Laitanpahan nyt tämän EU:n maatalouspolitiikan yhden perusasia tännekin oman otsikon alle!
Monissa kirjoituksissa on tullut esille maataloustuotteiden raaka-aineiden hinnottelun epäselvyys. Siis sen hinnan määräytyminen, minkä viljelijä saa myydessään raaka-aineet elintarviketeollisuuden käyttöön.
Monasti on viitattu siihen, että hallinnollisesti hinnat on alennettu ja hinnan alennukset on korvattu tuilla, mutta ei ole tämä hinnoittelu ehkä ollut täällä?
Tuo linkki kannattaa lukea! Siinä on tiiviisti asiaa epätietoisille, kuinka EU ohjaa hintatasoa.
http://europa.eu/scadplus/leg/fi/lvb/l11047.htm
Laitetaan vaikka maidon hinnan epäsuora ohjausjärjestelmästä tiivitelmä. Tulee ainakin selväksi, ett tämä on hyvin byrokraattinen systeemi. Kaikkkia koukeroita en todellakaan tiedä...
Maito- ja maitotuotealan yhteiset markkinajärjestelyt
Maito- ja maitotuotealan yhteisellä markkinajärjestelyllä voidaan vakauttaa hintoja ja varmistaa kohtuullinen toimeentulo tuottajille interventiota, kaupan pitämistä ja kolmansien maiden kanssa käytävää kauppaa koskevien järjestelmien avulla.
SÄÄDÖS
Neuvoston asetus (EY) N:o 1255/1999, annettu 17 päivänä toukokuuta 1999, maito- ja maitotuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä [ Muutossäädökset ].
TIIVISTELMÄ
Soveltamisala
Tuotteet, joita järjestely koskee. Järjestely koskee tiivistettyä maitoa ja kermaa, kirnupiimää, jugurttia, laktoosia, voita ja voiöljyä, maitojauhetta, juustoa sekä muita maitovalmisteita.
Markkinointivuosi. Markkinointivuosi alkaa kunakin vuonna 1. heinäkuuta ja päättyy 30. kesäkuuta seuraavana vuonna.
Hintajärjestelmä - ministerineuvosto vahvistaa hinnat.
Hintojen vahvistaminen. Voin interventiohinta 100 kilogrammalta on:
328,20 euroa 1 päivän heinäkuuta 2000 ja 30 päivän kesäkuuta 2004 välisenä aikana,
305,23 euroa 1 päivän heinäkuuta 2004 ja 30 päivän kesäkuuta 2005 välisenä aikana,
282,44 euroa 1 päivän heinäkuuta 2005 ja 30 päivän kesäkuuta 2006 välisenä aikana,
259,52 euroa 1 päivän heinäkuuta 2006 ja 30 päivän kesäkuuta 2007 välisenä aikana,
246,39 euroa 1 päivästä heinäkuuta 2007 alkaen.
Rasvattoman maitojauheen interventiohinta 100 kilogrammalta on:
205,52 euroa 1 päivän heinäkuuta 2000 ja 30 päivän kesäkuuta 2004 välisenä aikana,
195,24 euroa 1 päivän heinäkuuta 2004 ja 30 päivän kesäkuuta 2005 välisenä aikana,
184,97 euroa 1 päivän heinäkuuta 2005 ja 30 päivän kesäkuuta 2006 välisenä aikana,
174,69 euroa 1 päivästä heinäkuuta 2006.
Interventiojärjestelmä ja yksityinen varastointi
Voi. Jos voin markkinahinta laskee tietyn ajanjakson aikana alle 92 prosenttiin interventiohinnasta, jäsenvaltioiden interventioelimet voivat kulloisenkin vuoden maaliskuun 1 päivän ja heinäkuun 31 päivän välisenä aikana ostaa voita 90 prosentilla interventiohinnasta. Komissio voi keskeyttää intervention, jos interventio-ostoihin tarjotut määrät ylittävät 70 000 tonnia vuonna 2004, 60 000 tonnia vuonna 2005, 50 000 tonnia vuonna 2006, 40 000 tonnia vuonna 2007 ja 30 000 tonnia vuonna 2008. Ostetulla voilla on oltava tietyt ominaispiirteet, ja sen on täytettävä tietyt vaatimukset. Kerman ja suolatun voin tai sellaisen voin, jota ei ole valmistettu kermasta tai maidosta, yksityiselle varastoinnille voidaan myöntää tukea. Tuen suuruus vahvistetaan ottaen huomioon varastointikustannukset ja tuoreen voin tai varastoidun voin ennakoitu hintakehitys. Varastoidun voin myynti on järjestettävä siten, että se ei vaaranna markkinoiden tasapainoa.
Rasvaton maitojauhe. Jäsenvaltioiden interventioelimet ostavat maaliskuun 1 päivän ja elokuun 31 päivän välisenä aikana rasvatonta maitojauhetta interventiohintaan. Maidon koostumuksen on täytettävä varsinkin valkuaisainepitoisuuden osalta tietyt vaatimukset. Valkuaisainepitoisuuden on oltava 31,4 prosentin ja 35,6 prosentin välillä, ja hintaa mukautetaan sen mukaan. Komissio voi keskeyttää intervention, jos interventio-ostoihin tarjottu määrä ylittää 109 000 tonnia. On myös mahdollista maksaa yksityisen varastoinnin tukea. Komissio voi tarpeen vaatiessa saattaa yksityisten laitosten varastoon ostetun rasvattoman maitojauheen markkinoille kokonaan tai osittain.
