Viisikymmenvuotiaana minusta tuntuu, että tulen paremmin toimeen ja tunnen yhteenkuuluvuutta enemmän nelikymppisten kuin kuusikymmpisten parissa.
Onko jossain kohden se raja joka erottaa nämä ikäryhmät toisistaan, ja mikä on syy siihen?
Onko jossain kohden se raja joka erottaa nämä ikäryhmät toisistaan, ja mikä on syy siihen?
Vastaukset 23
Vanhimmat
Juuri tuo kymmenen vuotta. Kun me olimme nuoria, yhteiskunnassa oli valtava muutoksen aika, monet asiat tulivat vapaammiksi. Olisiko se yksi "syy".
Haluaa pitää katoavasta nuoruudesta kiinni,pelkää vanhuutta?
oman ikäiset ja nuoremmat, sellaisia tyhmäntuntuisia, kokemattomia, ei omaa omia ajatuksia ne nuoret, kulkee vanan mukana.
juolahti heti mieleen,että taas kyseessä ns."ikinuori"..ollaan niin samaa mieltä kanssasi.
TÄH ??? juurihan keskustelun avauksessa sinusta tuntuu,että sovit paremmin 40-kymppisten seuraan ??? ja nyt 60-kymppisten,johan vierähti parikymmentä vuotta muutamassa rivissä ?
kaksi samannäköisellä ei samalla :) nikillä kirjoittavaa? Siitä se erilainen näkemys johtuu??
eipä juolahtanut mieleen.Miksi meille sitten tulee (kun jotain muuta nim.merkkiä)koitettiin,niin aina vaan oli jonkun käytössä.onhan tuo sama nimi maybe ja MAYBE .KUKKA ja kukka = sama juttu,eikö niin.
Kyllä on, vaan erinäköinen kuin kukatkin :))
Kokemusta pitää olla. Turhat haihattelu ja pilvilinnoihin ulottuvat odotukset toisesta ovat kadonneet ja voi elää täysillä onnellisia hetkiä ystävän kanssa.
Minä olen huomannu et mun seuraa hakee nuoremmat ,
henkilöt vaikka olen 57v.
Eikä he pidä mua kalkkiksena vaikka ovatkin melkein lapsiani iältään.
mitäs tähän meinaat?pelasin pojanpojan kanssa tietska-peliä.mitään siitä ymmärtänyt.räpyttelin vaan,minkä ehdin joka suuntaan...Yhtäkkiä poika huudahtaa iloisesti :MAMMA hei,sä et olekkaan mikään VANHA KORPPU.Me päästiin toiseen maailmaan,en ole ennen päässyt sinne....ja halit sain päälle !!
Minulla ihan sama.Seuraan täälläkin enemmän 40 palstaa kuin 60 palstaa.Jos se johtuu siitä,kun eletty aika on tuttua,mutta tulevasta ei tiedä.
ei mielestäni iällä ole mitään merkitystä, koska ihmiset ovat niin yksilöllisiä. Itse viihdyn hyvin kaikenikäisten mukavien ja älykkäiden ihmisten seurassa täysin iästä riippumatta. Ystävieni ikäjakauma on useita kymmeniä vuosia ja koen sen rikastuttavan elämääni.
Jonkin aikaa sitten totesin hieman naureskellen, että eräs itseäni 19 vuotta nuorempi mies olisi ollut minulle ihan liian "vanha" ja paikoilleen jämähtänyt. Toisaalta jollain vireällä 9-kymppisellä voi olla paljon annettavaa - ainakin henkisesti. Antoine de Sait-Exupéryn Pikku-Prinssi ihmetteli, miksi ihmisille numerot ovat niin tärkeitä. Minä teen samoin.;))
Noissa ikäryhmissä yksilöerot merkitsevät enemmän kuin ikäerot
Nelikymppisten maailma ja ajatusrakenne on tutumpaa ja jo koettua, kun taas kuuskymppisistä ei vielä ole omakohtaista kokemusta.
ratkasee. Mitä on joutunut läpikäymään elämässään ja sen myötä oppinut ymmärtämään asioita. Voi oppia ymmärtämään ihmisiä vauvasta - vaariin tai mummoon.
Raja menee vuodessa 1955. Ennen sitä, tai jälkeen sen syntyneet. 50-luvun lopulla ja 60-luvulla syntyneet ja ovat eläneet hyvin samankaltaisen nuoruuden, siksi ollaan tavallaan samalla aaltopituudella.
tämäkin. Viisainta siis pysytellä pois tältäkin palstalta, olen syntynyt v.1953 ja siskoni v.1955, samanlainen lapsuus ja nuoruus meillä silti oli. Mutta sinähän sen paremmin tiedät.
syntyi 1.12.1956. Minusta seuraava syntyi 2.4.1955.
Hyvä että tietää nämä rajat nyt.
yleistykset eivät kerro mitään yksilöistä tai heidän elämästään, vaan ovat keskiarvoja ja yksilön kannalta suurimmaksi osaksi valheita
toimeen, ns. nainen 50, ei lapsia, hoivaa mielelään ja passaa lapsellisia aikamiespoikia?
Mulla kun elämänkokemusta riittämiin, melekeen
ns. henkiinjäämistaistelua koko elämä, en viihti
tieten tahtoen hakeutua lapsellisten tapausten joukkoon, alle 20 nyt muutenkin on lapsia, niitä
pitää ymmärtäää.
Mutta mikä sen parei kuin ystävätär jolla on elämänkokemusta, tai miäs johon voi turvata ja
tuntea ihtesä vielä nuorkesi, about mies vois
olla 58-65, jos seurustelu olis kyseessä.
Tuttavuus taas ystävät aina yli 55 vuotiaita,
ja omat murkkuikäset kakarat riittää lapseksi ja
47 v aviomies passuuttajaksi.
kelepaa juttuseuraksi, ei mittää keinotekoisia ikärajoja - ei ainakaan minun puoleltani.
Hyvä pirre sulle taputukset-
kuulin tässä kerran sivusta kun eräs mies 80v.
sanoi kun siinä sisar käski keskustella vaimonsa kanssa, niin mies vastas en puhu hullujen kanssa,
vaimo sairastaa altshaimertautia.
jotenkin karmeeta, joten luokittelu pois