Tilanne on se, että olen tavannut mukavan miehen, jolla on lapsia edellisestä liitosta. Myös minulla on pari kouluikäistä lasta. Emme ole perustamassa uusioperhettä, vaan seurustelemme lasten kanssa ja ilman.
Erotessaan mies oli sopinut yhteishuoltajuudesta exänsä kanssa ja sopinut maksavansa elareitakin(!). Nyt sitten exä muutti kauemmas ja lasten koulunkäynnin takia ei vuoroviikkosysteemi onnistu ja lapset ovat enemmän äitinsä luona.
Tämä exä on ottanut tavakseen mm. tilailla lomamatkoja (n. 10 krt./v, 4 pv-2 vk kerrallaan) ja ilmoitusluonteisesti kertoa ex-miehelleen, milloin lapset ovat isällään. Näyttäisi siltä, että mies on enemmän ex-vaimonsa lastenhoitaja kuin lastensa isä.
Minulla taas on selvät sävelet oman exäni kanssa: pystyn suunnittelemaan omat menoni vaikka vuoden varoitusajalla, sillä olemme selvästi sopineet ne ajat, jolloin lapset ovat isällään (ja minä vapaalla). Aikoja muutetaan tarpeen mukaan, jos molemmille muutos sopii, muutoin pysytään suunnitelmassa. Tämä on hyväksi koettu systeemi, toimii meillä loistavasti.
Tämä aiheuttaa selvää vaikeutta suhteessamme. Olen vahvasti sitä mieltä, että jo kouluikäisten lastenkin edun mukaista olisi sopia viikonloput/viikot, ihan miten vaan, mutta olennaista olisi ennakkoon sopiminen. Lapset voisivat myös suunnitella, kumm
man kodin kavereita tapaavat milloinkin. Ex-vaimon pitäisi sitten viettää ne lomansa ja muut menot sen sopimuksen mukaisesti, ja jos ottaa lomansa silloin kun toisella on menoa, hankkii sitten jonkun muun hoitajan lapsilleen.
Pidän kyllä tapaamani miehen lapsista ja hoidankin heitä mielellään. Minusta meillä vaan voisi olla "omaakin elämää", eikä sitä elettäisi toisen exän lomamatkojen mukaan.
Mitä mieltä olette? Onko teillä samanlaisia kokemuksia?
Erotessaan mies oli sopinut yhteishuoltajuudesta exänsä kanssa ja sopinut maksavansa elareitakin(!). Nyt sitten exä muutti kauemmas ja lasten koulunkäynnin takia ei vuoroviikkosysteemi onnistu ja lapset ovat enemmän äitinsä luona.
Tämä exä on ottanut tavakseen mm. tilailla lomamatkoja (n. 10 krt./v, 4 pv-2 vk kerrallaan) ja ilmoitusluonteisesti kertoa ex-miehelleen, milloin lapset ovat isällään. Näyttäisi siltä, että mies on enemmän ex-vaimonsa lastenhoitaja kuin lastensa isä.
Minulla taas on selvät sävelet oman exäni kanssa: pystyn suunnittelemaan omat menoni vaikka vuoden varoitusajalla, sillä olemme selvästi sopineet ne ajat, jolloin lapset ovat isällään (ja minä vapaalla). Aikoja muutetaan tarpeen mukaan, jos molemmille muutos sopii, muutoin pysytään suunnitelmassa. Tämä on hyväksi koettu systeemi, toimii meillä loistavasti.
Tämä aiheuttaa selvää vaikeutta suhteessamme. Olen vahvasti sitä mieltä, että jo kouluikäisten lastenkin edun mukaista olisi sopia viikonloput/viikot, ihan miten vaan, mutta olennaista olisi ennakkoon sopiminen. Lapset voisivat myös suunnitella, kumm
man kodin kavereita tapaavat milloinkin. Ex-vaimon pitäisi sitten viettää ne lomansa ja muut menot sen sopimuksen mukaisesti, ja jos ottaa lomansa silloin kun toisella on menoa, hankkii sitten jonkun muun hoitajan lapsilleen.
Pidän kyllä tapaamani miehen lapsista ja hoidankin heitä mielellään. Minusta meillä vaan voisi olla "omaakin elämää", eikä sitä elettäisi toisen exän lomamatkojen mukaan.
Mitä mieltä olette? Onko teillä samanlaisia kokemuksia?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tilanne vaan se, ettei exä ymmärrä ollenkaan, miksi minäkin haluaisin joskus ennakkoon tietää ns. vapaitani. Niitä kun juuri ei ole.