Juusto. Tietyille juustoille kuten grana padanolle, parmiggiano reggianolle, provolonelle ja lampaan- tai vuohenjuustoille sekä varastointia kestäville juustoille myönnetään yksityisen varastoinnin tukea. Tuen määrä riippuu varastointikustannuksista ja hintojen ennakoidusta kehityksestä. Markkinatilanteen vaatiessa komissio voi päättää saattaa yksityisesti varastoituja juustoja uudelleen markkinoille.
Markkinoinnin erikoistuki
Tukea voidaan maksaa seuraavasti:
eläinten ruokintaan käytettävän rasvattoman maidon ja rasvattoman maitojauheen (kirnupiimä ja kirnupiimäjauhe mukaan luettuina) tuottajille (tuotteiden on täytettävä tietyt edellytykset),
kaseiinin ja kaseinaatin valmistuksessa käytettävälle rasvattomalle maidolle,
voittoa tavoittelemattomien laitosten, yhteisöjen ja järjestöjen toteuttamalle kerman, voin ja voitiivisteen ostolle,
armeijan toteuttamalle tiettyjen maitotuotteiden ostolle,
konditoriatuotteiden ja jäätelön valmistajien toteuttamalle voin ylijäämien ostolle.
Koululaisille tarjottavan maidon tuki
Lasten maidon kulutuksen edistämiseksi kouluille maksetaan tukea 0,25 litralle maitoa oppilasta kohden päivässä. Jäsenvaltiot voivat myöntää lisätukea. 100 kilogrammasta täysmaitoa maksetaan yhteisön tukea:
23,24 euroa 30 päivään kesäkuuta 2004 asti,
21,69 euroa 1 päivän heinäkuuta 2004 ja 30 päivän kesäkuuta 2005 välisenä aikana,
20,16 euroa 1 päivän heinäkuuta 2005 ja 30 päivän kesäkuuta 2006 välisenä aikana,
18,61 euroa 1 päivän heinäkuuta 2006 ja 30 päivän kesäkuuta 2007 välisenä aikana,
18,15 euroa 1 päivästä heinäkuuta 2007 lähtien.
Kolmansien maiden kanssa käytävä kauppa
Yhteisiin markkinajärjestelyihin sisältyvä kaupan järjestelmä on seuraavanlainen:
Tuonti- ja vientitodistukset. Tuonti edellyttää, että tuotteista esitetään tuontitodistus. Viennin osalta voidaan edellyttää, että tuotteista esitetään vientitodistus.
Yhteinen tullitariffi. Maito- ja maitotuotealan tuotteisiin sovelletaan yhteisiä tullitariffeja.
Lisätullit. Jos yhteisön markkinat uhkaavat häiriintyä tuonnin seurauksena, voidaan lisätulleja kantaa Maailman kauppajärjestön sääntöjen mukaisesti.
Kaupan esteet. Tulleja vastaavien maksujen ja määrällisten rajoitusten tai vastaavien toimenpiteiden soveltaminen on kielletty kolmansien maiden kanssa käytävässä kaupassa.
Tariffikiintiöt. Tariffikiintiöt jaetaan "ensin tullutta palvellaan ensin" -menetelmän, "samanaikainen tutkimus" -menetelmän, "perinteiset/uudet toimijat" -menetelmän tai jonkin muun syrjinnän estävän menetelmän mukaan.
Vientituet. Maailmanmarkkinahinnan ja yhteisön markkinoilta saatavan hinnan välinen ero voidaan kattaa vientituella.
Vientimaksut ja tuontitullien kantaminen. Jos vapaasti rajalla -hinta ylittää huomattavasti yhteisön hintatason ja jos yhteisön markkinat uhkaavat häiriintyä, yhteisö voi peruuttaa tuontitullit osaksi tai kokonaan ja periä jopa vientimaksuja.
Suojatoimenpiteet. Suojatoimenpiteitä voidaan toteuttaa, jos yhteisön markkinat ovat vaarassa häiriintyä vakavasti tuonnin tai viennin vuoksi.
Jalostaminen. Sisäisen jalostusmenettelyn käyttö voidaan kieltää.
Muut säännökset
Eläintautien torjunta. Tiettyjen eläintautien torjumiseksi voidaan toteuttaa markkinoita tukevia toimenpiteitä.
Valtiontuet. Jollei asetuksessa toisin säädetä, maitotuotealalla sovelletaan perustamissopimuksen valtiontukiin liittyviä sääntöjä.
Maitoalan markkinoiden laajentuminen ja laadun parantaminen. Jäsenvaltio voi näiden toimenpiteiden rahoittamiseksi periä tuottajiltaan myynninedistämismaksua kaupan pidetyistä maitomääristä ja maitoa vastaavista tuotemääristä.
Tiedoksiantaminen. Jäsenvaltiot ja Euroopan komissio vaihtavat keskenään yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanon edellyttämiä tietoja.
Komitologiamenettely. Komissiota avustaa asetuksen täytäntöönpanossa maidon ja maitotuotteiden hallintokomitea, joka muodostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja.
Lisätietoa maidon yhteisestä markkinajärjestelystä on maitoa ja maitotuotteita () käsittelevässä SCADPlus-tiivistelmässä ja maatalouden pääosaston www-sivustolla .
