Lyhyt ja ytimekäs kysymys:
Kuvitellaan, että "hyvä" haltijatar tulisi luoksesi ja ehdottaisi:
"Sinun on mahdollista palata takaisin menneisyyteesi ja tehdä tiettyjä valintoja uudelleen. Valitsetko nykyisen suhteesi; sinkkuuden vai jotain muuta?"
Vai etkö lähde leikkiin ollenkaan ;)
Kuvitellaan, että "hyvä" haltijatar tulisi luoksesi ja ehdottaisi:
"Sinun on mahdollista palata takaisin menneisyyteesi ja tehdä tiettyjä valintoja uudelleen. Valitsetko nykyisen suhteesi; sinkkuuden vai jotain muuta?"
Vai etkö lähde leikkiin ollenkaan ;)
Vastaukset 11
Vanhimmat
.. olla lähtemättä ;D
*Arpoo muutenkin oikeaa elämäänsä* Ihan riittävästi siinäkin miettimistä .. täällä en siitä muuta puhise ..
joskus tehnyt uudelleen valintoja... ja palasin sillon entiseen parisuhteeseen...Voin sanoa et alku aina hankalaa mut lopussa kiitos seisoo...Siit on jo vuosia muutamia...olemme kumpaki koetelleet toisiamme ja hermojamme mut nyt on löytyny se kultainen keskitie ja oomma kumpaki ihan onnellisesti sylikkäin...Pois en mörökölliäni antais... Tää oli vaan mun mielipide,ei yleispätevä...
Ensimmäinen olkoon nykyinen suhteeni,eihän se mies vaihtamalla parane,voi vielä saada huonon miehen ja sithän sitä lirissä onkin:))
Se toinen olkoon,HMMMMMMMMMMMMMMMMMM:))
leikitään nyt sitten.
Valinta ei tuota minkäänlaista vaikeutta, sillä siippaani ihanampaa en tulisi löytämään. Paljon on yhdessä koettu ja samalla "hitsauduttu" yhteen.
on niin paljon kaikkee pohdintaa nykyisyydessäkin.
...elämänoppikirjaa ja siinä sanottiin sen verran fiksusti, että toistan sen samalla vastaten kysymykseesi: sen minkä aikoinaan päätin oli minulle silloin tärkeätä ja kunnioitan silloista minääni juuri sellaisena kuin olin.En olisi nyt se mitä olen ilman sitä mitä olen elämässäni päättänyt tehdä ja kenen kanssa olen halunnut olla :)
Ja vielä aiheeton loppukommentti:
Jotenkin selkeä juttu ja ajattelin ajatella asiaa vielä muutaman päivän hyväksynkö ajatuksen lopullisesti yhdeksi ohjenuoraksi omilla poluillani vai keksinkö siitä taas jonkun porsaanreiän, jolloin koko homma romuttuu.
ku olis vuanna 1969 ollu paljo manii, ni mä olisin
karannu himast, noussu laivaa ja prutkuttanu ison
lätäkö yli Nyy Jookiin. Sitt siält mä olisin lif-
tannu jollai kukkaisklainarill Woodstockkii, uinu
pari päivää neitsyitten kanss ja tsekannu sen vii-
meisen ja tärkeimmän konsertin.
Joo ja sitt sen jälkeen mä olisin palannu Nyy Joo-
kiin haahuillu klubeill tekoparta pääll, käyny
pari kertaa hakemass lekurilt sulfaa tai jotai ja
sitt uuen vuuen aattona tsekkaa se toinen äärim-
mäisen tärkee gigi Filmoo Iistis.
Sitt mä olisinki nähny kaike ja palannu Lontooseen
(Lontooseen, mitä hittoa? Historia alkoi kirjoit-
taa puolestani) ja etsii uusii biitnikkejä ja oi-
keeks tarkoitettuu menneisyyttäni.
Kukas mä olinkaa? Haltija, auta!
leikkiin mukaan,koska entistä suhdetta en haluaisi uudelleen,mutta jos sen jättäisin valitsematta ei minulla olisi noita lapsiakaan,ja niitähän en missään tapauksessa jättäisi saamatta.
Toisaalta kaikki on nyt minullakin hyvin kun on tuo Uusi Onni tuossa kaverina,ja jos uudelleen jotain joutuisi elämään, saattaisi se jossain mutkassa mennä ohi.
Eli en leikkisi kohtalolla.
ja toivoisin paremmat lähtökohdat kaikille osapuolille,koska ne ennen pitkää tulee tapetille tavalla tai toisella:)
Mitään en vaihtaisi, saman tien kulkisin läpi... täytyyhän elämässä olla haasteita...=))))
En päivääkään vaihtaisi pois, ei olla tään kauniimpaa vois. Sain lahjaksi elämän yhden vaan, sen elää voin päivän vain kerrallaan. En päivääkä...jne..