Takametsissä kierrellessäni löysin kaksi mäntyä joissa oli pahkoja. Toisessa oli yksi iso pahka ja toisessa oli 14 kpl pahkoja sekä isoja että pieniä. Onko yleistä? Itse en ole koskaan ennen nähnyt enkä edes kuullut että männyssäkin voi olla pahkoja.
Ja toinen asia.
Löysin vanhan metsätaloussuunnitelman jossa yhdelle kuviolle oli merkitty kuviokohtaisena erityispiirteenä kolme huomattavan suurta havupuuta. Lisätietoina on mänty ja koot ovat: 78cm 28m, 88cm 24m ja 74 26m. Mahtavan näköisiä nämä on paikanpäällä ihaille. Mutta se kysymys: uuteen metsätaloussuunnitelmaan näitä ei ole enää merkitty. Onko laki jollain tavoin muuttunut, vai onko ne vaan unohtuneet suunnittelijalta.
Ja toinen asia.
Löysin vanhan metsätaloussuunnitelman jossa yhdelle kuviolle oli merkitty kuviokohtaisena erityispiirteenä kolme huomattavan suurta havupuuta. Lisätietoina on mänty ja koot ovat: 78cm 28m, 88cm 24m ja 74 26m. Mahtavan näköisiä nämä on paikanpäällä ihaille. Mutta se kysymys: uuteen metsätaloussuunnitelmaan näitä ei ole enää merkitty. Onko laki jollain tavoin muuttunut, vai onko ne vaan unohtuneet suunnittelijalta.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Noista paksuista puista, joku luonnonsuojelijahippiku ne sieltä löytää ni neon melkovarmasti rauhotettuja senjälkeen etkä saa tehä niille mitään... Tommosia on käyny
puille pitäisi jotain tehdä. Ja miksi pitää pelätä suojelijoita ja suojelua. Jokaisen metsänomistajan olisi hyvä olla senverran suojeluhenkinen, että jotain erityistä ja arvokasta säästää metsässään. Ja tietääkseni "tommosia" ei ole käyny.
Etelä-Hämeessä Tammelassa (länsiosassa) pienen järven rannalla on yksi rauhoitettu mänty. Siinä on rauhoituskyltti. Muuta en keksinyt männyssä erikoista kuin sen pahkaisuus. Olen lähinaapuri ko. metsätilalle. Mielstäni rauhoitus on ollut siinä jo hyvin pitkään, veikkaisin yli 30 vuotta. Tuo puu löytyy varmasti jostain kartoistakin. Jotkut naapurit voisivat tietää milloin puu rauhoitettiin.
Tämä puu ei ole edes paksu.
kannattaa ehdottomasti säästää jos on terveitä, on todella harvinaisia. Mitään velvollisuutta suunnittelijalla ei ole metsätaloussuunnitelmaan niistä kirjoittaa. Välttämättä vanhan suunnitelman tiedot eivät ole olleet suunnittelijan käytössä eikä yksittäisistä puista yleensä suunnitelmissa mainita.
Ei ole aikomustakaan kaataa niitä. Saavat kasvaa siinä loppuun asti. Olen kyllä tiennyt nämä männyt ikäni ja säännöllisesti olen niitä käynyt katsomassa ja tulen käymään jatkossakin.
Mutta se vaan ihmetytti, että 1981-1991 metsätaloussuunnitelmassa ne oli erikseen merkitty.
Mutta 1991-2001 eikä 2001-2011 metsätaloussuunnitelmissa ole niistä mitään mainintaa. Joten oletin määräysten muuttuneen.
Aika mielenkiintosta muuten on se, että nämä männyt on kymmenen metrin säteellä toisistaan.
Vaarini muuten kertoi 60-luvulla, että vuosisadan vaihteen tietämillä milloin meidänkin metsissä tehtiin paljon hakkuita, niin yleensä kaikki kaadettava puu oli miehen rinnan korkeudelta vähintään 75cm. Tätä pienemmät jätettiin vielä kasvamaan. On vähän ajat muuttuneet.
Olisikohan vaarilta lipsahtanut pieni liioittelu. Jospa minimi olikin 73,5cm.
Kyseessä on kohtalaisen harvinainen männyn perinnöllinen (geenimutaation aiheuttama) gibberosa-erikoismuoto, mukuramänty.
Lisätietoa:
http://www.metla.fi/julkaisut/mt/670/ps-gibbe.htm
Puu kannattaa tosiaankin säästää, koska mukuraominaisuuden lisääminen ei kokemusten mukaan onnistu, ei siemenestä eikä varttamalla.
Myös edellä ketjussa mainittu rauhoitettu mänty Tammelan Torronsuon lähellä on nimenomaan mukuramänty.
Eli kyseessä tuskin on pelkästään puhtaasti geeniperimästä aiheutuva ilmiö.
Ainakin Lieksassa Kolilla kasvaa lukuisia määriä eri puulajisia puita joissa on useitakin pahkuroita.
Kolilla on myös maaperässä jonkin verran Uraania (vanha avolouhoskin löytyy). Tämä maaperässä oleva uraani säteilee juuri sen verran että se laukaisee puissa tämän pahkuran muodostuksen.