VIITTEET
Säädös Voimaantulo Täytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissa EUVL
Asetus (EY) N:o 1255/1999 26.6.1999 - EYVL L 160, 26.6.1999
Muutossäädökset Voimaantulo Täytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissa EUVL
Asetus (EY) N:o 1040/2000 26.6.2000 - EYVL L 118, 17.5.2000
Asetus (EY) N:o1526/2000 15.7.2000 - EYVL L 175, 14.7.2000
Asetus (EY) N:o 1670/2000 29.7.2000 - EYVL L 193, 29.7.2000
Asetus (EY) N:o509/2002 23.3.2002 - EYVL L 79, 22.3.2002
Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan Euroopan unioniin liittymistä koskevat asiakirjat 1.5.2004 - EUVL L 236, 23.9.2003
Asetus (EY) N:o1787/2003 24.10.2003 1.4.2004 (osittainen soveltaminen) EUVL L 270, 29.9.2003
Asetus (EY) N:o186/2004 4.2.2004 - EUVL L 29, 3.2.2004
MUUT OLEELLISET SÄÄDÖKSET
Vientituet
Komission asetus (EY) N:o 888/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, maito- ja maitotuotealan vientitukien vahvistamisesta [EUVL L 163, 30.4.2004].
Komission asetus (EY) N:o 898/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, voin vientituen enimmäismäärän vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 581/2004 säädetyssä pysyvässä tarjouskilpailussa [EUVL L 163, 30.4.2004].
Tuen määrä
Komission asetus (EY) N:o 893/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietäviin tiettyihin maitotuotteisiin sovellettavien tukien määrien vahvistamisesta [EUVL L 163, 30.4.2004].
Vähimmäishinta
Komission asetus (EY) N:o 889/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, voin vähimmäismyyntihintojen vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 2571/97 säädetyn pysyvän tarjouskilpailun osana järjestetyssä 140. erityisessä tarjouskilpailussa [EUVL L 163, 30.4.2004]
Komission asetus (EY) N:o 891/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, rasvattoman maitojauheen vähimmäismyyntihinnan vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 2799/1999 tarkoitetun pysyvän tarjouskilpailun osana järjestetyn 59. erityisen tarjouskilpailun puitteissa [EUVL L 163, 30.4.2004]
Enimmäismäärät
Komission asetus (EY) N:o 890/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, kermalle, voille ja voiöljylle myönnettävän tuen enimmäismäärien vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 2571/97 säädetyn pysyvän tarjouskilpailun osana järjestetyssä 140. erityisessä tarjouskilpailussa [EUVL L 163. 30.4.2004].
Komission asetus (EY) N:o 892/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, asetuksessa (ETY) N:o 429/90 säädetyn pysyvän tarjouskilpailun osana järjestetyssä 312. erityisessä tarjouskilpailussa sovellettavan voiöljylle myönnettävän tuen enimmäismäärän vahvistamisesta [EUVL L 163, 30.4.2004].
Lisätietoa löytyy maidon ja maitotuotteiden yhteiseen markkinajärjestelyyn liittyvästä lainsäädännöstä .
Monissa kirjoituksissa on tullut esille maataloustuotteiden raaka-aineiden hinnottelun epäselvyys. Siis sen hinnan määräytyminen, minkä viljelijä saa myydessään raaka-aineet elintarviketeollisuuden käyttöön.
Monasti on viitattu siihen, että hallinnollisesti hinnat on alennettu ja hinnan alennukset on korvattu tuilla, mutta ei ole tämä hinnoittelu ehkä ollut täällä?
Tuo linkki kannattaa lukea! Siinä on tiiviisti asiaa epätietoisille, kuinka EU ohjaa hintatasoa.
http://europa.eu/scadplus/leg/fi/lvb/l11047.htm
Laitetaan vaikka maidon hinnan epäsuora ohjausjärjestelmästä tiivitelmä. Tulee ainakin selväksi, ett tämä on hyvin byrokraattinen systeemi. Kaikkkia koukeroita en todellakaan tiedä...
Maito- ja maitotuotealan yhteiset markkinajärjestelyt
Maito- ja maitotuotealan yhteisellä markkinajärjestelyllä voidaan vakauttaa hintoja ja varmistaa kohtuullinen toimeentulo tuottajille interventiota, kaupan pitämistä ja kolmansien maiden kanssa käytävää kauppaa koskevien järjestelmien avulla.
SÄÄDÖS
Neuvoston asetus (EY) N:o 1255/1999, annettu 17 päivänä toukokuuta 1999, maito- ja maitotuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä [ Muutossäädökset ].
TIIVISTELMÄ
Soveltamisala
Tuotteet, joita järjestely koskee. Järjestely koskee tiivistettyä maitoa ja kermaa, kirnupiimää, jugurttia, laktoosia, voita ja voiöljyä, maitojauhetta, juustoa sekä muita maitovalmisteita.
Markkinointivuosi. Markkinointivuosi alkaa kunakin vuonna 1. heinäkuuta ja päättyy 30. kesäkuuta seuraavana vuonna.
Hintajärjestelmä - ministerineuvosto vahvistaa hinnat.
Hintojen vahvistaminen. Voin interventiohinta 100 kilogrammalta on:
328,20 euroa 1 päivän heinäkuuta 2000 ja 30 päivän kesäkuuta 2004 välisenä aikana,
305,23 euroa 1 päivän heinäkuuta 2004 ja 30 päivän kesäkuuta 2005 välisenä aikana,
282,44 euroa 1 päivän heinäkuuta 2005 ja 30 päivän kesäkuuta 2006 välisenä aikana,
259,52 euroa 1 päivän heinäkuuta 2006 ja 30 päivän kesäkuuta 2007 välisenä aikana,
246,39 euroa 1 päivästä heinäkuuta 2007 alkaen.
