Saako päiväkodin henkilökunta harjoittaa koko ajan ja melkein päivittäin holding-otetta päiväkodissa. Hoitajat kertovat, että se on turvallinen holding-ote ja istuvat lattialla lasten jalkojen edessä ja jos lapsi ei pysy rauhallisena he laittavat omat jalkansa kevyesti lapsen jalkojen päälle. Miten hoitaja voi rauhallisesti pitää omia jalkojaan lapsen jalkojen päällä, kun lapsi rimpuilee vastaan??? Minä olen ollut vastaan tätä kiinnipitoa, mutta minun mielipide asiaan ei vaikuta.
kertokaa holding-
otteesta
449594
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 44
Vanhimmat
otteella saadaan päivittäin riehuva, toisia ja itseään vahingoittava lapsi rauhoittumaan.
kiinnipito-otteella estetään lapsen vahingoittuminen. Samalla lapselle luodaan turvallinen olo, jossa aikuinen päättää.
Voisit ehkä miettiä, miksi lapsesi tarvitsee kiinnipitoa. Ja jos et siitä pidä, mitä muuta voitaisiin tehdä sen tilalla.
Mielestäsi lapselle luodaan turvallinen olo!No haloooo,eikö lapsi tunne paremminkin kauhua,jos väkisin kiinni pidetään?Omalle lapselle ei ole tarvinnut tuota otetta,mut toivon,ettei tuollaiseen joudukkaan.
tulee juuri siitä, että aikuinen ei jätä raivoavaa lasta yksin selviämään tunteenpurkauksestaan. Aikuinen estää lasta vahingoittamasta itseään ja muita ja näyttää lapselle pystyvänsä hillitsemään itsensä lapsen raivon edessä. Aikuinen osoittaapitävänsä lapsesta huolen vaikka lapsi raivoaakin.
On totta, etta lapsisaattaa panikoida. Mutta kauhistuuko hän oman raivonsa mahtia vai aikuisen kiinnipitoa. Voi olla, että molempia. Tavoite tietenkin on, että lapsi oppisi säätelemään tunteitaan siten, että ne eivät raivoksi purkautuisi vaan että hän voisi käsitellä mielipahaansa muuten. Vaikkapa hakeutumalla aikuisen syliin ilman, että aikuinen mitenkään pitää väkisin hänestä kiinni.
joskus menneinä vuosina olen joutunut ottamaan raivoskohtauksen saaneen lapseen tiukasti syliini, sillä hän on yrittänyt haitellä tavaroita, hakata toisia lapsia niillä tai hakannut itseään lattiaan/pöytään... Yleensä tilanne on päättynyt raivostuneen lapsen vuolaaseen itkuun ja hän on oikein käpertynyt syliini itkemään ja sen myötä rauhoittumaan. JOten jollain tavalla kuitenkin JOSSAIN tilanteissa olisin valmis käyttämäään tätä sylihoitoa. Jos lasta joudutaan pitämään näin suuren osan päivää, lapsen asiat eivät ole kunnossa ja tilanteeseen on haettava muuta keinoa kuin tuo holding -homma.
-otteessa lapsi istuu aikuisen sylissä kasvot aikuiseen päin...Kuinka hoitajat kertovat istuvansa lattialla ja painavansa lapsen jalkoja omilla jaloillansa? Kysynpä vaan, että onko ihan sallittua?
raivoavia lapsia sivuttain sylissä. Jalat omien jalkojen välissä, käsillä lapsesta kiinni pitäen, tarvittaessa toisella kädellä lapsen päätä itseäni vasten painaen. En tiedä onko oikeappinen, mutta käytännössä olen toimivaksi todennut. Joo, olen päiväkodissa töissä ja joo, kauhistelkaa vaan. Mutta valitettavasti yhä enemmän on lapsia, joilta rajat on ihan konkreettisesti hukassa.
järjestystä ja rajoja. Ote riippuu lapsen koosta. Itse olen joskus harrastanut kamppailulajeja ja terveydenhuoltoalan koulutuskin on, joten ote on varsin luonnollinen tapa ja tilannekohtainen hillitä hillitön lapsi vahingoittamasta itseään ja ympäristöään. Olen jopa tilanteessa vanhempien silmien edessä pitänyt raivoavaa lasta holdingissa (kysynyt luvan ja saanut sen) niin kauan kunnes lapsi on rauhoittunut - vanhemmilla ei ollut enää voimia holdingiin. Heistä oli hyvä nähdä, että joku toinen aikuinen jaksaa tilanteen läpi ja heistä oli hyvä, että lopulta lapsi rauhoittui ja he näkivät positiivisen muutoksen lapsensa käytöksessä välittömästi, jonka holding-tilanne aiheutti.
