Maataloustuet ovat välttämättömiä jotta pystyisimme tuottamaan hinnaltaan siedettävää ruokaa kuluttajalle. Ilman tukia maidon hinta kaupassa olisi kymmeniä euroja. Mietikääpä tätäkin puolta asiasta, olisiko varaa ruokaan jos tuet lopetettaisiin. Tukien lopputtua maataloudesta riippuvaiset elinkeinot, kuten teollisuus ja kauppa romahtaisivat ja työttömänä olevilla kuluttajilla ei olisi enään varaa kalliiseen ruokaan. Nälänhätään kuolisi väestöä, pienituloisimmat ensin.
On todella sikamaista että palkansaajat vuosittain korottavat lakonuhalla törkeitä palkkojaan ja muita etuja. Yritykset saavat maataloutta enemän tukea. Maatalouden tuetkin suuntautuvat teollisuudelle ja kuluttajille. Maanviljelijä ei niistä hyödy. Maataloustuotteista saatava hinta on nauretava korkeiden palkkojen takia. tuotantokustannukset ovat olosuhteista johtuen suuret. Siksi maatalous on kannattamatonta ja palkka huonoin kaikita aloista sekä toiminta syö pääomia. En ymmärrä tukikadehtijoita.
Suomalaisen tuotannon vastustajat haluavat tuoda muka halpaa ruokaa ulkomailta. On tietoa että ulkomailla ruoka tuotetaan kyseenalaisesti ympäristön ja valtaväestön kustannuksella. Hyötyjinä ovat yrittäjät, eikä ympäristö ja paikallinen muu väestö, tämä ei ole lainkaan hyväksyttävää.
Suomalainen maatalous on terveellä pohjalla ja tuottaa eettisesti ja muutenkin kestävästi maailman laadukkainta ruokaa edullisimmin euroopassa. Maataloustoiminnan kritisointi on siten käsittämätöntä. Talousalueen kipailukykyisin tuotanto takaa laadukkaat ja edulliset tuotteet.
On todella sikamaista että palkansaajat vuosittain korottavat lakonuhalla törkeitä palkkojaan ja muita etuja. Yritykset saavat maataloutta enemän tukea. Maatalouden tuetkin suuntautuvat teollisuudelle ja kuluttajille. Maanviljelijä ei niistä hyödy. Maataloustuotteista saatava hinta on nauretava korkeiden palkkojen takia. tuotantokustannukset ovat olosuhteista johtuen suuret. Siksi maatalous on kannattamatonta ja palkka huonoin kaikita aloista sekä toiminta syö pääomia. En ymmärrä tukikadehtijoita.
Suomalaisen tuotannon vastustajat haluavat tuoda muka halpaa ruokaa ulkomailta. On tietoa että ulkomailla ruoka tuotetaan kyseenalaisesti ympäristön ja valtaväestön kustannuksella. Hyötyjinä ovat yrittäjät, eikä ympäristö ja paikallinen muu väestö, tämä ei ole lainkaan hyväksyttävää.
Suomalainen maatalous on terveellä pohjalla ja tuottaa eettisesti ja muutenkin kestävästi maailman laadukkainta ruokaa edullisimmin euroopassa. Maataloustoiminnan kritisointi on siten käsittämätöntä. Talousalueen kipailukykyisin tuotanto takaa laadukkaat ja edulliset tuotteet.
Vastaukset 15
Vanhimmat
ei maatalous Suomesta katoa vaikka tuet kohta katoavatkin.
Tulevaisuudessa ruoka maksetaan siellä missä se pitääkin maksaa, nimittäin kaupan kassalla.
Ei puoliksi veroina niin kuin nyt.
Annetaan vai kuluttajan päättää ostaako kotimaista vai ulkomailta tuotua ruokaa, pakkopulla ei maistu hyvältä.
oletkin jo ajanut asiasi läpi brysselissä ja koko eurooppa kannattaa ajatustasi. Edes alkoholiveron minimiä ei kyetty korottamaan ja sinä se vain hoitelet asiat noin näppärästi.
"Ilman tukia maidon hinta kaupassa olisi kymmeniä euroja" Etpä taida tietää mistä puhut!