Rasvattoman maitojauheen interventiohinta 100 kilogrammalta on:
205,52 euroa 1 päivän heinäkuuta 2000 ja 30 päivän kesäkuuta 2004 välisenä aikana,
195,24 euroa 1 päivän heinäkuuta 2004 ja 30 päivän kesäkuuta 2005 välisenä aikana,
184,97 euroa 1 päivän heinäkuuta 2005 ja 30 päivän kesäkuuta 2006 välisenä aikana,
174,69 euroa 1 päivästä heinäkuuta 2006.
Interventiojärjestelmä ja yksityinen varastointi
Voi. Jos voin markkinahinta laskee tietyn ajanjakson aikana alle 92 prosenttiin interventiohinnasta, jäsenvaltioiden interventioelimet voivat kulloisenkin vuoden maaliskuun 1 päivän ja heinäkuun 31 päivän välisenä aikana ostaa voita 90 prosentilla interventiohinnasta. Komissio voi keskeyttää intervention, jos interventio-ostoihin tarjotut määrät ylittävät 70 000 tonnia vuonna 2004, 60 000 tonnia vuonna 2005, 50 000 tonnia vuonna 2006, 40 000 tonnia vuonna 2007 ja 30 000 tonnia vuonna 2008. Ostetulla voilla on oltava tietyt ominaispiirteet, ja sen on täytettävä tietyt vaatimukset. Kerman ja suolatun voin tai sellaisen voin, jota ei ole valmistettu kermasta tai maidosta, yksityiselle varastoinnille voidaan myöntää tukea. Tuen suuruus vahvistetaan ottaen huomioon varastointikustannukset ja tuoreen voin tai varastoidun voin ennakoitu hintakehitys. Varastoidun voin myynti on järjestettävä siten, että se ei vaaranna markkinoiden tasapainoa.
Rasvaton maitojauhe. Jäsenvaltioiden interventioelimet ostavat maaliskuun 1 päivän ja elokuun 31 päivän välisenä aikana rasvatonta maitojauhetta interventiohintaan. Maidon koostumuksen on täytettävä varsinkin valkuaisainepitoisuuden osalta tietyt vaatimukset. Valkuaisainepitoisuuden on oltava 31,4 prosentin ja 35,6 prosentin välillä, ja hintaa mukautetaan sen mukaan. Komissio voi keskeyttää intervention, jos interventio-ostoihin tarjottu määrä ylittää 109 000 tonnia. On myös mahdollista maksaa yksityisen varastoinnin tukea. Komissio voi tarpeen vaatiessa saattaa yksityisten laitosten varastoon ostetun rasvattoman maitojauheen markkinoille kokonaan tai osittain.
Juusto. Tietyille juustoille kuten grana padanolle, parmiggiano reggianolle, provolonelle ja lampaan- tai vuohenjuustoille sekä varastointia kestäville juustoille myönnetään yksityisen varastoinnin tukea. Tuen määrä riippuu varastointikustannuksista ja hintojen ennakoidusta kehityksestä. Markkinatilanteen vaatiessa komissio voi päättää saattaa yksityisesti varastoituja juustoja uudelleen markkinoille.
Markkinoinnin erikoistuki
Tukea voidaan maksaa seuraavasti:
eläinten ruokintaan käytettävän rasvattoman maidon ja rasvattoman maitojauheen (kirnupiimä ja kirnupiimäjauhe mukaan luettuina) tuottajille (tuotteiden on täytettävä tietyt edellytykset),
kaseiinin ja kaseinaatin valmistuksessa käytettävälle rasvattomalle maidolle,
voittoa tavoittelemattomien laitosten, yhteisöjen ja järjestöjen toteuttamalle kerman, voin ja voitiivisteen ostolle,
armeijan toteuttamalle tiettyjen maitotuotteiden ostolle,
konditoriatuotteiden ja jäätelön valmistajien toteuttamalle voin ylijäämien ostolle.
Koululaisille tarjottavan maidon tuki
Lasten maidon kulutuksen edistämiseksi kouluille maksetaan tukea 0,25 litralle maitoa oppilasta kohden päivässä. Jäsenvaltiot voivat myöntää lisätukea. 100 kilogrammasta täysmaitoa maksetaan yhteisön tukea:
23,24 euroa 30 päivään kesäkuuta 2004 asti,
21,69 euroa 1 päivän heinäkuuta 2004 ja 30 päivän kesäkuuta 2005 välisenä aikana,
20,16 euroa 1 päivän heinäkuuta 2005 ja 30 päivän kesäkuuta 2006 välisenä aikana,
18,61 euroa 1 päivän heinäkuuta 2006 ja 30 päivän kesäkuuta 2007 välisenä aikana,
18,15 euroa 1 päivästä heinäkuuta 2007 lähtien.
Kolmansien maiden kanssa käytävä kauppa
Yhteisiin markkinajärjestelyihin sisältyvä kaupan järjestelmä on seuraavanlainen:
Tuonti- ja vientitodistukset. Tuonti edellyttää, että tuotteista esitetään tuontitodistus. Viennin osalta voidaan edellyttää, että tuotteista esitetään vientitodistus.
Yhteinen tullitariffi. Maito- ja maitotuotealan tuotteisiin sovelletaan yhteisiä tullitariffeja.
Lisätullit. Jos yhteisön markkinat uhkaavat häiriintyä tuonnin seurauksena, voidaan lisätulleja kantaa Maailman kauppajärjestön sääntöjen mukaisesti.
