Juttu menee näin;Olen reilun vuoden tuntenut erään naisen ja olemme melkein päivittäin tekemisissä toistemme kanssa.Olemme molemmat aviossa,perheellisiä ja heteroita.Mutta,mitä enemmän näen tätä naista,sitä enemmän olen ihastunut häneen ja tää on mulle aivan jotain uutta,minäkö muka naiseen ihastunut,hyi,mut näin vaan on jotenkin päässyt käymään...Ja tää nainen on sanonu pitävänsä musta(ystävänä).Elikkä onko normaalia,että itse ihastuneena rupeaa tulkitsemaan toisen katseita(katselee välillä tosi pitkään)ja eleitä että ihan kuin toinenkin tuntisi samoin minua kohtaan::::tää on tosi raastavaa,kun ei tiedä ja ei voi kysyä...
uuvuttavaa
ehkäbi?
171892
0Äänestä
Vastaukset 17
Vanhimmat
Ota selvää vaivihkaa,paljastamatta itseäsi jos et sitä halua tehdä.Jos hän luottaa sinuun tarpeeksi hän kyllä kertoo...
Ja ainahan voit heittää vitsillä ja kattoa miten toinen reagoi =)
kuka sitä nyt toisen seläntakana pelailee, vai haluatko että sun...
miks naimisissa olevan pitäis seläntakan pelailla =) on olemassa myös sellaisia liittoja, joissa puhutaan avoimesti asioista ja pelaillaan vasta sitten =D
lykkyä vaan aapeelle!
Minulla on sama tilanne kuin ap:llä. Vaivihkaa selvän ottaminen tuntuisi hyvältä ajatukselta, mutta en keksi, miten sen voisin "vaivihkaa" tehdä... Voisiko joku ystävällisesti kertoa vaikkapa tapauksen tosielämästä... :)
Olen samaa mieltä miksi ihmeessä?? kanssa. On tosiaankin avioliittoja jossa voi puhua asioista ja myös seksuaalisuudesta oikeasti. Omassa päässä asioiden ruuvaminen tekee ihmisestä aivan sekon. Ei se kaikille oo mitenkään helppoa ja toiset eivät voi puhua ollenkaan. Minä olen käynyt tämän "kamppailun" isteni kanssa viimeisen kuukauden aikana lopullisesti. Kerroin miehelleni olevani lesbo tai bi. Se oli todella huojentavaa ISO KIVI PUTOS! Mieheni on kyllä aina tiennyt suuntautumiseni, mutta se on ollut niinsanottu vaijettu asia.Voimia kaikille niille joita tämä asia koskettaa, ette te ole yksin tämän asian kanssa. Onneksi on tää palstaki
Mitä pahaa avioerossa on jos kerran ei ole tyytyväinen liittoonsa?
Täytyy tunnustaa etten ole ajatellut asiaa sen kummemin.
Jotenkin tuli samanlainen tunne, että jos miehen pitäisi saada pitää sekä vaimoa että rakastajatarta yhtä aikaa.
Mitään mielipahaa en halunnut kenellekään.
tottakai erota voi ja pitää, jos on elo kurjaa huonossa liitossa, varsinkin jos toivoa paremmasta ei yhdessä ole.
mutta, on vaan tyhmää jättää hyvä liitto ja puoliso sen vuoksi, ettei hyväksy itseään tai pysty puhumaan asioista.
kun edelleen on liittoja, joissa asioista puhutaan ja ongelmia ratkotaan yhdessä, ei eroamalla.
Miksipä jättää hyvä vaimo ja perhe vaan sen takia, että pystyy rakastamaan muitakin naisia.
niimpä? miksi ihmeessä? jos puolisoilla on yhteisymmärrys asiasta, niin miksi pitäisi? =)
samassa veneessä... Minäkin kuulisin mielelläni jonkun tositarinan. Minulla on syyni miksi haluaisin tietää ja asia vaivaa. Mutta sitten taas herään todellisuuteen. Mistä muka löytyisi nainen joka haluaisi tasan tarkkaan vain kokea "once in a lifetime" -kokemuksen, olisi terve, täysin luotettava, pitäisi kokemuksen vain omana tietonaan ja ymmärtäisi asian. Niinpä niin - haaveista vain.