Lapselle on tärkeää holdingin aikana, että aikuinen hillitsee itsensä, eikä lähde lapsen raivoon mukaan. Oma tapani on nimetä lapselle mahdolliset esillä olevat tunteet, joita hän kokee, sanoa lapselle, että hän on hyvä "tyyppi", esittää ehdoksi, että sylistä pääsee pois, kun on rauhoittunut. Useimmiten käy niin, että rimpuillessaan ja raivotessaan (korvatulpat olisi joskus paikallaan desibelit menevät työsuojelulakien määritelmien yli) lapsi väsähtää fyysisesti, elimistö tuottaa fyysisen raivoamisen aikana endorfiineja, lapsi tyyntyy, väsyy, nukahtaa. Ja on hyvin tasapainoinen ihminen holdingin jälkeen. Holdingin jälkeen en ole lasta vaatinut pyytämään anteeksi. Tunteen ovat tunteita, eivät vaarallisia, mutta niiden olemassaoloa ei voi kieltää ja niiden kanssa on opittava tulemaan toimeen. Lapsessa herättää luottamusta ja turvallisuutta se tosiasia, että joku aikuinen pystyy ja jaksaa tyynenä kohdata hänen raivonsakin ja hänet itsensä sellaisena kuin hän on, huonollakin hetkellä. Lisäksi lapsi saa koko ajan tuntoaistin kautta viestiä kehonsa rajoista sekä toisen ihmisen kehon rajoista - iho on suurin aisti. Lapsi saa holdingissa olla lapsi, häneltä ei vaadita silloin mitään, eikä hänen tarvitse olla "pikku-aikuinen". Ja joissakin tapauksissa toimii eri huoneeseen lähettäminen, rauhoittuminen ehtona takaisinpaluulle muiden seuraan. Tosin lapsi voi tuntea olonsa hylätyksi ja pelottavaksi eikä pysty aikuisen tavoin tunteitaan käsittelemään.
Oikein tehtynä holding ei aiheuta ahdistusta tai pelkoja. Päinvastoin holding lievittää ahdistusta ja pelkoja. Lisää turvallisuutta. Hyväksyttynä olemisen tunnetta. Sellaisena kuin on. Ihminen kuolee ilman fyysistä kontaktia toiseen ihmiseen. Mitä kauempana ihmiset ovat toisistaan, sitä ahdistuneempia ihmiset ovat ja sitä enemmän heillä on pelkotiloja. Turvattomuutta. Hylättynä olemisen tunteita. Eikä ihminen koe itseään hyväksyttynä. Tuntoaistilla on niin mahtava merkitys sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, joka on osa ihmisen elämään.
Mutta jos joku ei menetä hermojaan, ei vihastu eikä suutu, eikä varsinkaan vanhingoita lasta fyysisesti, mutta pitää kiinni, rauhoittelee, nimeää, kuvaa sanoilla tilannetta, antaa aikaa, on läsnä 100 %:sti, niin sehän on vain hyvä juttu. Varsinkin kun lopputulos on hyvä, etenkin lapsen kannalta. Holding auttaa enemmän, mutta vie aikaa enemmän ja henkilöstöresursseja kuin huoneeseen eristäminen yhteisöstä. Onneksi ketään ei enää pidetä nurkassa "häpeämässä".
Jos lapsi on isokokoinen ja suhteellisen vanha, siis jo leikki-ikäinen, niin sitä ei pysty pitelemään sylissä raivon aikana, niillä on jo niin paljon voimia. Kysehän on siitä, että estetään lasta vahingoittamasta itseään, toista, tai rikkomasta paikkoja...
Oletko saanut koulutuksen otteeseen? Varo ettet saa syytettä pahoinpitelystä. Lapsia ei voi kiinnipitää miten hyvänsä.