Kaupan esteet. Tulleja vastaavien maksujen ja määrällisten rajoitusten tai vastaavien toimenpiteiden soveltaminen on kielletty kolmansien maiden kanssa käytävässä kaupassa.
Tariffikiintiöt. Tariffikiintiöt jaetaan "ensin tullutta palvellaan ensin" -menetelmän, "samanaikainen tutkimus" -menetelmän, "perinteiset/uudet toimijat" -menetelmän tai jonkin muun syrjinnän estävän menetelmän mukaan.
Vientituet. Maailmanmarkkinahinnan ja yhteisön markkinoilta saatavan hinnan välinen ero voidaan kattaa vientituella.
Vientimaksut ja tuontitullien kantaminen. Jos vapaasti rajalla -hinta ylittää huomattavasti yhteisön hintatason ja jos yhteisön markkinat uhkaavat häiriintyä, yhteisö voi peruuttaa tuontitullit osaksi tai kokonaan ja periä jopa vientimaksuja.
Suojatoimenpiteet. Suojatoimenpiteitä voidaan toteuttaa, jos yhteisön markkinat ovat vaarassa häiriintyä vakavasti tuonnin tai viennin vuoksi.
Jalostaminen. Sisäisen jalostusmenettelyn käyttö voidaan kieltää.
Muut säännökset
Eläintautien torjunta. Tiettyjen eläintautien torjumiseksi voidaan toteuttaa markkinoita tukevia toimenpiteitä.
Valtiontuet. Jollei asetuksessa toisin säädetä, maitotuotealalla sovelletaan perustamissopimuksen valtiontukiin liittyviä sääntöjä.
Maitoalan markkinoiden laajentuminen ja laadun parantaminen. Jäsenvaltio voi näiden toimenpiteiden rahoittamiseksi periä tuottajiltaan myynninedistämismaksua kaupan pidetyistä maitomääristä ja maitoa vastaavista tuotemääristä.
Tiedoksiantaminen. Jäsenvaltiot ja Euroopan komissio vaihtavat keskenään yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanon edellyttämiä tietoja.
Komitologiamenettely. Komissiota avustaa asetuksen täytäntöönpanossa maidon ja maitotuotteiden hallintokomitea, joka muodostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja.
Lisätietoa maidon yhteisestä markkinajärjestelystä on maitoa ja maitotuotteita () käsittelevässä SCADPlus-tiivistelmässä ja maatalouden pääosaston www-sivustolla .
VIITTEET
Säädös Voimaantulo Täytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissa EUVL
Asetus (EY) N:o 1255/1999 26.6.1999 - EYVL L 160, 26.6.1999
Muutossäädökset Voimaantulo Täytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissa EUVL
Asetus (EY) N:o 1040/2000 26.6.2000 - EYVL L 118, 17.5.2000
Asetus (EY) N:o1526/2000 15.7.2000 - EYVL L 175, 14.7.2000
Asetus (EY) N:o 1670/2000 29.7.2000 - EYVL L 193, 29.7.2000
Asetus (EY) N:o509/2002 23.3.2002 - EYVL L 79, 22.3.2002
Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan Euroopan unioniin liittymistä koskevat asiakirjat 1.5.2004 - EUVL L 236, 23.9.2003
Asetus (EY) N:o1787/2003 24.10.2003 1.4.2004 (osittainen soveltaminen) EUVL L 270, 29.9.2003
Asetus (EY) N:o186/2004 4.2.2004 - EUVL L 29, 3.2.2004
MUUT OLEELLISET SÄÄDÖKSET
Vientituet
Komission asetus (EY) N:o 888/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, maito- ja maitotuotealan vientitukien vahvistamisesta [EUVL L 163, 30.4.2004].
Komission asetus (EY) N:o 898/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, voin vientituen enimmäismäärän vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 581/2004 säädetyssä pysyvässä tarjouskilpailussa [EUVL L 163, 30.4.2004].
Tuen määrä
Komission asetus (EY) N:o 893/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietäviin tiettyihin maitotuotteisiin sovellettavien tukien määrien vahvistamisesta [EUVL L 163, 30.4.2004].
Vähimmäishinta
Komission asetus (EY) N:o 889/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, voin vähimmäismyyntihintojen vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 2571/97 säädetyn pysyvän tarjouskilpailun osana järjestetyssä 140. erityisessä tarjouskilpailussa [EUVL L 163, 30.4.2004]
Komission asetus (EY) N:o 891/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, rasvattoman maitojauheen vähimmäismyyntihinnan vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 2799/1999 tarkoitetun pysyvän tarjouskilpailun osana järjestetyn 59. erityisen tarjouskilpailun puitteissa [EUVL L 163, 30.4.2004]
Enimmäismäärät
Komission asetus (EY) N:o 890/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, kermalle, voille ja voiöljylle myönnettävän tuen enimmäismäärien vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 2571/97 säädetyn pysyvän tarjouskilpailun osana järjestetyssä 140. erityisessä tarjouskilpailussa [EUVL L 163. 30.4.2004].
Komission asetus (EY) N:o 892/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, asetuksessa (ETY) N:o 429/90 säädetyn pysyvän tarjouskilpailun osana järjestetyssä 312. erityisessä tarjouskilpailussa sovellettavan voiöljylle myönnettävän tuen enimmäismäärän vahvistamisesta [EUVL L 163, 30.4.2004].