Tätä varmaan joku nyt pitää ihan älyttömänä kun sanon, että missään nimessä en halua pettää miestäni enkä riskeerata mitään liitossani (no mitäs se sitten on jos seksi toisen kanssa ei sitä ole...). No, tämän kommenttini voi ymmrtää vain sellainen joka on samassa tilanteessa.
Mitäs jos kertoisit miehellesi tilanteen ja antaisit palaa ns. hänen suostumuksellaan. Ei tarvii pettää, salailla, eikä erota. Tiedä mitä kivaa asia toisi tullessaan...
Jos voisin kertoa "koko tarinan", ymmärtäisit, että tuo on valitettavasti mahdotonta. Olen omalla typeryydelläni ajanut itseni todella tyhmään tilanteeseen. Long story, mutta mieheni loukkaantuisi aivan suunnattomasti. Huokaus... Miten ihminen voikaan olla näin tyhmä :´-(
Uudessa työpaikassa oli eräs nainen, siitä on jonkin verran aikaa...
Huomasin jossain vaiheessa tämän naisen lähettelevän minulle pitkiä katseita. Oli oikein mukava nainen ja ihan viehättäväkin, perheellinen hänkin. En siihen asti olut pohtinut sen enempää näitä bi-asioita, mutta jollain lailla tämän naisen kiinnostus hieman kutkutti ja imarteli minua.
No, mainitsin asiasta miehelleni joka ei pitänyt siitä. Eli tuli miehen kanta selville eikä sitä hänen kanssaan ole pohdiskeltu kovasti sen jälkeen.
Sitten aikaa kului ja olin pikkuhiljaa ollut mukana tässä silmäilyleikissä tämän naisen kanssa jo monta kuukautta...ja olin aivan ihastunut häneen. Minä "hetero".
Itse olin siis heittäytynyt mukaan leikkiin koska se tuntui kummalla tavalla miellyttävältä.
Sitten, tämä nainen pyysi minua vapaa-ajalla tapaamiseen, mentiin pizzalle ja oltiin ihan normaaleja. Mieheni vaan ei ollut mielissään siitä että tapaan juuri tätä naista. Aloin viilentää kanssakäymistä työpaikalla hänen kanssaan.
Nykyisin ollaan eri osastolla ja törmätään melko harvoin...
Kerroin tämän tarinan koska menin itse flirttiin mukaan mutta sitten kun tuttavuutta olisi ollut aika syventää niin minusta ei ollut siihen...perheeni ja mieheni takia. Olen tästä tälle naiselle pahoillani mutta pidän parempana pysyä poissa tilanteista koska en hallitse tunteitani hänet nähdessäni.
...luulen ymmärtäväni sinua. Syitäsi en tietenkään tiedä, mutta teksti kuulostaa niin valitettavan tutulta.
:-( minäkin
Samaa olen minäkin eppäillyt, että itse ihastuneena alkaa "näkemään" niitä merkkejä ja vastakaiun osoituksia.
Olen myös tilittänyt asiaa lähimmäisilleni ja olen saanut kommenttia, että ajattelen liikaa ja kuvittelen..toivon..tai jtn. Tiedä sitten.
Mutta mikään ei estä haaveilemasta ja tiedä vaikka hän on yhtä "ujo" kuin minä, tekemään suoraa aloitetta..who knows =)
Madam, RouvaH !!
Mahtavia kommentteja onneksi ei tarvinnu itte kirjoitta sä teit sen munkin puolesta.Sun kans olis kiva vaihtaa ajatuksia. Täälä näemmä törmää niin harvoin"inhimillisiin ihmisiin".Mitä mieltä olet oliko paha? toivotaan , ettei NIIN Paha
Ainahan ajatuksia vaihtaa voi =)
Minut tavoittaa silloin tällöin tuolta bi-cafeen puolelta..tule juttusille =)