Saako otetta käyttää jos vanhemmat kieltävät sen käytön?
sillä voidaan välttää lapsen vahingoittamasta muita. Jos lapsi yrittää lyödä tai purra muita on mielestäni hoitajan velvollisuus pitää vaikka lasta kiinni niin kauan että on rauhoittunut. Mikä on sinun ehdotuksesi tähän? Eristäminen toiseen huoneeseen? Silloin tulee jo päiväkodissa vastuukysymyskin mieleen, mitä jos lapsi tekee siellä jotain itselleen eikä siellä ole ollut aikuista paikalla? Ja jos aikuinen sinne mukaan menee niin silloin lapsi on yleensä niin raivona, että yrittää kohdistaa fyysisesti vihansa hoitajaan, jolloin on pakko pitää kiinni ja estää lasta lyömästä/puremasta/heittelemästä tavaroita...Jos jonkun toisen lapsen viha purkautuisi omaan lapseeni eikä hoitajat sitä estäisi ja pitäisi kiinni niin nostaisin kyllä jutun..., oli vanhemmat sitten holdingista mitä mieltä tahansa.
Poikaani pidettiin kiinni edellisessä päikkärissä. Vaihdoin päiväkotia ja nykyisessä päikkärissä en sallinut enää kiinnipitoa ja jäähy rangaistuksia kasvatuskeinona, koska poikani vain ahdistui niistä ja uhma kasvoi. Ja uskotteko, että hyvin menee ja paremmin, kuin edellisessä paikassa! Ei tarvitse pitää kiinni. Asiat jutellaan sivussa turvallisen aikuisen seurassa. Nyt poikani huomattavasti rauhoittunut muutenkin. Eli vanhemmat voivat kyllä päättää mitä lapsellensa haluavat, meidän päikkärissä kuunnellaan myö s vanhempia ja heidän toiveitaan. Päävastuu kasvatuksesta on kuitenkin vanhemmalla!!!!
jos mahdollisuutta rauhalliseen keskusteluun ei sillä hetkellä ole, jos lapsi on niin levoton että vahingoittaa hoitajaa ja muita lapsia? Silloin lapsi ei kykene rauhalliseen jutusteluun jos sitä pitää pitää kiinni. On hyvä jos lapsesi ei saa tämmösiä raivareita, mutta on lapsia joiden kanssa siinä tilanteessa ei rauhallisuudesta ole tietoakaan.
Silloin lapsella varmasti jokin diagnoosi ja silloin ymmärrän....muuten en ymmärrä. Ikävä kyllä...oman kohdalla näin, että asiat pahentuivat ja äitinä tajusin sen. Jokainen tapaus erilainen...kai..
onneksi järjen käyttökin on sallittua ja pakkotilanteessa on toimittava, muuten voi saada syytteen heitteillejätöstä tai virkavelvollisuuden laiminlyönnistä, hui.
ja vastaavaa olen itsekin käyttänyt. Tätä jäin pohtimaan: "Oma tapani on nimetä lapselle mahdolliset esillä olevat tunteet, joita hän kokee, sanoa lapselle, että hän on hyvä "tyyppi", esittää ehdoksi, että sylistä pääsee pois, kun on rauhoittunut."
Olen lukenut, että lapselle ei pitäisi sanoa, että pääsee pois, kun on rauhoittunut (vaikka näin olen itsekin sanonut), vaan pitäisi antaa purkaa tunteensa ehdoitta ja tosiaan aikuinen vain nimeiäisi niitä ja antaisi niille turvallisessa otteessa luvan. Kiinnostaisi onko kukaan kokeillut sitä, että sanoo lapselle, että nyt saat huutaa ja potkia, niin paljon kuin haluat, minä pidän huolta sinusta tms... ja onko toiminut?
taitavat kaikki olla lastenhoitajia? Mitä mieltä äidit ovat?
Olen joutunut pitämään raivoavaa lastani kiinni, jopa juuri noin kun joku kuvasi aiemmin että olen hajareisin joutunut pitämään maassa makaavaa lastani jaloilla jalkoja ja käsillä käsiä. Onneksi ikä on tehnyt tehtävänsä ja lapsen raivokohtaukset on taakse jäänyttä elämää (ainakin tällä hetkellä...) Mielestäni jos lapseni olisi saanut vastaavia raivareita päikkärissä, olisi hoitaja toivottavasti pitänyt kiinni. Siinä tilanteessa ei oikeastaan ole voinut muuta tehdä. Kerran hän meinaan olisi heitellyt kaikki käden ulottuvilla olevat tavarat, yritti heittää penkkiä jms. kun yritin "rauhallisesti pitää sylissä niin yritti lyödä ja purra. Kerran hän alkoi ulkona meuhkaamaan ja heittelemään hiekkaa ja kiviä muita lapsia päin. Ja jos nyt joku luulee, että on joku raivari-adhd-lapsi niin ei ole, ihan tavallinen turvallisessa kodissa kasvatettu lapsi, mutta ymmärrän että jos on rauhallisen lapsen äiti niin voi olla vaikea ymmärtää, että ihan tavallinenkin lapsi voi tarvita holdingia.