Lisätietoa löytyy maidon ja maitotuotteiden yhteiseen markkinajärjestelyyn liittyvästä lainsäädännöstä .
Vastaukset 22
Vanhimmat
siitä löytyy vastaus sille joka sanoi että mitäs myytte tuotteenne halvalla!
Eli tavallaan kartelli, ja aika isokin, joka määrää hinnat!
Eihän EU:n tavaroiden vapaa liikuttelu eri maiden välillä kai muuten toimisikaan, ellei olisi näitä "hallinnon hintoja" olemassa.
Yhä enemmän tunnutaan tosiaan olevamme Euvostoliitossa! Sateliitit valvovat pian jo henkilöautoliikennettäkin, kun nyt se on jo todellisuutta maataloudessa.
Maito kiintiöthän on tiedetty,saiskos samanlaiset viljalta ja lihalta vai myitkö halvalla?
Aivan samanlaista "ammattislangia" voisi käyttää "hölmöjen hämäykseen", monellakin alalla, mutta mitä sitten?
Mitä siis tarinasi palvelee?
Vastaako se kysymykseen, miksi Suomalainen veronmaksaja "saa" maksaa myös kansallisia tukia, jotka eivät ole EU tukia?
Vastaako se kysymykseen, miksi yleensä maataloutta tuetaan?
Ei! Kirjoituksesi ei vastaa kumpaankaan kysymykseen (kompakieli ammattinimikkeillä ei tee ainakaan minuun vaikutusta)
Se on kuitenkin kysymys joka kiinnostaa tämän "sirkuksen" varsinaista sijoittajaa eli veronmaksajaa Suomessa.
Kansallisella tuella paikataan ne töppäykset, jotka syntyivät kun piti väkisin päästä liittoon ennen itäporukkaa. Virolaiset muuten hoitivat juttunsa hyvin, vaikka niillä oli asiat tosi huonosti silloin.
Niinhän siinä aina käy jos sanoo että tuo halutaan, maksoi mitä maksoi.
suomalaiset taitaa olla ainoita jotka hävisivät eu neuvotteluissa kiireen ja taitamattomuuden takia, kaikkien muiden maiden elintaso on parantunut. tehtiin muka sitovia sopimuksia (esim 141).
tunnen yhenkin eestiläisen lomittajan, joka oli täällä töissä, mutta kun virosta tuli jäsen niin rupes viljeleen kotitilaansa. Muutamilla suomalaisilla on siellä kans tila. Heitä lykästi.
No niin taas,kyllä 87€ hehtaarilta laittoi virolaiset töihin.Suomalainen valittaa 370€ mitättömästä summasta.
lisätuki sille mitä töpeksijät menettivät neuvotteluissa. Turha siitä on jusseja syyttää ja märistä täällä netissä. Kaikki tarvittavat tiedot saa jos haluaa!! Mutta kateus on asia erikseen, -kateelliset naikaa maajusseja ja -jaanoja, niin pääsette tukiaisapajille. Voitte sitte käydä elvistelemässä stadissa ym. Pidätte huolen peräkammarissa, että nostatte auraa kiven kohdalla ettei tule perillisiä.Maatilallisten ei sovi pitää lomaa kesällä ja jos on kakaroita niin he ovat talvella koulussa -maallakin. ne kaupunkielvistelyt on talvella ei kivaa!!!!
Paljonkos siellä ovat palkat ja polttoaineet. Pellot on neukkujen toimesta ylilannoitettu niin ettei kaivata kuin vähän typpeä ja maa on valmiiksi kalkkipitoista (tosin vanha systeemi kylvi sinne kalkkikivien sekaan kahdesti myös kalkituksen kun moskova tiesi parhaiten miten pitää viljellä). Niille muuten annettiin aika hyvin apua myös tuohon konekannan uudistamiseen.
Eikä tuo tukisummakaan ole niin yksinkertainen kuin siltä nayttää.
Lue nyt aloittajan kirjoitus..Kirjoituksestasi paistaa läpi isoin kirjaimin se että et edes perehtynyt aloittajan kirjoituksen sisältöön.
Kuinka voit kommentoida yleensäkään jos et edes VAIVAUDU tutustumaan kirjoitukseen?.
NÄmä tutustumisasiat ovat perusASIOTA, OLI SITTEN MISSÄ DUUNISSA TAI MITÄ AMMATTISLANGIA tahansa mitä itse käyttää.
Miten voit sanoa itseäsi tietäväksi jos et ole perillä edes aloituksesta????
Olin joulunajan Tallinassa.Siellä
prismassa jauheliha on kaliimpaa kuin
jauheliha prismassa suomessa.
On siellä halpaakin,kuten viina,
kalja, ja työvoima.Keskipalkka
on noin 620 euroa kuussa.
Teolisuudessa,kaupanalalla
leipomoissa ym palveluissa
se jää 400 euroon kuussa.
Täällä yksinkertaiset urpot vaahtoaa
että tuodaan elintarvikkeet "halvalla"
merten takaa.Hetkinen,mutta niitähän
voi tuoda vaikka huomenna ,mutta
ei löydy tuojia.
tosiaan huomata erilainen kustannustaso eri maissa. Näissä entisen itäblokin maissa kaikki eu:n mukanaan tuoma tuki tulee plussana, muun päälle ilman leikkauksia.
että levy ei vaihdu vaikka miten perustelis!
Meilläpäinkin kerrotaan jo edesmenneestä valtuutetusta, joka vastusti kaikkea ja kysyi vasta äänestyksen jälkeen mitä asia koski!
