Mikä olisi se minimi peruslämpö hirsimökkiin, jossa on vesijohdot, jottei ne jäädy ja näinollen voisi pitää talvenkin ajan käyttövalmiudessa.
Minkä sortin sähköpatterit olisi parhaat laittaa.
Minkä sortin sähköpatterit olisi parhaat laittaa.
Mikö on sopiva peruslämpö-aste mökille?
Sähkölaskun menekki?
145974
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Rakennuksen sisäisten johtojen sulana pitämiseen riittää että pysytään plussalla. Jossain kaapin takana voikin olla sitten kylmempää vaikka pirtissä on kymmenenkin astetta lämmintä. Sanopa siihen sitten normi millä jokin loukko pysyy sulana? Pitäisi tietää seinien rakenteet ja lämpöeristävyydet, ilman kierrot jne.
Mennäänpä sitten vesijohtoja pitkin pirtin lattian alle ja perustusten alitse pihalle - säädetäänkö tämän osan sulanapysymistä mökin sisälämmöllä? Ei vaan routaeristeillä ja tarvittaessa johtojen sähkövastuksilla.
Heitit niin pahan kysymyksen että...
mutta putkitilat tai putket pitää tutkia erikseen.
Niihin voi laittaa kaapeleita tai pakkasvahteja.
Jotkut pohottaa 10 - 15 astetta joka paikassa jos kukkaro kestää.
Kokemusperäisenä arvona olen päätynyt
8 asteeseen. Oletan, että kysymyksessä
on hirsirakenteinen mökki. Teoriassa 7
astetta on alaraja, jonka yläpuolella ei
esiinny kosteuden tiivistymistä nopeiden
lämpötilavaihteluiden seurauksena. Esim.
vuodevaatteet pysyvät mielyttävän kuivina.
Jos hirren sisäpinnan lämpötila laskee
lähelle nollaa ja mökkiä voimakkaasti
lämmitetään siten, että saavutetaan 20
asteen asumislämpötila ennen kuin hirren
pinta ehtii riittävästi lämmetä, syntyy
kondensointia, seinät valuvat vettä.
Onneksi käytännössä näin tapahtuu ani harvoin.
Eli, jos olet pärjännyt 5-6 asteella, niin
mitään syytä ei liene käytäntöä muuttaa, edel-
lyttäen, että putkistojen lämmpötila ei
laske pakkasen puolelle.
Yhden asteen muutos sisäilman lämpötilassa
joko nostaa tai laskee lämmityskuluja noin
5 %.
Sähköpattereina toimii asumiskäytössä
mökkivarusteena parhaiten sellaiset joissa
säteilylämmön lisäksi on kohtuullinen
virtaslämmitys nopeamman asumislämpötilan
saavuttamiseksi. Pölyn palamista ei nykyisissä
pattereissa juurikaan esiinny niiden kehitty-
neiden vastuslämpötilojen ansiosta.
lukea.
lue siitä tai tee itse tarpeelliset mittaukset.
En tiedä koulutustasi, joten en oikein
pysty suosittelemaan lähdeteoksia, joista
saisit täällä yleensä niin paljon kaivattua
faktaa.
Jo parikymmentä vuotta sitten, kun jäähdytetyt
rakennukset yleistyivät, jouduttiin kylmäaine-
putket eristämään kondension takia. Sama ilmiö
kuin kylmä hirsi ja lämmin ilma.
Asiasta löytyy kyllä laskentakaavoja ja käyräs-
töjä, joista interpoloimalla asia selviää.
Valmista linkkiä, että katso tuosta, en voi
Sinulle lähettää koska en itse sitä tarvitse.
Jos tähän jäiseen mökkiin tultaessa ei missään näkynyt kosteutta, ja sitten lämmityksen myötä sitä vettä alkoi kertyä niihin hirsiin, niin mistä ihmeestä se vesi oikein tuli? Ymmärtäisin seuraavat mahdollisuudet:
1) kosteutta haihtui jostakin nopeammin lämmenneestä kohdasta ja kondensoitui sitten kylmään kohtaan, 2) lämmittäjät tuottivat hengitysilmassa ja toivat vaatteiden ja tavaroiden mukana kosteutta joka haihtui lämmön luona ja kondensoitui kylmään kohtaan, 3) lämmitettiin runsaasti kosteutta tuottavalla hormittomalla kaasulämmityksellä ja kaasun palamisesta syntynyt kosteus pisaroi sinne kylmään hirteen - ja tietysti myös ikkunoiden kylmien metalliesineiden jne. pinnoille.
Kosteus ei tule tyhjästä ja sen poistaminenkin on tajuttavissa.
linkin käyrästöstähän se selviää
http://www.fuktkontroll.com/pdf/ix-diagram.pdf
Kun ilmaa lämmitetään niin siihen mahtuu pisaroitumatta käyrästön mukaan enemmän vettä. Ilma siis ottaa mukaansa lisää vettä sivuamistaan rakenteista. Kun ilma kiertää viileän pinnan lähelle, vesi kondensoituu viileille pinnoille, kun niiden läheisessä viileydessä ilma ei pystykään pitämään samaa vesimäärää kuin ollessaan lämpimänä. Siis lämmittämällä kiertämään saatettu ilma kaappaa mukaansa kosteutta ja kondensoi sitä viileille pinnoille.
Vaikka kylmänä oltaisiin ihan kastepisteen rajalla niin ei se pelkkä lämmittäminen aloita kondensoitumista ellei ilman sisältämä vesimäärä jotenkin lisäänny!
Linkititpä hyvän diagrammin, josta selviää tosi
helposti ilman sisältämän kosteuden määrä eri olo-
suhteissa. Tallensin sen saman tien koneelle
mahdollista myöhempää käyttöä varten, niin ei
tarvitse kirjoista etsiskellä.
Tämmöiset tietojen ja kokemuksien vaihdot ovat
palstan parasta antia.
Eipä sitä selvemmin voisi sanoa.
Nykyään on noita rulla-jalaksilla olevia, pieniä siirrettäviä öljyvirtauslämpöpattereita (max 1000 wattia, ja ovat edullisia. Pienin koko maksaa vain n. 30 euroa.
Niissä on termostaatti,(mutta sitä ei ole numerolla varustettu), pitää seurata seinällä olevaa lämpömittaria ja sitten säätää sen mukaan.
Kumpi on parempi, suoravirtauspatteri vaiko öljytäytteinen patteri tähän mökin lämmityskäyttöön parempi?
Onkohan ne öljypatterit sähkösyöppöjä?
on 100 % hyötysuhde eli kaikki kulutettu teho jää huoneen sisälle oli patterissa öljyä, maitoa tai ei mitään.
Hormeihin kytketyt peletti- puu- yms härvelit hukkaa osan tehostaan taivaalle sitä hormia pitkin.
Kylmän mökin lämmittää nopeammin patteri jossa on ilmasolat jotka laittaa ilmavirran liikkeelle.
Tuo öljypatteri voi olla parempi sängyn vieressä lämpöä pitämässä (jos on yksin).
Asensin itse mökin kaikkin vesiputkiin sulanapito vastuksen. mökin voi jättää kylmilleen, kunhan huolehtii, että hanat on tyhjät.
Asennus putken sisään on helppoa.
http://www.ensto.com/www/finnish/index/kodin_sahkoistys/lammitus/sulanapito.html