Oikea hinta tuottajalle ilman tukia olisi euron paikkeilla litra. Ei siis tosiaankaan edes kymmentä euroa.
tarkoitinkin että jos ostaa kymmeniä liroja, niinkuin monet ostavat, se maksaisi kymmeniä euroja. Tiedän kyllä mistä puhun. Sensijaan keskiverto keskustelijalle on vaikeaa ymmärtää talouselämän toimintaa. Koulutetut maanviljelijät ovat elinkeinoelämän huippu näköalapaikalla ja siksi annammekin viiltävimmät analyysit tulevasta ja menneestä.
että maajussit ovat maan elinkeinoelämän terävintä huippua.
Ihmettelen vain miksette pane niitä maatalousyrityksiänne kannattamaan? Ei kerjäläistä paljon lohduta vaikka tietääkin olevansa talouselämän huippua jos ei pysty itseään auttamaan.
jatkuvilla katteenlaskuilla kehitetä taloustuntemusta, niin millä se sitten kehittyy.
Kannattaviahan tässä ollaan, mutta valtio ei ole pitänyt sopimuksista kiinni ja hinnanalennuskorvauksesta on napattu osa sovitusta pois.
"hinnanalennuskorvauksista" ym mystiikasta mitä maajussit viljelee niin kovasti?
että harvalla alalla systeemi näkee välttämättömäksi laskea tuotteiden hintoja hallinnollisilla päätöksillä. Olisiko tilanne selvempi, jos olisi päätetty laskea hintaa 99% ja maksaa enemmän hiinnanalennuskorvausta.
Olisiko se sitten vielä selvempää jos koko maksu tulisi valtiolta? Seurauksena kuitenkin olisi, että vilja olisi ilmainen polttoaine ja valtiolle tulisi tappiota kun kansa väärinkäyttäisi liian halpoja tuotteita.
joku hallinnollinen taho (esim maan hallitus) määrittää esimerkiksi maidon hinnan?
Onko se mahdollista Suomessa 2007?
Sanooko hallitus esim Valiolle että ette sitten maksa maidosta kuin XX euroa litralta ja vuorostaan Siwalle että maidon hinta on sitten XX euroa kuluttajalle?
Eikö esim Valio ole viljelijöiden oma yritys ja saa maksaa maidosta maidontuottajalle mitä tahtoo? Voisiko joku valistaa minua.
"joku hallinnollinen taho (esim maan hallitus) määrittää esimerkiksi maidon hinnan?
Onko se mahdollista Suomessa 2007?"
Kysyppä brysselistä kuka käskee ja määrää!
maitolitran hintaa ei Brysselistä käsin määrätä.
Ei kannata valittaa ettei hinta ole kohdallaan kun sen itse Valion kautta määritätte.
Hintasäännöstely loppui 50-luvulla.
Nyt olet aika pahasti väärässä! Tai suorastaan täysin metsässä!
EU:n maatalouspolitiikka on kaiken kaikkiaan hyvin monimuotoinen alue, siinä on paljon muutakin kuin suota tuki maatiloille!
Maataloustuotteiden hinnoittelusta EU.ssa kannattaa lukea ajatuksella vaikka tämä.
http://europa.eu/scadplus/leg/fi/lvb/l11047.htm
Maidon hintaa ei suoraan pystytä ohjaamaan, mutta siitä valmistettavilla kestävillä tuotteilla- maitojauhe ja voi- sitä voidaan epäsuorasti ohjata!
Laitetaan nyt tuolla sivulla olevan linkin takaa löytyvä maidon osuus:
Ei tarvitse kokonaan lukea taikka sisäistää lukuja yms maallikolle epäolennaista, teksti kuvastanee vain sitä, kuinka byrokraattinen järjestelmä on!!!
(googleta vaikka " EU interventio, niin asiasta löytyy lisäää! Ja paljon!!!)
MAATALOUSTUOTTEIDEN MARKKINAT >
Maito- ja maitotuotealan yhteiset markkinajärjestelyt
Maito- ja maitotuotealan yhteisellä markkinajärjestelyllä voidaan vakauttaa hintoja ja varmistaa kohtuullinen toimeentulo tuottajille interventiota, kaupan pitämistä ja kolmansien maiden kanssa käytävää kauppaa koskevien järjestelmien avulla.
SÄÄDÖS
Neuvoston asetus (EY) N:o 1255/1999, annettu 17 päivänä toukokuuta 1999, maito- ja maitotuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä [ Muutossäädökset ].