Suomi teki hyvin viisaasti liittyessään EU:hun monestakin syystä.
Samalla anottiin oikeus kansallisiin maataloustukiin muistaakseni viideksi vuodeksi, joka sittemmin markkinoitiin voitoksi Suomalaisille. Siis kenelle Suomalaisista? Veronmaksajalle vai?
No kun aika alkoi käydä vähiin, niin sitten mahtiliitto MTK alkoi sellaisen porun, että jopa SDP ja ammattiliitot lupasivat "silittää päätä" ja vaatia lisää aikaa näiden kansallisten tukien maksamiseksi.
Ja se taas kerran onnistui kolmikannan olemassa olon vuoksi, mutta ei yksin siksi.
Asiaan liittyi myös muita puolia.
Liittymällä Euroopan unioniin, on Suomalainen "oikeasti veroja maksava" työntekijä ja yrittäjä saanut yhden tai kaksikin etua, joista syistä katsottiin, että myös maatalouden on siis saatava osansa tästä.
Ensimmäinen on kiistaton devalvaatioiden sarjan loppuminen.
Valuuttana Euro on niin vahva maailmalla, että sitä ei mitkään "sorokset" pysty sorkkimaan, eikä se käy vastaavilta talousalueiltakaan, kuten USA ja Idässä japani.
Suomihan pienen markkansa kanssa oli globaalissa maailmassa ihan hätää kärsimässä.
Samaten kävi korkojen kanssa.
Niin lainan kuin toki myös talletusten korkojen.
Lainan korot ovat asunnon hankkineelle palkansaajalle se suurin "elämän anti" rahamarkkinoille, jonka kautta hän tulee tietoiseksi, miten raha talous pyörii.
Ikinä ennen ei ole ollut niin paljon investointeja asuntoihin, kuin myös muuhunkin mm tuotantovälineisiin Suomessa kuin nyt EU:hun liittymisen jälkeen.
Nykyään ei ihminen laskiessaan maksukykyään pelkää yhtäkkistä devalvaatiota ja älytöntä korkojen nousua.
Ja se on saanut talouden pyörät todellakin pyörimään taas.
Toki toivon, ettei ylilainoitusta tulisi kuitenkaan, kuten 80-90 luvun vaihteessa tapahtui.
No silloinhan politiikka ei ollutkaan vielä reagoinut Globalisoitumiseen, kuten nyt.
Ja jos asiaa tarkastelee maatalouden näkökulmasta, niin mielestäni on aivan oikein, että jos haluaa ulosmitata järjestelmästä jotakin, siihen pitää olla perusteet! Eli ne planketit ovat ihan jees!
Muista että "oikeakin" yrittäjä joutuu täyttämään monenlaista plankettia, vaikka maksaakin järjestelmään sisälle.!!!!
Eri juttu ja ainakin henkilökohtaisen kritiikkini kohteena on juuri, ei EU tuki, vaan Suomalais kansallinen tuki, josta me (viime kädessä yrittäjät) maksamme aivan turhaan ja ohittaen samalla ne hedelmät, jotka poimimme Suomen liittyessä EU:hun.
Monissa jutuissa on tullut esille se harhaluulo, että maataloustuotteissa on vapaa myynti hinnoittelu "markkinoiden ehdoilla" vaikka EU:n sisällä. Toin tuon selkeän perusjutun esille, ettei niin tosiaan ole. Byrokraattinen järjestelmän päätökset, määräykset yms ovat toki "ammattislangia". Esimerkkinä vain...
Maatalouden tukemisen perusteista löytyy vastaavat, tuostakin linkistä taitaa päästä.
Onhan ne monta kertaa täällä olleet.
http://europa.eu/scadplus/leg/fi/lvb/l04000.htm
Kansallisten tukien perusteena on mm. ne kiireiset liittymisneuvottelut ( Koiviston määräyksestä EU-liittymissopimus oli saatava), Suomen suhteellinen taloudellinen "rikkaus" esim Etelä-Eurooppaan nähden, maamme ilmaston epäedullisuus, ja ennen kaikkea EY:n perustamissopimuksen 33. artikla. Siinäpä lyhyesti.
Etkö ole huomannut miten maan talous niin monta kertaa pelastettiin devalvoinneilla. Nytkin vientiteollisuutemme kärsii halvasta dollarista. Ruotsi on kyennyt valuutan arvoa säätelemällä reagoimaan muuttuviin tilanteisiin ja on siis pärjännyt tietyllä tavalla meitä paremmin. Ne ilmiöt joihin nyt kiinnität huomiota ovat pitkän nousukauden seurausta ja sinun pitäisi katsoa asiaa koko kansantalouden kannalta, eikä vain seurata lähiympäristöäsi.
Ethän nyt vaan unohtanut, että myös yritykset saavat kansallisia tukia suomessa. Käy katsomassa TE-keskusten sivuilta.
Siinä asiassa olen aivan samaa mieltä, että kansalliset tuet pitäisi saada lopetettua. Ihan ilman tukia yksiskään suomalainen tila ei tule pysymään pystyssä, kuin ei myöskään yksikään euroollalainen tila. Joku on keksinyt tämän systeemin ruuan hinnan alentamiseksi ja siinä ei ole paljoa pyristelemistä.
