, jossa ryppäät oli alkuun todella tiheitä. Heti noin 3vuodenpäöästä jo kävin ne läpi oksasaksilla. Sit joskus 5vuotta kylvöstä kiersin ekankerran raivaus-sahalla, senverran taimienympäriltä pois ettei ollut ihan kosketusta, tai ettei rungot olleet kiinni toisissaaan. Silloin oli paikoitellen jo kova koivuvesakon alku. Tuolloin en vielä laikkujen välejä raivannut juuri ollenkaan.
Nyt on kylvöstä kulunut 11 vuotta, ja taimikko on rehevää ja noin 3-5 metristä (kasvupaikat vaihtelee karusta märkään ko. palstalla). taas olen raivaus-sahankanssa kiertelemässä, ja jätän noin 4000 tainta/ha. Eli taas vaan senverran pois että eivät haittaa toistensa kasvua. En tiedä että onko väärä tapa taimikonhoitoon, mutta kyllä ainakin taimikko on paikkakunnan komeinta.- Metsänomistaja
Noinhan minäkin olen hoidellut, mutta MHY:t ym viranomaiset kulkisivat mieluiten 3m kepin kanssa(poikittain) joka välistä, eikä kemeroita tipu?
Sattavat jäädä vielä tilastoihin(hyvin hoidetut metsät) hoitamattomina..
On ilo kuulla, että joku osaa ajatella vielä omilla aivoillaan, eikä lähde kaikenlaisten viranomaisten höynäytysten perään:)) ...taatusti KEMERA avustuksia.
Ammattilaisten puheissa tuo on tehotonta, kun niin usein käydään, mutta lopputulos on hyvä.- karhu III
Vaari kirjoitti:
...taatusti KEMERA avustuksia.
Ammattilaisten puheissa tuo on tehotonta, kun niin usein käydään, mutta lopputulos on hyvä.kemera avustus vielä saatavissa, jos nyt jäää vähintään 4000 hehtaarille, ja sitten lopullisessa kemera raivauksessa puolet pois niin jää se 1800-2000, ja poistettavia tulee se 2000. Mutta ei tuolla risukossa viitsi itteään pelkän kemeran takia kastella, tukihan on vaan 85€/ha täällä hämeesä. teen vaan niinkuin parhaalta tuntuu, ja ylitiheeks ne kuitenkin jää kun omiani raivaan.
Mukava odotella että koska sahasta pensa loppuu että pääsee repulle ottaan kupin kuumaa ja viilaileen terää. harrastustahan tää vaan on. - juntti^
Vaari kirjoitti:
...taatusti KEMERA avustuksia.
Ammattilaisten puheissa tuo on tehotonta, kun niin usein käydään, mutta lopputulos on hyvä.Eihän se tollanen taimikonhoito kenenkään mielestä varmasti tehotonta ole, mutta kuten varmasti itsekin käsität tällainen tapa sopii vain itse tekeville metsänomistajille. Ei kukaan palkkaa metsuria kolmea kertaa samaan taimikkoon.
Mutta jos itse tekee, niin parasta taimikonhoitoahan se on, että ottaa vähän kerrassaan pois. - ettäsillen
karhu III kirjoitti:
kemera avustus vielä saatavissa, jos nyt jäää vähintään 4000 hehtaarille, ja sitten lopullisessa kemera raivauksessa puolet pois niin jää se 1800-2000, ja poistettavia tulee se 2000. Mutta ei tuolla risukossa viitsi itteään pelkän kemeran takia kastella, tukihan on vaan 85€/ha täällä hämeesä. teen vaan niinkuin parhaalta tuntuu, ja ylitiheeks ne kuitenkin jää kun omiani raivaan.
Mukava odotella että koska sahasta pensa loppuu että pääsee repulle ottaan kupin kuumaa ja viilaileen terää. harrastustahan tää vaan on.Jos tekee kemera töitä ja saa avustuksen niin kulujahan ei sitten saa laittaa enää vähennyksiin kaikilta osin. Eli siinä ero tavallaan pienenee koska ilman avustusta saat mm bensat yms laittaa vähennyksiin, jos saat kemeraa niin et saa laittaa. Tutustukaa niihin rahoitus ehtoihin ennenkuin alatte hommiin. Voi olla että oikein paljon työtä vaativa hoito jos sen itse tekee niin toisi enemmän kuluja vähennettäväksi kuin kemerasta saa, ja täten kannattaa olla hakematta tukia.
