Meidän labbiksella on nyt joitain tosi ärsyttäviä tapoja, joita ei olla saatu pois. Labbis on kohta 2-vuotias. Se haukkuu jokaista pientä äännähdystä, mitä kuulee. Toi on tosi rasittavaa, ku meillä on kohta 8kk:n ikäinen vauva ja sen nukuttamiset menee koiran takia pieleen. Koira möykkää niin kauan, että sitä komentaa ja välillä sekään ei auta. Sit meiän labbis vetää narussa ja alkaa riekkumaan lenkillä (jos sattuu oleen huono päivä). Vaunulenkkejä koiran kans ei oikein viitti ton takia tehä, ku on sit hermot riekaleina reissun jälkeen. Ja sit, kun tulee vieraita ni koira hyppii ja riehuu siinä jaloissa, ja jos koittaa laittaa arestiin, ni pistää vastaan ja sit on taas kauhee taistelu pystyssä. Sit vielä yks ongelma on se, et ku koira ei anna meiän perheenä puuhailla keskenään, ku se on aina mankumassa ja uhittelemassa vieressä. Ei olla meiän labbikselta oikein saatu tota pomottamista kunnolla pois. Mitähän tässä vois tehä? Tiedän et on itessäkin vikaa, ja koiraa tulee liian vähän vietyä lenkille/metsään juoksemaan, mut sekin on siinä et jos päästää irti, ni ei sit tiiä saako välttämättä enää kiinni (yleensä saa, mut jos sattuu oleen huono päivä sillonkin, ni ei tuu mitään). Onks tää ihan toivotonta, vai mitä tässä tekis? Oon miettiny sellasta koirakouluttajaa, mutku sekin taitaa olla rahasta kiinni. Miestä koira uskoo paremmin, mut yleensä ollaankin kolmestaan vauvan ja koiran kanssa kotona, ni ei sit kauheesti auta. Mä alan oleen jo epätoivonen ton koiran suhteen. Ollaan yritetty kouluttaa koiraa huonolla menestyksellä. Sisäsiisteys on ainut, mikä on täysin onnistunut, onneks.
Ongelmia labbiksen kanssa
Labbiksenomistaja
91652
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tekee varmasti pitkästyessään pahoja jos ei saa liikuntaa ja tekemistä riittävästi, on sisällä liian energinen.Myöskin labbiksesi on täysin "pentu" labbis ei rauhoitu kunnolla koskaan aina pitäisi olla häseltämässä. tuota hihnassa kävelemistäkin pitäisi opetella n 1000krt päivittäin pennusta asti, ja ei ole helppo saada täysin hallintaan.Mitä labbiksen luonteesta yleensä kirjoitetaan helppona koirana pitää, sitä se ei ole, ellei saa riittävästi aktiviteettia ja ole peruskoulutettu.Etäkoulutus on vaikeaa koirakouluun pitää viedä.
Meidän koira oli kans kauhea säheltäjä tuon ikäisenä. Hyppi ja pomppi vasten, vaikka kuinka komensi. Veti kuin hinaaja ulkona. Käytiin koirakoulussa tottelevaisuutta harjoittelemasa, mutta hankalaa oli sielläkin. Oli vaan kiinnostunut toisista koirista.
Mutta...ihme tapahtui: rauhoittui siinä 3-4-vuotiaana. Alkoi itse kävelemään kunnolla lenkillä. Nyt lähemmäs 10-vuotiaana on rauhallinen vanharouva. Tosin kyllä vieläkin yksin jäädessään voi kengät purra tohjoksi.
Teidän koira voi myös ehkä kärsiä huomion puutteesta vauvan tullessa taloon.
Eikös niitä jotain ilmaisia tottelevaisuus koulutuksiakin ole? Sais edes jotain vinkkejä koulutukseen. Varmaan ell voisi neuvoa myös, mitä tehdä teidän tilanteessa.
kun koira oli vielä ihan pentu. Siellä se oppikin monia asioita, et ilman niitä juttuja ois varmaan vieläkin vaikeempi hallittava. Mutku ne koirakoulun jututkaan ei kaikki keskity tohon kotona olemiseen. Nii ja sit ku vauva tuli ni ei ollu enää aikaa käydä koirakouluissa, tai voishan toinen meistä mennä. Mut ollaan haluttu aina yhdessä käydä niissä. Ja mieskin on aika kiireinen, et sillä tuskin löytys aikaa enää tohon. Meiän labbis ei pure onneks mitään tavaroita, ei oo oikein koskaan hajottanu mitään, pentunakaan. Ja oot ihan oikeessa et se on tota huomion puutettakin, koira nimittäin varastelee vauvan tavaroita ja pudottaa sit heti pois, ku huomaa ja komentaa.