TIIVISTELMÄ
Soveltamisala
Tuotteet, joita järjestely koskee. Järjestely koskee tiivistettyä maitoa ja kermaa, kirnupiimää, jugurttia, laktoosia, voita ja voiöljyä, maitojauhetta, juustoa sekä muita maitovalmisteita.
Markkinointivuosi. Markkinointivuosi alkaa kunakin vuonna 1. heinäkuuta ja päättyy 30. kesäkuuta seuraavana vuonna.
Hintajärjestelmä - ministerineuvosto vahvistaa hinnat.
Hintojen vahvistaminen. Voin interventiohinta 100 kilogrammalta on:
328,20 euroa 1 päivän heinäkuuta 2000 ja 30 päivän kesäkuuta 2004 välisenä aikana,
305,23 euroa 1 päivän heinäkuuta 2004 ja 30 päivän kesäkuuta 2005 välisenä aikana,
282,44 euroa 1 päivän heinäkuuta 2005 ja 30 päivän kesäkuuta 2006 välisenä aikana,
259,52 euroa 1 päivän heinäkuuta 2006 ja 30 päivän kesäkuuta 2007 välisenä aikana,
246,39 euroa 1 päivästä heinäkuuta 2007 alkaen.
Rasvattoman maitojauheen interventiohinta 100 kilogrammalta on:
205,52 euroa 1 päivän heinäkuuta 2000 ja 30 päivän kesäkuuta 2004 välisenä aikana,
195,24 euroa 1 päivän heinäkuuta 2004 ja 30 päivän kesäkuuta 2005 välisenä aikana,
184,97 euroa 1 päivän heinäkuuta 2005 ja 30 päivän kesäkuuta 2006 välisenä aikana,
174,69 euroa 1 päivästä heinäkuuta 2006.
Interventiojärjestelmä ja yksityinen varastointi
Voi. Jos voin markkinahinta laskee tietyn ajanjakson aikana alle 92 prosenttiin interventiohinnasta, jäsenvaltioiden interventioelimet voivat kulloisenkin vuoden maaliskuun 1 päivän ja heinäkuun 31 päivän välisenä aikana ostaa voita 90 prosentilla interventiohinnasta. Komissio voi keskeyttää intervention, jos interventio-ostoihin tarjotut määrät ylittävät 70 000 tonnia vuonna 2004, 60 000 tonnia vuonna 2005, 50 000 tonnia vuonna 2006, 40 000 tonnia vuonna 2007 ja 30 000 tonnia vuonna 2008. Ostetulla voilla on oltava tietyt ominaispiirteet, ja sen on täytettävä tietyt vaatimukset. Kerman ja suolatun voin tai sellaisen voin, jota ei ole valmistettu kermasta tai maidosta, yksityiselle varastoinnille voidaan myöntää tukea. Tuen suuruus vahvistetaan ottaen huomioon varastointikustannukset ja tuoreen voin tai varastoidun voin ennakoitu hintakehitys. Varastoidun voin myynti on järjestettävä siten, että se ei vaaranna markkinoiden tasapainoa.
Rasvaton maitojauhe. Jäsenvaltioiden interventioelimet ostavat maaliskuun 1 päivän ja elokuun 31 päivän välisenä aikana rasvatonta maitojauhetta interventiohintaan. Maidon koostumuksen on täytettävä varsinkin valkuaisainepitoisuuden osalta tietyt vaatimukset. Valkuaisainepitoisuuden on oltava 31,4 prosentin ja 35,6 prosentin välillä, ja hintaa mukautetaan sen mukaan. Komissio voi keskeyttää intervention, jos interventio-ostoihin tarjottu määrä ylittää 109 000 tonnia. On myös mahdollista maksaa yksityisen varastoinnin tukea. Komissio voi tarpeen vaatiessa saattaa yksityisten laitosten varastoon ostetun rasvattoman maitojauheen markkinoille kokonaan tai osittain.
Juusto. Tietyille juustoille kuten grana padanolle, parmiggiano reggianolle, provolonelle ja lampaan- tai vuohenjuustoille sekä varastointia kestäville juustoille myönnetään yksityisen varastoinnin tukea. Tuen määrä riippuu varastointikustannuksista ja hintojen ennakoidusta kehityksestä. Markkinatilanteen vaatiessa komissio voi päättää saattaa yksityisesti varastoituja juustoja uudelleen markkinoille.
