Takka kohisee nurkassa
ulkona liki säkkipimeää
vain kuu valaisee meren pintaa
outoja näkyjä kallioilta
onko talvi vai mikä
kietoudun omaan turvaani
täällä mietin
kuinka hylkäät minua aina aina
hylkäät ja paheksut
en minä tarvitse hylkäämistä
en mököttäjiä
en sanoissaan moukkia
tarvitsen rakkautta
kun HÄnet löydän
omistaudun hänelle
uskollisena yksin hänelle.
Menen sytyttämään kynttilän ulos,
ehkä Hänkin jossain sytyttää kynttilän
katselee kuuta ja kaipaa -
minua.
ulkona liki säkkipimeää
vain kuu valaisee meren pintaa
outoja näkyjä kallioilta
onko talvi vai mikä
kietoudun omaan turvaani
täällä mietin
kuinka hylkäät minua aina aina
hylkäät ja paheksut
en minä tarvitse hylkäämistä
en mököttäjiä
en sanoissaan moukkia
tarvitsen rakkautta
kun HÄnet löydän
omistaudun hänelle
uskollisena yksin hänelle.
Menen sytyttämään kynttilän ulos,
ehkä Hänkin jossain sytyttää kynttilän
katselee kuuta ja kaipaa -
minua.
Vastaukset 2
Vanhimmat
meren ääniä aallot henkäys tuulen
onko se sun henkäys niin luulen.
Ei purjeesi, mainingit kuin kuumat huulet.
Hengität kaulaani uumaani luulen olet uni rakkaani
tuulen.
Vain heikkoa tuulen suhinaa
meri on hämmentynyt puvun puutteestaan
alastomana kuiskailee
nostelee helmojaan
peittää tien
tulee lähemmäs, liki
korret tököttävät rannalla
kuin pystyyn kuolleet vartiosotilaat
kuinka kulkee elämä näillä rannoilla
levoton on luonnon mieli
mitä tapahtuu?
Minä kuljen ja kuuntelen
ulkona kallioilla tovin seison
ja maisemaa seurailen
meren liikettä ihailen
niin kauniisti harmaana tanssii meri
ja kaipaa rakastaan, tuota
talvista rakkauttaan
pakkasta puhkuvaa, pintaansa koskettavaa.
Olen pahoillani,
ei taida tullakkaan, yksin saat tanssahtaa
henkeäsi ymmärrän
yksin yksin ymmärrän.