Asiaa pojille oikeastaan: Oletteko koskaan ajatellut kun sanotte että rakastutte mielummin iloisiin ja pirteisiin tyttöihin joilla suupielet ovat koko ajan ylös päin.
Mutta miten käy niille tytöille joilla suupielet ovat aina alas päin kun katsotte niitä päin. Ne tytöt pitävät sisällään tarinaa jonka haluaisi jakaa jonkun rakkaan kanssa. Ne tytöt kärsivät sisäisestä tuskasta jonka haluaisi jakaa pojan kanssa jonka syliin olisi helppo itkeä vuosien kärsimykset.
Itse kärsin tästä aina välillä ja tämä onkin minun ongemla olla välillä ihastuksilleni se oma iloinen ja pirteä itseni. Joskus itken kotona yksin sitä mitä olen joutunut perheriitojen takia kärsimään. Kaveripohjalta on minun siis helpompi alkaa tutustumaan. Olen lukenut täällä foorumeilla että te rakastutte helpommin hymysuihin, joten olen yrittänyt pitää itseni iloisena myös silloin kun katson ihastustani... vaikeaa...
Tekemäni runo viime yönä:
" Sinä olet ainoa joka haluaa ymmärtää minua, sinä olet ainoa joka jaksaisi kuunnella minua. Tule ja kuuntele. Odotan täällä sinua enkä mene pois."
Kaverini näkevät minut vain iloisena ja toivottoman pirteänä... totuutta vain eivät tule koskaan tietämään...
Mutta miten käy niille tytöille joilla suupielet ovat aina alas päin kun katsotte niitä päin. Ne tytöt pitävät sisällään tarinaa jonka haluaisi jakaa jonkun rakkaan kanssa. Ne tytöt kärsivät sisäisestä tuskasta jonka haluaisi jakaa pojan kanssa jonka syliin olisi helppo itkeä vuosien kärsimykset.
Itse kärsin tästä aina välillä ja tämä onkin minun ongemla olla välillä ihastuksilleni se oma iloinen ja pirteä itseni. Joskus itken kotona yksin sitä mitä olen joutunut perheriitojen takia kärsimään. Kaveripohjalta on minun siis helpompi alkaa tutustumaan. Olen lukenut täällä foorumeilla että te rakastutte helpommin hymysuihin, joten olen yrittänyt pitää itseni iloisena myös silloin kun katson ihastustani... vaikeaa...
Tekemäni runo viime yönä:
" Sinä olet ainoa joka haluaa ymmärtää minua, sinä olet ainoa joka jaksaisi kuunnella minua. Tule ja kuuntele. Odotan täällä sinua enkä mene pois."
Kaverini näkevät minut vain iloisena ja toivottoman pirteänä... totuutta vain eivät tule koskaan tietämään...
Vastaukset 10
Vanhimmat
Onko sulla ketään jolle puhua asioistasi,ketään tuttua tai jotain,puhuminen auttaa
On moniaki! Ja monille oon kertonu... mutta ei se tunnu koskaa helpottavan...
Kyllähän se on niin, että pirteää tyttöä on mukava katsella useimmilla. Mutta itse on myös sillätavalla, että mielelläni itse kuuntelen, mitä muilla ERITYISESTI tytöillä on sydämmellään. En tiedä miksi, mutta näin on. Karu totuus on kumminkin varmaan se, että ainakin nuoret pojat katselevat mielummin hymyilevää tyttöä, kuin murjottavaa.
No, kyllä niitä säännöt vahvistavia poikkeuksia on. Ite oon nyt ihastunu tyttöön, joka ei todellakaan ole, tai ainakaan vaikuta, miltään ilopilleriltä ulospäin. Tiedä sitten siitä, millasia ne sun ihastukses ovat...
Minä en juurikaan kiinnitä huomiota siihen hymyileekö toinen vai ei, eink ole koskaan kiinnittänytkään. Ja toisekseen masentuneet ihmiset ovat omien kokemuksieni perusteella älykkäämpiä, mielenkiintoisempia ja syvällisempiä. Niin, mutta olenkin poikkeus.
Mistäs tiedät, että me rakastutaan vain hymysuihin? Ei kaikki pidä paikkansa mitä foorumeilla puhutaan.
Itselläni on se ongelma, että en uskalla lähestyä hymysuita, enkä masentuneita, kun pelottaa, että mitä ne tytöt minusta ajattelee, niin ja onko ne varattuja.
Sitäpaitsi sellainen murjottava tyttö on viellä vaikeampi lähestyttävä, kun pelottaa, että tuo nyt ei ainakaan tykkää minusta, kun se ei koskaan hymyilekkään minulle.
Kyllä minun syliini saa tulla itkemään, mutta kelpaako minun sylini kellekkään?
En nyt kommentoi tuota ihastumispuolta, mutta öö, ei kaikilla hymynaamaisillakaan tytöillä niin hyvin mene.
Monille hymy on vaan pintaa,itsekin kuulemma vaikutan ylipositiiviselta vaikka oikeasti olisinkin todella surullinen ja huonolla tuulella.
Jotkut taas näyttävät aina vihamielisiltä, vaikka olisivatkin hyvällä tuulella.
Eipä silti, ei kukaan koskaan minua ole yrittänyt iskeä, mutta halusinpas nyt vain kertoa, että naaman ilme ei välttämättä riipu elämän helppoudesta tai vaikeudesta.
no mun mielestä sellaiset ketkä hymyilee tai pitää jotain tekohymyä koko ajan ovat todella pinnallisia ihmisiä, mutta kyllä sä mulle kelpaisit ja voisit tulla mun syliin koska tahansa ym :)
Ai ku kiva x)
Koskas sitte tavataa ?? ;> ;>
Joskus mietin tuota, mutta eihän se mikään päätös ole kehen ihastuu. Samapa tuo silti mulle, kun en osaa kehenkään tutustua kuitenkaan.