Mummo on luvannut pojantyttärelleen kiikkustuolin perinnöksi. Mummo kuoli 2000. Myös pappa lupasi samaisen kiikkustulin samalle tytölle. Pappa kuoli 2005 ja pesä jaettiin. Tuoli jäi vanhalle asumattomalle ja puolilämmitettävälle tilalle. Tuoli oli hakematta vielä viime viikkoon saakka, jolloin toinen lapsenlapsi tietämättä aiemmista lupauksista, kysyi tilan ja talon omistavilta sisaruksilta lupaa ottaa tuoli. Nyt viikko tuolin hakemisesta tämä pojantytär on sitä mieltä että omaisuus pitää palauttaa hänelle.
Sisarukset ovat usempaan kertaan kehoittaneet muita sisaruksiaan hakemaan mikäli talossa on jotakin, mitä he haluaisivat. Tai ainakin merkitsemään lapulla haluamansa tavarat.
Pojantyttärellä on ollut yli 7 v aikaa hakea perintönsä.
Sisarukset ovat usempaan kertaan kehoittaneet muita sisaruksiaan hakemaan mikäli talossa on jotakin, mitä he haluaisivat. Tai ainakin merkitsemään lapulla haluamansa tavarat.
Pojantyttärellä on ollut yli 7 v aikaa hakea perintönsä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jostain kumman syystä kiikkutuolit ovat suosittuja riitelyn kohteita. Onnea teillekin. Mikään ei raukea eikä riitelyyn puutu kukaan ulkopuolinen virallinen taho. Riitelyä saa jatkaa niin kauan kuin voimia riittää. Kyse on vain kiikkutuolista.
Suullinen ilmoitus ei ole laillinen (ainakaan tässä tapauksessa) laillinen testamentti joka sitoisi kuolinpesän pesänjakoa.
Joten juridisesti ajatellen pojantytär on väärässä sillä mitään testamenttia, jolla hän olisi ollut oikeutettu kiikkustuoliin ei ole edes olemassa. Kiikkustuolia ei tarvitse palauttaa hänelle.