Markkinoinnin erikoistuki
Tukea voidaan maksaa seuraavasti:
eläinten ruokintaan käytettävän rasvattoman maidon ja rasvattoman maitojauheen (kirnupiimä ja kirnupiimäjauhe mukaan luettuina) tuottajille (tuotteiden on täytettävä tietyt edellytykset),
kaseiinin ja kaseinaatin valmistuksessa käytettävälle rasvattomalle maidolle,
voittoa tavoittelemattomien laitosten, yhteisöjen ja järjestöjen toteuttamalle kerman, voin ja voitiivisteen ostolle,
armeijan toteuttamalle tiettyjen maitotuotteiden ostolle,
konditoriatuotteiden ja jäätelön valmistajien toteuttamalle voin ylijäämien ostolle.
Koululaisille tarjottavan maidon tuki
Lasten maidon kulutuksen edistämiseksi kouluille maksetaan tukea 0,25 litralle maitoa oppilasta kohden päivässä. Jäsenvaltiot voivat myöntää lisätukea. 100 kilogrammasta täysmaitoa maksetaan yhteisön tukea:
23,24 euroa 30 päivään kesäkuuta 2004 asti,
21,69 euroa 1 päivän heinäkuuta 2004 ja 30 päivän kesäkuuta 2005 välisenä aikana,
20,16 euroa 1 päivän heinäkuuta 2005 ja 30 päivän kesäkuuta 2006 välisenä aikana,
18,61 euroa 1 päivän heinäkuuta 2006 ja 30 päivän kesäkuuta 2007 välisenä aikana,
18,15 euroa 1 päivästä heinäkuuta 2007 lähtien.
Kolmansien maiden kanssa käytävä kauppa
Yhteisiin markkinajärjestelyihin sisältyvä kaupan järjestelmä on seuraavanlainen:
Tuonti- ja vientitodistukset. Tuonti edellyttää, että tuotteista esitetään tuontitodistus. Viennin osalta voidaan edellyttää, että tuotteista esitetään vientitodistus.
Yhteinen tullitariffi. Maito- ja maitotuotealan tuotteisiin sovelletaan yhteisiä tullitariffeja.
Lisätullit. Jos yhteisön markkinat uhkaavat häiriintyä tuonnin seurauksena, voidaan lisätulleja kantaa Maailman kauppajärjestön sääntöjen mukaisesti.
Kaupan esteet. Tulleja vastaavien maksujen ja määrällisten rajoitusten tai vastaavien toimenpiteiden soveltaminen on kielletty kolmansien maiden kanssa käytävässä kaupassa.
Tariffikiintiöt. Tariffikiintiöt jaetaan "ensin tullutta palvellaan ensin" -menetelmän, "samanaikainen tutkimus" -menetelmän, "perinteiset/uudet toimijat" -menetelmän tai jonkin muun syrjinnän estävän menetelmän mukaan.
Vientituet. Maailmanmarkkinahinnan ja yhteisön markkinoilta saatavan hinnan välinen ero voidaan kattaa vientituella.
Vientimaksut ja tuontitullien kantaminen. Jos vapaasti rajalla -hinta ylittää huomattavasti yhteisön hintatason ja jos yhteisön markkinat uhkaavat häiriintyä, yhteisö voi peruuttaa tuontitullit osaksi tai kokonaan ja periä jopa vientimaksuja.
Suojatoimenpiteet. Suojatoimenpiteitä voidaan toteuttaa, jos yhteisön markkinat ovat vaarassa häiriintyä vakavasti tuonnin tai viennin vuoksi.
Jalostaminen. Sisäisen jalostusmenettelyn käyttö voidaan kieltää.
Muut säännökset
Eläintautien torjunta. Tiettyjen eläintautien torjumiseksi voidaan toteuttaa markkinoita tukevia toimenpiteitä.
Valtiontuet. Jollei asetuksessa toisin säädetä, maitotuotealalla sovelletaan perustamissopimuksen valtiontukiin liittyviä sääntöjä.
Maitoalan markkinoiden laajentuminen ja laadun parantaminen. Jäsenvaltio voi näiden toimenpiteiden rahoittamiseksi periä tuottajiltaan myynninedistämismaksua kaupan pidetyistä maitomääristä ja maitoa vastaavista tuotemääristä.