Koiralle riittävästi aikaa,koirakoulun jutut liittyy yleiseen koiran hallintaan kuin ne saa jollain lailla perille koira uskoo sit kotonakin ollessaan ,vaikka yksinkin välillä olisi.Minun labbis uskoi aikuisena katsomallakin ja sitten saatoin muodollisesti sanoa ei jne kuten koiralle puhua tuleekin.Labbikseni ei nuorena uskonut kuin ei ollut vielä kunnolla oppinut. Mistä sitten vauvan tavaroita ottaa? jos lattialla on tavaroita labbis kantaa epähuomiossa mitä tavaroita vaan. koiralle omia palikoita rättejä lattialle, olet varmaan huomannu ettei koira koti ole kovin siisti ainakaan labbiksen karvoista,meillä koiran lelut pitkin lattioita.
Pöydältä ottamiset pitää saada pois kieltää kuin näkee itse ravistin niskasta koiraa ja kielsin ottamasta pöydältä.Teidän pitäisi löytää koiralle toinen koti ja mielellään sellainen missä olisi noutaja "labadori"tai joskus ollut.Mikäli minulla olisi nyt mahd pitää koiraa olisin kiinnostunut ky koirasta.Labbaria en suosittele ensimäiseksi koiraksi ettei joudu shokkiin koiran energisyyden vuoksi on ehdottomasti "aktiivisin" koirarotu.
Meillä on myös koiran leluja lattialla, mutta koira ei niitä ota, jos yrittää saada huomiota itselleen. Silloin menee aina hakemaan vauvan tavaroita, ja tietää kyllä ettei saa niitä ottaa, mutku saa sillä sitä huomioo itelleen vaikka onkin kielteistä, ni koira tykkää. Meillä on kyl siisti koti, ku imuroin täällä joka päivä, mut jos yks imurointi jää välistä ni sit kyl karvat lentää. Labbis ei ole myöskään ensimmäinen koira, olen aiemmin omistanut sekarotuisen, joka oli myös villi tapaus. Ei olla koirasta luopumassa, kun se kerran on otettu. Ongelmat pitää ratkaista jollain muilla keinoin.
Koiranne kärsii huomionpuutteesta ja vähästä aktiviteetistä. Labbis on kuitenkin yleensäottaen suht helppo koulutettava vanhemmallakin iällä.
Etkö voisi aloittaa pieniä koulutushetkiä sisällä kun vauva nukkuu. Eli ihan perustreeniä istumista, seisomista, tassun antoa, vierelle tuloa ja seuraamista ihan sisälläkin namien avulla. Voit myös piilotella nameja pitkin asuntoa ja antaa koiran etsiä. Näin koira saa huomiota ja tekemistä, ja kun palkkaat namilla niin koira huomaa että emäntä on ihan kiva. Ja kun koira huomaa sen, tottelevaisuus paranee. Kun koira vinkuu/möykkää suotta, älä kiinnitä huomiota mutta sitten kuin hiljenee palkkaa namilla tai ihan pienelläkin leikkihetkellä =)
Sitten myös vierellä seuraamista namien kanssa ulkona. Kai jompikumpi teistä sitä voi harjoittaa ilman vaunuja. Ja tietenkin myös niin että toinen opettaa seuraamista ja toinen työntää vaunuja. Nakkia vaan käteen ja menoksi.
Teillä on ilmeisesti mahdollisuus pitää koiraa vapaana metsässä. Tehkää vaikka niin että menette lyhyen matkan päähän toisistanne ja molemmilla on jotain tosiherkkua. Kutsutte sitten vuorotellen koiraa luoksenne ja palkkaatte hyvin. Tuolla tavoin oman vilkkaan koiramme opetimme tulemaan luokse ja nyt vapaana olot onnistuu loistavasti.
Joo, meillä on nyt taas mennyt koiran kans vähän paremmin, ku mies on ollut enemmän kotona. Noita istumisia ja muita me harjotetaan kyllä lähes päivittäin jossain vaiheessa. Nakit meillä yleensä onkin lenkillä mukana, ku kaikki ollaan liikkeellä ja sillon koira myös päästetään vapaaks, ku mennään sellaseen paikkaan. Mut yksin en viitti koiraa päästää, ku en oo varma siitä et saan kiinni sen sit. Ollaan tehty jo pitkän aikaa sitä, et päästetään koira irti ja sit huudetaan luokse ja joka kymmenennellä kerralla kytketään naruun, ettei koira aattele et aina sillon joutuu kiinni.
tuli taloon.Koira oli selvästi mustasukkainen nimenomaan minusta emännästään; Mieheni käytti kävelyllä, mutta mikään eui auttanut ennnekuin tajusin että minun oli ruvettava sitä kävelyttämään; Tilanne parani heti, kun huomiota sai minulta enemmän.Ja vauva jäi silloin kotiin, kun ME yhdessä menimme lenkeille.
Uskoisin että saisit apua ammatti-ihmiseltä helpoimmin. Uskoakseni neljä käyntikertaa riittäisi tässä tapauksessa,eikä se hinta tai ajallinen uhraus ole paljoa,kun saat yksilöllistä opetusta. Samat opit pätevät myös kaikkien tulevienkin koiriesi kanssa,eli ei mene se panostus hukkaan.Hanki siis tietoa ammattimaisista kouluttajista ja kipin kapin lähimmälle kouluttajalle opetukseen. Tätä et varmasti kadu. Ja kokemusta asiasta on,ihan omakohtasta.