Lapset asuvat luonani, teen vuorotyötä. Isä joskus katsoo lapsia iltaisin, viikonloppuisin kun olen työssä. Yleensä vain muutaman tunnin. Ja heti kun kotiudun, myös lapset "toimitetaan" kotiin.
Vuoroviikonloppuja ei ollenkaan! Eli olen päässyt johonkin, kun isälle on sopinut ottaa lapsia hetkeksi. Puhua ja lupailla exä osaa, vaan ei toteudu!
Suurin ongelma se, etteivät lapset juuri isälle halua, enkä ole pystynyt heitä väkisin sinne käskemään. Ymmärrän lapsien tarvitsevan myös isäänsä, ja yhteistä aikaa pitäisi olla. Exä vaan toteaa, ettei halua pakottaa lapsia mihinkään. Tekisi jotain asian hyväksi...
Vanhemman lapsen vaikea hyväksyä exän uutta, minkä vuoksi häipyikin.
Niin pirun vaikeaa. Tuntuu pahalta laittaa lapsia vastentahtoisesti isälle. Mutta joskus tuntuu, ettei jaksa. Aina vastuu ja arjen pyöritys yksin.
En tiedä mitä tehdä.
Tapaamisista sovittu ja elareista, exän mielestä ei kukaan määrää hänen tapaamisiaan. Niinpä olen yksin lapsia hoitanut. Exä vain ilmoittelee matkoistaan, ei tule mieleen kysyä miten lasten hoito järjestyy.
Ei kait sitä itseäänkään kokonaan saisi unohtaa...
Meillä on sama tilanne. Olen aina töissä, kun exä (mies) suostuu ottamaan lapset luokseen. Jos olen vapaalla, mies ei vahingossakaan ota lapsia luokseen. Elareiden summa määrätty käräjillä asti, mutta yhtään kertaa ei ole vouti saanut niitä tililtä. Maksan lisäksi vanhoja yhteisvastuullisia velkoja, joihin exä ei ole kertaakaan osallistunut. Viime maanantai-iltana uusi akka huusi mulle puhelimessa, kun kyselin miksei toista lasta palautettu, kuten piti maanantai-iltana. Ei auttanut todeta kuin että exällä on uusi keittiöpsykologi ja -hirmu.
Vapaa-aikaa ei ole koskaan ja kaiken saa kustantaa yksin.
..elatussopimusta voi tehdä vaikka uusiksi. Sinne sitten kirjataan hoitovuorot ja lisätään että mahdollisista muutoksista pitää sopia vaikka vähintään kaksi kuukautta etukäteen.
Varasuunnitelmaksi valmiiksi se toinen vaihtoehto: vaatimus lähin ja etän paikkojen vaihtamisesta.
Sillä mielestäni vanhempi, joka ei voi suostua kohtuullisiin ehtoihin, ei voi olla hyvä lähivanhempi.
uusiopalstalle! siellä on tällasia loputtomia sotkuja!
ja ne kaikki kuulostaa ihan samalta, joten varmasti löydätte seuraa.
..tämä kysymys oli tällä palstalla, niin en kai minä mene tähän vastaamaan jonnekin muualle.
Ihme murheet sinullakin.
En ole uusioperheessä, enkä ole sellaista perustamassakaan. Siksi en laittanut kysymystäni uusioperheosastolle.
Ihme kitisijä olet!
Että isä oikein lastenhoitaja jos joutuu omien lasten kanssa aikaa viettämään??????
No koskaan ei ole hyvä. Aina liikaa tai liian vähän.
isällä pitäisi olla myös isän oikeudet, samoin kuin velvollisuudet. Isä on kuin lastensa lastenhoitaja, jolle exä antaa lapset silloin kun exälle ei sovi hoitaa ja ilman muuta olettaa, ettei isällä ole silloin mitään menoa. Esim. nyt oli varannut itselleen matkan juhannukseksi kysymättä ensin. Tämä tuli ilmi, kun mies kyseli ex-vaimolta, voiko lähteä omalle matkalle ensi vuoden marraskuussa.
Tottakait isä saa ja pitääkin lapsiaan hoitaa. Niin minunkin exäni hoitaa omia lapsiaan ja jokainen vastuunsa ja ilonsa tunteva mies tekee. Mutta että se tapahtuu vain ex-vaimon "suostumuksella" ja silloin kun äidille sopii yksipuolisella ilmoituksella "olen matkalla..." ilman mitään neuvottelua asiasta. Sitä en käsitä!
Anteeksi, jos annoin virheellisen mielikuvan. Hyvää päivänjatkoa Sinullekin!