EU on tuonut maatalouteen myös hyviä asioita. Rakennekehitys. Kehitys on ollut kylläkin tosi raakaa; konkursseja, pakko luopumisia, itkua ja hammasten kiristelyä. Asiat on pitänyt miettiä kokonaan uudelleen todella lyhyessä ajassa. (Laajennanko vai lopetanko, vieraalle töihin lisäansion saamiseksi vai joku oma sivuelinkeino yms.) Mutta alkaisiko pikkuhiljaa olla niin, että ne jäljelle jäävät ovat tarpeeksi tehokkaita pärjätäkseen EU:ssa,
Tiedätkös Misi sen, että osassa EU-tuista on ehtona kansallinen rahoitusosuus, esimerkkinä LFA-tuki ja ympäristötuki.
Pitäisikö todella luopua järjestelmästä, jossa voi eurolla ostaa kaksi euroa?
Selitykseksi ei kelpaa se, että unioninkin rahat ovat jäsenmaiden veronmaksajien rahoja, voitaisiinhan niiden käytöstä päättää toisinkin, jos isot maat haluaisivat.
Jäsenyys sinänsä on varmasti tuonut hyvää myös maaseudulle, tuskimpa kansallisia tukia maksettaisiin ilman unionin panosta näinkään paljoa kuin nykyisin.
Nu ovat minimihintoja joiden alle markkinahintojen mennessä interventio alkaa toimimaan tasatakseen tilannetta. Mikäli hinnat alkaa joillakin markkinoilla nousemaan (taikka ei ole raaka ainetta markkinoilla) interventiosta myydään markkinahintaan tavaraa ulos jolloin tietty markkinat taas tasaantuu ja hintaa nostava paine laskee.
Mutta siis kyllä kukin osuuskunta ja osakeyhtiö saa maksa juuri niin kovaa hintaa kuin haluavat.
Tilanne on vain hankala koska markkinat ovat niin satbiilit ja ostajia vähän. Muistutettakoon ja muistettakoon kuiteskin että hinnat määrää kaikilla maatalouden toiminta alueilla markkinajohtaja. Maidossa Valion osuuskunnat ja siten ingman maksanut hiukan enempi kuin markkinajohtaja. Saadakseen raaka-ainetta. Lihassa atria ja Lso määrää hinnat ja siksi saarioinen yms pienet maksaneet hiukan enemmän saadakseen raaka-ainetta. Viljamarkkinoilla taas laihian mallas, helsingin mylly yms pienemmät pelurit on maksettava hiukan enempi kuin on marrkkinahinnat alan suurilla saadakseen materiaalia.
Eli alhaisiin hintoihin on syynä liika suuri uskollisuus myyjiä kohtaan. Viljakaupan suuret pelurit ovat kaikki mukana baltiassa, ja maksavat siellä suomea enemmän suomea työläämmistä varastoista haettassa, ja laadultaan heikommista eristä!
Miettikää myyttekö avenalle, hankkijalle ja Valiolle. Vaiko ette. Joku sanoo että ei ostajaa viiti vaihtaa yhden tuhannen euron tähden. On aivan turha marista kertaakaan tavuakaan surkeita hintoja jollei ole valmis itse tekemään yhtä puhelinsoittoa tienatakseen tonnia!!
Eli Maajussina totean, maalla on mukavaa ja maalla pärjää hyvin. Silloin koko maalla menee ilmeisesti hyvin. Koska me narisemme "keskimäärin" turhasta.
"Muista että "oikeakin" yrittäjä joutuu täyttämään monenlaista plankettia, vaikka maksaakin järjestelmään sisälle.!!!!"
Ja nostaa myös ruhtinaallisia tukia, kuten on toteen näytetty!
"Eri juttu ja ainakin henkilökohtaisen kritiikkini kohteena on juuri, ei EU tuki, vaan Suomalais kansallinen tuki, josta me (viime kädessä yrittäjät) maksamme aivan turhaan ja ohittaen samalla ne hedelmät, jotka poimimme Suomen liittyessä EU:hun."
Vai hedelmiä luulit saavasi ainoastaan poimia, ei poikaseni, vastuu kuuluu myös hedelmätarhan hoidossa poimijalle ja se maksaa.
Kansalliset tuet ovat korjaamassa sitä epätasapainoa joka syntyy Cap-järjestelmän luonteesta ja kansalliset tuet kompensoivat maataloustuet sille tasolle, jossa ne ovat muualla Eu:n alueella.
Mitä kansallisiin tukiin tulee
,siis niihin mitkä on voimassa
tänäpäivänä. Ne kaikki on valmistellut
ja määrännyt Lipposen ensimmäinen ja
toinen hallitus.Nämä hallitukset nimenomaan
kuuluttivat olevansa "palkansaajien hallituksia".
Lipposen toinen hallitus muuten kaksinkertaisti
investointituet eu-komission käskystä,että silleen.
Silloinhan valtiovarainministerinä toimi
muuan talousmiehenäkin juhlittu Niinistö.
Ei ollut porua tuista silloin, eli
nykyinen median pyörittämä tukilevy
on silkaa propakandaa ja soopaa.
Viljelijöiden hinnan alhaisuuteen vaikuttaa Suomessa keskusliikkeiden kanssa tehdyt ennakko myyntisopimukset.
Kuka ne sopimukset tekee avoimeen hintaan? Ja ne mihinää sido sinua jos saat muualta paremman hinnan. Usko vain että aina voit sanoa että myyn jos saan saman hinnan kuin tuolla. Mulla ollu aina sopimus, harvoin se on johtanut kauppaan. joulukuussa oli kaurassa 22 euroa tonnihinnassa eroa kauralla parhaan ja huonoimman välillä. Se teki jotakin 27 ha kaura-alalla :D