Toivoisin, että vanhemmat voisivat olla kärpäsenä katossa ja nähdä lapsensa päiväkodin arjessa. Se saattaisi joskus tehdä kipeää, mutta voisi myös auttaa vanhempia näkemään näitä ristiriitatilanteita uusin silmin.
Minua on kynsinyt, sylkenyt ja purrut 5-vuotias, tavallinen terve poika, jonka vanhemmat ovat hyvin epävarmoja omassa kasvatustehtävässään. Lapsi ei oikein osaa olla tilanteessa, jossa selkeitä rajoja ja aikuisen päättäväisyyttä ei ole.
Tilanteessa, jossa lapsi on saanut tällaisen kohtauksen, ei ole muuta keinoa kuin pitää kiinni. Isoakin viisi-kuusivuotiasta pystyy pitämään kiinni niin ettei satuta eikä aina ole mahdollista käyttää jonkin oppikirjan asentoja.Ammatti-ihmiset, jotka ovat olleet tilanteessa ennenkin osaavat kyllä olla satuttamatta. Lapselle voi myös sanoa, että rauhoituttuaan hän pääsee pois. Usein lapsi rauhoittuu huomatessaan, ettei aikuinen anna periksi. Sitähän lapsi tarvitsee. Aikuisen kuuluu päättää. Lapsi myös usein nauttii tilanteesta, jossa saa aikuisen jakamattoman huomion. Lapsi myös saattaa olla hyvin läheisyydenkipeä tällaisen tilanteen jälkeen eikä hän sitten rauhoituttuaan haluakaan pois sylistä.
Tässä joitain ajatuksia kiinnipitämisestä.Kehottaisin kaikkia teitä vanhempia, joita askarruttaa jokin asia päivähoidossa, nostamaan kissa pöydälle ja keskustelemaan päiväkotihenkilökunnan kanssa. Jos tuntuu, ettei halua tai voi, niin päiväkodin johtaja on käytettävissä. Päiväkotihenkilökunta koostuu aivan samanlaisista ihmisistä kuin vanhemmatkin ja myös heille voi tulla epävarmuuden hetkiä. Ehkäpä heitäkin helpottaisi jutella asiasta. Toisaalta työnkuvaan kuuluu käydä vaikeitakin asioita läpi vanhempien kanssa ja ottaa vastaan myös kritiikkiä. Toivon myös, että vanhemmat eivät olisi liian yksisilmäisiä vaan muistaisivat, että me ammattikasvattajat olemme ammattilaisia ja myös itse vanhempia. Ehkä me joskus olemme myös oikeassa joissain asioissa..
vieraan suorittamana. holding tulisi rajata vanhempien ja erittäin tuttujen hoitajien käyttöön, lapsi todella pelästyy kun vieras hyökkää pitelemään häntä väkivaltaisella otteella.
tarpeessa, jolloin muita keinoja ei mielestäni enään ole. Miten itse suosittelet toimimaan päiväkodissa näissä raivaritalanteissa?
Onko lapselle tervettä, että otetta harjoitetaan joka päivä ja pitkin päivän mittaan?
Esimerkki tilanne: Lapsi seisoo keinun edessä,hoitaja kehoittaa lasta siirtymään, lapsi ei siirry, joten hoitaja ottaa otteeseen???
Tämä lapsi alkoi voimaan pahoin päiväkodissa.
lapselle kehittyi tuon jälkeen pelkoja ja alkoi pureskella hermostuneena kynsiään! kolmevuotias!tämä tapahtui kyyhkysmäen päiväkodissa. olen tehnyt valitruksias kyseisestä hoitajasta, jollon hän teki lastensuojeluilmoituksen! keksi vaikka mitä pöyristyttäviä juttuja minusta ja lapsestani!lapsi muka pistää sormet kurkkuun ja oksentaa! sisäelimeni muka heiluvat!sosku näytti mulle hänen kirjoittman kirjeen, valiatin eduskunnan oikeusasiamiehelle ja tämä päätti että hoitaja toimi oikein!!! sinettipaperilla tuli vastaus
Hoitaja kirjoittaa, että sinun sisäelimesi heiluvat ja eduskunnan oikeusasiamies päättelee tämän olevan oikeassa?? Eihän tällaista usko erkkikään...