Mutta omahan se on valinta ja jos haluu kokeilla huomaako verottaja niin haluttaessa, jos huomaa niin tuleekin kallis hoito vasta sitten, kun makselee moninkertaiset verot.
- Harventaja
Ostamassani metsässä on MHY:n suosituksesta(pakottamana)kylvetty mänty liian lihavaan maahan ja harvoihin laikkuihin. Laikussa 5-15 tainta(vähemmän olleissa hirvet tuhonneet kaikki), välit 5-10 metriä. Taimet jotkut liki 10cm rinnankork. silti hirvet panee poikki latvoja. Jos jättää vain yhden paikkaansa, tulee valtavan paksut ja pitkät oksat(joita kasvaa jo nytkin), eli suo siellä vetelä täällä?? Myyjän mukaan ammattimiehet valvoi metsän uudistusta, nyt olisi hyvä näyttää maailmalle. Jos metsän omistaja tekisi saman vietäisiin hoitoon ja uudistettaisiin uudelleen.
Silti harvennan pikku hiljaa, en kertä rysäyksellä.- hamali55
Löytyisikö noille kpl/ha jokin muu nyrkkisääntö, esim. kuinka monta metriä puiden väli on missäkin harvennusvaiheessa oltava. Nyt olen kaatamassa omaa metsää, jossa puut ovat toisissaan kiinni, vaikka ovat jo 12-15 metriä pitkiä. Aika paljon alaoksia on kuivunut. Olisi ilmeisesti pitänyt harventaa jo aikaisemmon. Kysymyksessä on kuusimetsä.
- jjgjjg
hamali55 kirjoitti:
Löytyisikö noille kpl/ha jokin muu nyrkkisääntö, esim. kuinka monta metriä puiden väli on missäkin harvennusvaiheessa oltava. Nyt olen kaatamassa omaa metsää, jossa puut ovat toisissaan kiinni, vaikka ovat jo 12-15 metriä pitkiä. Aika paljon alaoksia on kuivunut. Olisi ilmeisesti pitänyt harventaa jo aikaisemmon. Kysymyksessä on kuusimetsä.
Joo kuusikkoa saa aika järeellä kädellä harventaa tuossa vaiheessa, meinaa kuusi käyttää saamansa tilan todella hyvin ja kasvaa järeyttä paljon. Myrskytuhovaara on silti muistettava. Tuollaiseen metsään kannattaa ehkä tuossa vaiheessa harentaa puut 2,5-3m väleille
- ja sääntönä
jjgjjg kirjoitti:
Joo kuusikkoa saa aika järeellä kädellä harventaa tuossa vaiheessa, meinaa kuusi käyttää saamansa tilan todella hyvin ja kasvaa järeyttä paljon. Myrskytuhovaara on silti muistettava. Tuollaiseen metsään kannattaa ehkä tuossa vaiheessa harentaa puut 2,5-3m väleille
Oikea tiheys ensiharvennukseen on n. 1200 puuta hehtaarilla eli 4 m kepillä kun pyörähtää metsäss niin kepin sisälle jää 6 puuta.
- Uudehko metsänomistaja
hamali55 kirjoitti:
Löytyisikö noille kpl/ha jokin muu nyrkkisääntö, esim. kuinka monta metriä puiden väli on missäkin harvennusvaiheessa oltava. Nyt olen kaatamassa omaa metsää, jossa puut ovat toisissaan kiinni, vaikka ovat jo 12-15 metriä pitkiä. Aika paljon alaoksia on kuivunut. Olisi ilmeisesti pitänyt harventaa jo aikaisemmon. Kysymyksessä on kuusimetsä.
Hehtaari on neliön muotoisena maa-alue, joka on 100 m kanttiinsa.
Jos puita on 1 m:n välein sopii hehtaarilla 100 puuriviä, joiden väli on 1 m eli 100 x 100 = 10000 kpl.Tiheys on 10000/ha
Vastaavasti 1,5 m:n välein sopii 100/1,5 = 66,7 riviä, joissa 66,7 kpl eli 4440 kpl/ha.
