Sattuu joskus, että syksy hänet liiskaa.
Ryskan värit myrsky laimeiks himmentää.
Läpi vaatteidensa kylmä sade piiskaa,
synkät pilvet taivaan sinen pimentää.
Silloin kynttilä ikkunalles
nosta tuikkimaan,
liekin valo yöhön matkaamaan.
Se kertoo hälle,
että jostain vielä tietä näytetään -
tunnelin pää on pian löytymässä.
Sattuu joskus, että talvi hänet hyytää.
Tuisku polut aivan umpeen puhaltaa.
Ketään avuksensa tohdi ei hän pyytää,
nietoksista löydä tietä taivaltaa.
Silloin kynttilä ikkunalles
nouda tuikkimaan,
liekin valo yöhön matkaamaan.
Se kertoo hälle,
että jostain vielä tietä näytetään -
onhan ystäväkin jo löytymässä.
Sattuu joskus, että kevät häntä koskee.
Säteet liian kirkkaat silmät samentaa.
Vesi suolainen jo vierii pitkin poskee.
Luonnonvoimat heikon mielen masentaa.
Vielä kynttilä ikkunalles
etsi tuikkimaan,
liekin valo yöhön matkaamaan.
Se kertoo hälle,
että jostain vielä tietä näytetään -
että uutta voimaa on löytymässä.
Sattuu joskus, että kesä sua huimaa.
Polte ruskeaksi taimes kulottaa.
Kestä paahdetta et ilkeää ja tuimaa -
kuumuus suusi kuivaa, helle janottaa.
Silloin kätesi käteensä hän
pyytää liittämään,
lähteen paikkaa kanssaan katsomaan.
Hän kertoo sulle,
että jostain aina tietä näytetään -
armo vilvoittava on löytymässä.
Ryskan värit myrsky laimeiks himmentää.
Läpi vaatteidensa kylmä sade piiskaa,
synkät pilvet taivaan sinen pimentää.
Silloin kynttilä ikkunalles
nosta tuikkimaan,
liekin valo yöhön matkaamaan.
Se kertoo hälle,
että jostain vielä tietä näytetään -
tunnelin pää on pian löytymässä.
Sattuu joskus, että talvi hänet hyytää.
Tuisku polut aivan umpeen puhaltaa.
Ketään avuksensa tohdi ei hän pyytää,
nietoksista löydä tietä taivaltaa.
Silloin kynttilä ikkunalles
nouda tuikkimaan,
liekin valo yöhön matkaamaan.
Se kertoo hälle,
että jostain vielä tietä näytetään -
onhan ystäväkin jo löytymässä.
Sattuu joskus, että kevät häntä koskee.
Säteet liian kirkkaat silmät samentaa.
Vesi suolainen jo vierii pitkin poskee.
Luonnonvoimat heikon mielen masentaa.
Vielä kynttilä ikkunalles
etsi tuikkimaan,
liekin valo yöhön matkaamaan.
Se kertoo hälle,
että jostain vielä tietä näytetään -
että uutta voimaa on löytymässä.
Sattuu joskus, että kesä sua huimaa.
Polte ruskeaksi taimes kulottaa.
Kestä paahdetta et ilkeää ja tuimaa -
kuumuus suusi kuivaa, helle janottaa.
Silloin kätesi käteensä hän
pyytää liittämään,
lähteen paikkaa kanssaan katsomaan.
Hän kertoo sulle,
että jostain aina tietä näytetään -
armo vilvoittava on löytymässä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Minun rakkauttani
Kirjoittanut: ovat... 28.7.2006 klo 11.41
Minun rakkauttani
ovat pienet teot –
ja joskus kovilta kuulostavat
suuret sanat –
mutta minä pidän kädestä,
vaikka en pitäisi.
Kaikesta pitäminen ei ole minun asiani.
Kädestä pitäminen on.
Minun rakkauttani
eivät ole hivelevät sanat –
mutta säikyksi käyneen ihon
rauhoittava hively on.
Päänsilitys ei ole minun rakkauttani,
mutta pään silitys on.
Jätät silitysraudan päälle usein.
Tiedän taustasi.
Luonto ja ihmiset ovat armottomiakin mutta periksi ei anneta sillä silloin ei olisi elämällä tarkoitusta.