Näistä jutuista taas huomaa millaista väkeä täällä kirjoittelee. Hyvät vanhemmat, ei päiväkotihenkilökunta voi toimia mitenkään mielivaltaisesti eikä kukaan todellakaan pidä lasta pitkin päivää holding-otteessa. Täällä puhutaan näköjään vakavasta asiasta ihan kieli poskessa.. Ottakaa selvää asioista ennen kuin kirjoitatte tänne ja kyselette.. Jos sinä joka kirjoitat sisäelimiesi heilumisesta, puhut totta, kannattaisi sekä sinun että varmaan sen päiväkodin hoitajankin hakeutua hoitoon.
Minä en ainakaan vastaa enää yhteenkään kysymykseen täällä kun näköjään jotkut tämän palstan äidit ja isät ovat sitä tasoa, että voisivat hankkia itselleen elämän ja terveemmän pään. Oletteko muuten ajatelleet, että jos joku asia mietityttää niin ei täältä netin keskustelupalstoilta välttämättä saa kovinkaan kummoista apua..
Kiitti, mulle riitti..
Ihan sama juttu tällä lapsella jota pidettiin kiinni melkein päivittäin...kynsiä hänkin alkoi pureskella ja kaiken lisäksi alkoi pissata sänkyynsä.
seuraus, eikä syy ole syy. Ottakaa huomioon, etteivät kynsien pureskelu ja pissaongelmat välttämättä ole seurausta kiinnipidosta, vaan takana saattaa olla isompi ongelma, joka aiheuttaa em. oireita ja myös kiinnipidon tarpeen.
Lpasellani ei ole ongelmaa. Tämä päiväkoti oli ongelma ja todistettu on psykologilla.
-otetta pienillä lapsilla käytettäväksi! Pitäisi lailla kieltää moinen.
kerro sitten miten tulee toimia päällekäyvän lapsen kanssa? Otan mielelläni vinkkejä vastaan, koska olen joutunut pitämään lastani, muuta en ole keksinyt.
häiriökäyttäytyviä lapsia? Tilannetta ei ainakaan paranna meluisassa päiväkodissä säilytys.
Kyllä on menty takapakkia tässä lasten kasvatuksessa. Se näkyy tuolla meillä erityisluokissa.
Lisää perhepäivähoitopaikkoja ja mieluiten hoitajat lasten omiin koteihin. Kulkekoot aikuiset aamuvarhain lapsen luo eikä päinvastoin.
Jos lapsi on kotona kouluikään, miten lapsi oppii olemaan vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa? Ja lapset tarvitsevat leikkiseuraa.
Mielestäni päiväkotiryhmät pienimmiksi ja hoitsuja lisää. Kukaan ei vain tee tälle asialle mitään!
Kukaan ei ymmärrä, että näissä lapsissa on tulevaisuus, mutta millainen????? Pahoinvointi yhteiskunnassamme on vain lisääntynyt!
että lapsi jää jotain vaille, kus sitä ei viedä päiväkotiin. Itse, hoitaja isänä en lastani ennen 3.vuotta pk:hon vie. Joo Joo, on meilläkin asunto lainaa ja vaimo kotona. Asettakaa asiat tärkeysjärjestykseen. Ihan sama onko 50 vai 53v. kun asunto maksettu.
Ei käytetä holding-otetta, eikä jäähyjä kasvatuskeinoina ja olen siihen tyytyväinen. Heidän perustana on lapsilähtöinen toiminta. Olen todella tyytyväinen tähän päiväkotiin ja lapset sekä aikuiset näyttävät voivan hyvin.
sellainen yksityinen päiväkoti, joka valikoi lapsensa, eiokä huoli ns. ongelmaisia?
väkoti tämä on. Ei yksityinen. Aivan ihana paikka ja ammattitaitoiset hoitajat.
hyvin, koska heitä kuunnellaan ja heidät otetaan huomioon oikeasti! Ei tarvitse pitää kiinni tai jäähyttää.Johtuisiko lasten raivarit aikuisesta itsestään???
Vanhemman kasvatusperiaatteeseen ei kuulu kiinnipito ja hän on kieltänyt hoidossa, että kiinnipitoa ei saa harjottaa, huomatessaan, että hänen lapsi alkaa reagoimaan pahoin. Niin saako silloin hoitaja pitää kiinni????? Siis jos vanhemmat kieltävät????