Tiedoksiantaminen. Jäsenvaltiot ja Euroopan komissio vaihtavat keskenään yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanon edellyttämiä tietoja.
Komitologiamenettely. Komissiota avustaa asetuksen täytäntöönpanossa maidon ja maitotuotteiden hallintokomitea, joka muodostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja.
Lisätietoa maidon yhteisestä markkinajärjestelystä on maitoa ja maitotuotteita () käsittelevässä SCADPlus-tiivistelmässä ja maatalouden pääosaston www-sivustolla .
VIITTEET
Säädös Voimaantulo Täytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissa EUVL
Asetus (EY) N:o 1255/1999 26.6.1999 - EYVL L 160, 26.6.1999
Muutossäädökset Voimaantulo Täytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissa EUVL
Asetus (EY) N:o 1040/2000 26.6.2000 - EYVL L 118, 17.5.2000
Asetus (EY) N:o1526/2000 15.7.2000 - EYVL L 175, 14.7.2000
Asetus (EY) N:o 1670/2000 29.7.2000 - EYVL L 193, 29.7.2000
Asetus (EY) N:o509/2002 23.3.2002 - EYVL L 79, 22.3.2002
Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan Euroopan unioniin liittymistä koskevat asiakirjat 1.5.2004 - EUVL L 236, 23.9.2003
Asetus (EY) N:o1787/2003 24.10.2003 1.4.2004 (osittainen soveltaminen) EUVL L 270, 29.9.2003
Asetus (EY) N:o186/2004 4.2.2004 - EUVL L 29, 3.2.2004
MUUT OLEELLISET SÄÄDÖKSET
Vientituet
Komission asetus (EY) N:o 888/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, maito- ja maitotuotealan vientitukien vahvistamisesta [EUVL L 163, 30.4.2004].
Komission asetus (EY) N:o 898/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, voin vientituen enimmäismäärän vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 581/2004 säädetyssä pysyvässä tarjouskilpailussa [EUVL L 163, 30.4.2004].
Tuen määrä
Komission asetus (EY) N:o 893/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietäviin tiettyihin maitotuotteisiin sovellettavien tukien määrien vahvistamisesta [EUVL L 163, 30.4.2004].
Vähimmäishinta
Komission asetus (EY) N:o 889/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, voin vähimmäismyyntihintojen vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 2571/97 säädetyn pysyvän tarjouskilpailun osana järjestetyssä 140. erityisessä tarjouskilpailussa [EUVL L 163, 30.4.2004]
Komission asetus (EY) N:o 891/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, rasvattoman maitojauheen vähimmäismyyntihinnan vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 2799/1999 tarkoitetun pysyvän tarjouskilpailun osana järjestetyn 59. erityisen tarjouskilpailun puitteissa [EUVL L 163, 30.4.2004]
Enimmäismäärät
Komission asetus (EY) N:o 890/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, kermalle, voille ja voiöljylle myönnettävän tuen enimmäismäärien vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 2571/97 säädetyn pysyvän tarjouskilpailun osana järjestetyssä 140. erityisessä tarjouskilpailussa [EUVL L 163. 30.4.2004].
Komission asetus (EY) N:o 892/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, asetuksessa (ETY) N:o 429/90 säädetyn pysyvän tarjouskilpailun osana järjestetyssä 312. erityisessä tarjouskilpailussa sovellettavan voiöljylle myönnettävän tuen enimmäismäärän vahvistamisesta [EUVL L 163, 30.4.2004].
Lisätietoa löytyy maidon ja maitotuotteiden yhteiseen markkinajärjestelyyn liittyvästä lainsäädännöstä .
Viimeisin päivitys: 30.6.2004
--------------------------------------------------------------------------------
"Ihmettelen vain miksette pane niitä maatalousyrityksiänne kannattamaan?"
tuotteista maksettava hinta on huono, ja lisäksi kulut valtavat korkeiden palkkojen vuoksi. Maatiloja on kyllä tarjolla, siitä vaan vapaasti yrittämään kannattavaa toimintaa!!!!
Pohjois-Euroopassa kylmyys ei enää tappaisi ihmisiä, sadot paranisivat nykyisestään ja Pohjanmeren rannikoista tulisi suosittuja turistirantoja, ennakoi komission käsittelyyn ensi viikolla tuleva selvitys.
maataloudesta ja lakkoilustakin