Kahden metrin välein 50x50 = 2500 kpl/ha
Väli 2,2 m vastaa 2060 kpl/ha
Väli 2,4 m vastaa 1740 kpl/ha
Väli 2,5 m vastaa 1600 kpl/ha
Väli 2,8 m vastaa 1275 kpl/ha
Väli 3,0 m vastaa 1110 kpl/ha
Väli 3,5 m vastaa 816 kpl/ha
Väli 4,0 m vastaa 625 kpl/ha
Väli 4,5 m vastaa 495kpl/ha
Väli 5,0 m vastaa 400 kpl/ha - harvenna varovasti
hamali55 kirjoitti:
Löytyisikö noille kpl/ha jokin muu nyrkkisääntö, esim. kuinka monta metriä puiden väli on missäkin harvennusvaiheessa oltava. Nyt olen kaatamassa omaa metsää, jossa puut ovat toisissaan kiinni, vaikka ovat jo 12-15 metriä pitkiä. Aika paljon alaoksia on kuivunut. Olisi ilmeisesti pitänyt harventaa jo aikaisemmon. Kysymyksessä on kuusimetsä.
Riippuen paikasta, mutta äkkiä liian harvaksi harvennettu voi heikkojen juurten takia kaatua pienenkin lumen alle.
Minä jätin ylisakeaksi oksat ei koskettanut toisiaan, mutta paikoin kaatui reippaasti kuusia, jotka ei nouse. Onneksi oli sen verran paljon, että vielä jäi virallinen määrä/ha.
Alueet ei ollut kuin muutamia kymmeniä aareja.. - metsänkävijä
Uudehko metsänomistaja kirjoitti:
Hehtaari on neliön muotoisena maa-alue, joka on 100 m kanttiinsa.
Jos puita on 1 m:n välein sopii hehtaarilla 100 puuriviä, joiden väli on 1 m eli 100 x 100 = 10000 kpl.Tiheys on 10000/ha
Vastaavasti 1,5 m:n välein sopii 100/1,5 = 66,7 riviä, joissa 66,7 kpl eli 4440 kpl/ha.
Kahden metrin välein 50x50 = 2500 kpl/ha
Väli 2,2 m vastaa 2060 kpl/ha
Väli 2,4 m vastaa 1740 kpl/ha
Väli 2,5 m vastaa 1600 kpl/ha
Väli 2,8 m vastaa 1275 kpl/ha
Väli 3,0 m vastaa 1110 kpl/ha
Väli 3,5 m vastaa 816 kpl/ha
Väli 4,0 m vastaa 625 kpl/ha
Väli 4,5 m vastaa 495kpl/ha
Väli 5,0 m vastaa 400 kpl/haNoinhan se menee, jos taimet ovat alueen pituus- ja leveyssuuntaan suorakulmaisissa riveissä. Taimet voi kuitenkin istuttaa myös limittäin niin, että ne muodostavat vinorivejä (seuraavan rivin taimet edellisen rivin taimien keskivälille). Tällöinkin taimien välinen etäisyys on yhä vain se yksi metri, mutta yllätys yllätys, limittämällä rivejä mahtuukin 100 metrin matkalle toisessa suunnassa n. 140 ja siten taimiakin liki 14000. :)
- mutikaine
metsänkävijä kirjoitti:
Noinhan se menee, jos taimet ovat alueen pituus- ja leveyssuuntaan suorakulmaisissa riveissä. Taimet voi kuitenkin istuttaa myös limittäin niin, että ne muodostavat vinorivejä (seuraavan rivin taimet edellisen rivin taimien keskivälille). Tällöinkin taimien välinen etäisyys on yhä vain se yksi metri, mutta yllätys yllätys, limittämällä rivejä mahtuukin 100 metrin matkalle toisessa suunnassa n. 140 ja siten taimiakin liki 14000. :)
Eli enemmän tulee raivattavaa että saa kemeratukee, kait ne taimet saa olla vaikka spiraalinmuodossa kunhan on 1800-2000/ha
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1251308
Ketä naista se poju tällä hetkellä vetää höplästä
Sillä kun pitää aina olla joku höplästä vedettävä kierroksessa289956- 43845
- 33631
Tappio Rydmanille
Ei pystynyt Wille saamaan tahtonsa läpi. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000012093775.html145623- 38587
- 52551
Sometähti villisika-Seppo on kuollut
Suomussalmella lemmikkieläimeksi virallisesti hyväksytty villisika Seppo on kuollut. https://yle.fi/a/74-2023244528518Tiesitkös rakas
Mun taivas on pilvinen ja synkkä. Päivät värittömiä ja harmaita. Missä olet, aurinkoni? 💔44501- 107488