Ei ole kuules vaihtoehtoja. Pakko on pitää kiinni koska lapsen ei voi antaa vahingoittaa itseään eikä muita. Lasta ei voi laittaa yksinään mihinkään eikä voi olettaa, että hoitaja menee lapsen vierelle odottelemaan josko lapsi pian rauhoittuu. Siinä ehtii lapsi heitellä tuolit päin seiniä ja hoitajaa. Näitä on joskus puitu oikeudessa, mutta siinä voivat vanhemmat miettiä mikä on tärkeää ja tarpeellista ja mikä ei.. Oikeusjutut yms eivät auta lasta hänen pahoinvoinnissaan. Ja pahoinvointi ei ikinä lähde päiväkodista. Jos näin luulet, petät itseäsi.
Jos ei suoranaisesti lähde, niin ainakin huono päiväkoti voi lisätä pahoinvointia. Vai mistä kertoo se, että yhdessä päiväkodissa lapsi taantuu, karkailee, joudutaan kiinnipitoihin yms. Ongelmat loppuivat lähes heti, kun päiväkoti vaihtui. Kun uudessa päiväkodissa oli ammattitaitoisia ihmisiä miettimässä, että miksi lapsi reagoi niin kuin reagoi. Annettiin käyttää korvatulppia tarvittaessa, annettiin pitää t-paita päällä nukkarissa, annettiin lapselle oikeasti aikaa ja ymmärrystä, ja ennen kaikkea lapsi alkoi saada myöskin onnistumisen kokemuksia, eikä hän ollutkaan enää se ainainen syntipukki ja huonotapainen. Entisessä paikassa lapseen suhtauduttiin hyvin ymmärtämättömästi ja syytä etsittiin ongelmiin vain kotoa. Kumma juttu, kun ei aiemmassakaan paikassa ollut sellaista ongelmaa.
Okei, meillä on taustalla neurologisia ongelmia, mutta niiden kanssa on vaan elettävä. Lapsi joutuu sopeutumaan, mutta kyllä päivähoiossakin lapsen olemista voi auttaa ihan yksinkertaisilla asioilla. Valitettavasti ko. päiväkoti oli valinnut erilisen linjan, jopa mustelmilla lapsi tuli kotiin, kun täti oli hoitanut.
Meillä lapsi tutkittu kanssa ja mitään vikaa ei ole lapsessa. Päiväkoti vaihtui ja kiinni ei ole tarvittu pitää sen jälkeen, että kyllä päiväkodissa se vika vaan täällä päin oli!
Enpä tiennyt, että tällaisia otteita käytetään päiväkodissa. En kyllä hyväksyisi. Taidanpa jäädä vielä lapseni kanssa kotiin ja unohtaa töihin menon. Tai vaihtoehtona ehkä perhepäivähoitaja...
Kyllä päiväkodeissa on huomattavia eroja Hyvistä huonoihin!Pahimmillaan
päiväkodissa voi tapahtua, ikäviä, lapsen kokonaisvaltaista ja tasapainoista kehitystä estäviä asioita.
Valitettavasti päiväkodeissa työskentelee
myös henkilöitä, jotka ovat töissä täysin väärässä paikassa.
Vaarallista on ammattilaisen liiallinen
itseriittoisuus ja kykenemättömyys muutokseen,
ammatilliseen kasvuun asenteella,
Minä olen aina oikeassa, minä teen aina oikein,
minä tiedän kaikesta kaiken.
Päiväkodin vaihto on hyvä vaihtoehto.
Ja siihen vanhemmilla on täysi oikeus!
Vanhemmat ovat lapsensa vanhempia, eikä heidän tarvitse valvollisuudesta turhaan pokkuroida sellaista henkilökuntaa, joka ei kunnioitusta ansaitse.
Päiväkodin vaihto voi
merkitä uutta mahdollisuutta ja pääsyä
lapsilähtöiseen päiväkotiin, jossa lapsesta aidosti
välitetään, eikä lapsi ole pelkkä aikuisen vallankäytön kohde.
Ja jos LTO huomaa palaneensa loppuun, niin että
aletaan lapsiin purkamaan kaikki oma pahaolo,(voi johtua vaikka omasta avioerosta) niin
ei kun reilusti vaan pitkälle sairaslomalle ja
apua itselle hakemaan! Aina ei tarvitse jaksaa,
ja se ei ole häpeä....mutta moni muu asia voi olla!