Datanomi

Datanomin tärkein ominaisuus on hänessä itsessään eli omat kyvyt ja taidot. Tittelillä - niin hienolta kuin kuulostaakin - ei töitä tehdä. Jos on datanomi ilman omaa atk-harrastusta, niin aika vähäinen on arvo atk-työmarkkinoilla, valitettavasti. Tämän totean käytännön kokemuksella ja useita datanominalkuja työharjoittelussa seuranneena.

Mikäli on todella kiinnostunut tietokoneista, eli mikäli harrastus nr 1 on tietokone ja mikäli pänttää atk-juttuja paljon myös vapaa-aikanaan, niin kannattaa opiskella datanomiksi. Koulussa ei taitoja sillä tavalla opi, vaikka meillekin väitettiin että henkilö, joka ei tiedä tietokoneista ýhtään mitään, voisi kolmessa vuodessa valmistua atk-alan ammattilaiseksi, niin ei se todellakaan niin ole. Kun opinnot aloitin, väitettiin, että datanomit tienaisivat todella hyvin ja väitettiin että töitä löytyisi yllin kyllin, mutta totuus on jotain aivan muuta; noin yleisesti ottaen datanomeilla on ainakin minun mielestäni aika huono palkka, eikä töitä löydy, ellei kuten aijemmin mainitsin harrastus nr 1 ole tietokone.
Datanomin ja merkonomin tutkinnoissa ei ole kuin 20ov eroa, datanomi tutkinnossa on 20 opintoviikkoa enemmän atk-aineita.

Jäin -95 työttömäksi VR.ltä, olin junanlämmittäjä. Sanotaan että työttömät ovat laiskoja ja omasta syystään työttömänä. Minä en ainakaan ollut laiska työttömänä. Kävin joka ikinen päivä kyselemässä töitä ja koulutuspaikkoja työkkärissä ja kävelimpä aika monena päivänä suoraan moniin firmoihinkin. Tämän lisäksi keräilin pulloja joka viikonloppu nuorison suosimilla paikoilla. Tästä tulikin aika kivat lisätienestit peruspäivärahoihin. Tämän kaiken lisäksi jumppailin ja hölkkäsin melkein joka päivä kunnes pääsin opiskelemaan oppisopimuksella datanomiksi. Sitten elämä muuttui sen verran stressaavaksi etten enää jaksanut hölkkäillä, sillä olin aika kovilla opintojen takia. Mutta kannatti. Nyt olen kivoissa töissä ihan kivalla palkalla. Saan 1500€/kk ilmaisen kuukausikortin yleisiin kulkuvälineisiin. Ihan kivasti taitoihini ja koulutustasoon nähden. Työskentelen julkishallinnon puolella. Paikka on sama missä olin oppisopimuksella harjoittelemassa. Kohdallani kyse oli sattumasta, sillä kerran olin muuten vaan kyselemässä töitä ...kaupungilta, kun palveluesimies vaan kertoi tällaisesta mahdollisuudesta. Otin itseäni niskasta ja käppäilin lähimpään työkkäriin ja täyttelin kaikki laput mukavan naisihmisen opastuksella ja siitä se lähti. Neljä päivää työpaikalla ja 1 pvä koulun penkillä. Rankkaa aikaa mutta selvisin siitä. Nyt aikaa on jo vierähtänyt ja olen oppinut aika paljon kaikkea alalta. Rokulissa en juuri ole ollut koko aikana.

Kaljoittelemaan en sortunut työttömänä ollessani muutamaa jaksoa lukuunottamatta. Silloin inhosin itseäni ja piiskasin itseäni useammin hölkkäämään. Kun hölköttelee kovasti, niin se pitää ajatukset pulloon tarttumisesta kaukana.

Stemppiä kaikille oppisopimusdatanomi kollegoille!

Jäin -95 työttömäksi VR.ltä, olin junanlämmittäjä. Sanotaan että työttömät ovat laiskoja ja omasta syystään työttömänä. Minä en ainakaan ollut laiska työttömänä. Kävin joka ikinen päivä kyselemässä töitä ja koulutuspaikkoja työkkärissä ja kävelimpä aika monena päivänä suoraan moniin firmoihinkin. Tämän lisäksi keräilin pulloja joka viikonloppu nuorison suosimilla paikoilla. Tästä tulikin aika kivat lisätienestit peruspäivärahoihin. Tämän kaiken lisäksi jumppailin ja hölkkäsin melkein joka päivä kunnes pääsin opiskelemaan oppisopimuksella datanomiksi. Sitten elämä muuttui sen verran stressaavaksi etten enää jaksanut hölkkäillä, sillä olin aika kovilla opintojen takia. Mutta kannatti. Nyt olen kivoissa töissä ihan kivalla palkalla. Saan 1500EUR/kk ilmaisen kuukausikortin yleisiin kulkuvälineisiin. Ihan kivasti taitoihini ja koulutustasoon nähden. Työskentelen julkishallinnon puolella. Paikka on sama missä olin oppisopimuksella harjoittelemassa. Kohdallani kyse oli sattumasta, sillä kerran olin muuten vaan kyselemässä töitä ...kaupungilta, kun palveluesimies vaan kertoi tällaisesta mahdollisuudesta. Otin itseäni niskasta ja käppäilin lähimpään työkkäriin ja täyttelin kaikki laput mukavan naisihmisen opastuksella ja siitä se lähti. Neljä päivää työpaikalla ja 1 pvä koulun penkillä. Rankkaa aikaa mutta selvisin siitä. Nyt aikaa on jo vierähtänyt ja olen oppinut aika paljon kaikkea alalta. Rokulissa en juuri ole ollut koko aikana.

Kaljoittelemaan en sortunut työttömänä ollessani muutamaa jaksoa lukuunottamatta. Silloin inhosin itseäni ja piiskasin itseäni useammin hölkkäämään. Kun hölköttelee kovasti, niin se pitää ajatukset pulloon tarttumisesta kaukana.

Stemppiä kaikille oppisopimusdatanomi kollegoille!