Olen halunnut rakentaa talon joka olisi mahdollisimman pitkäikäinen, kestävä, varma ja lahoamaton. Joku voisi vastata että luonnon kivi, mutta haluan pitäytyä sentään kohtuuden rajoissa kustannuksissa ja enkä millekään kovin kokeilevallekaan linjalle halua omassa talossani lähteä. Mieleen tulevat (nykyään järkevät ja käytetyimmät) runkovaihtoehdot ovat: tiili, valettava betoniharkko, ohutsaumamuurattu kevytsoraharkko ja siporex. Kun näitä olen vertaillut niin tuo ensimmäinen ja perinteisin vaihtoehto tuntuu parhaalta. Mielelläni kuitenkin kuulen kritiikkiä materiaalia kohtaan ennen kuin lopullisen valinnan teen. Miksi olette omassa valinnassa hylänneet täystiiliseinän tai miksi kannattaisi valita toisin? Täällä hyvin paljon kritisoidaan enemmän tai vähemmän perustellusti eri vaihtoehtoja mutta olen ihmetellyt kun tiili ei ole vielä päässyt saman kritiikin kohteeksi.
Omat epäilykseni tiiltä kohtaa jonka joku saa kumota jos haluaa:
-Tiiliseinä on tiiltä vain osittain ja seinä on yhtä heikko kuin sen heikoin lenkki. Eli tiilet pitää kuitenkin yhdistää betonilla mikä ei ole lainkaan samalla tavalla sään kestävää kuin itse tiili. Eli onko se tiiliseinä sitten välttämättä niin kestävä kuiteskaan. Eikä tiiliseinät missä saumaus on tehty jälkikäteen ole ainakin olleet ongelmattomia niin miksi sitten suoraan muuratessa saumattu täysin ongelmaton?
-Kun tiiliseinä likaantuu tai suttaantuu niin puhdistaminen lähes mahdotonta. Tiili myös huokoinen ja näin likaa imevä. Itse tiili taas kestäisi vaikka voimakkailla happoliuksilla pesemisen mutta saumojen betoni ei.
-Tiili on kallis. Pelkästään eri materiaalien hinnastotietoja katsomalla tiiliseinä maksaa ja lisäksi paljon kallista työtä.
-Tiiliseinä kuitenkin aika mutkikas rakenne ja jos perustukset jokatapauksessa betonista niin miksi se materaiaali sitten pitäisi mennä vaihtamaan perustusten jälkeen toiseksi.
-Vaikka tiilen lujuus onkin suuri (puristus n. 30N/mm^2) niin epäilen, että ison luonnonmullistuksen jälkeen tiilitalot ei niitä viimeiseksi pystyyn jääviä, kun runkoseinä vain 130mm ja sauman kohdalta mahdollisesti vielä ohuempi. Ehkäpä valettu betoniharkko kestävin ja viälä kun on raudoitettu.
-Juuri tällä hetkellä täystiilitalo tai tiiliseinä ei ole niin arvostettua kuin rapatut betoniseinät. -> Ei niin hyvä sijoitus, kuin muut kiviseinät. Mutta tulevaisuudesta ei tiedä.
Näitä minun näkemiäni etuja ovat:
-Tiiliseinästä pisin kokemus ihmiskunnalla, jos vertaa muihin nykyään käytettyisin kivirakenteisiin seiniin. Tiili lähes ikuista.
-Tiili ei vaadi rappausta ja näin helppohoitoisempi, kun rappaus ei kuitenkaan kestä kuin about 50vuotta. Tiilellä saadaan myös tyylikästä sisäseinää ilman että sitä tarvitsisi rapata tai peittää millään
-Täystiilitalon eristevahvuutta on helppoa ja edullista kasvattaa. Tiiliseinän kilpailukyky kasvaa aina mitä paremmin eristettyä halutaan. Kokeellisesti on myös todettu että tiiliseinän eristävyys parempi kuin viranomaislaskelmissa, koska tiilestä tehdyn ulkoverhouksen on todettu eristävän myös hieman lämpöä.
-Tiiliseinässä myös eristeväli saadaan tuuletettua ja näin miellän sen jotenkin varmemmaksi kuin harkkotalon kiinteät styroxit. Periaatteessa täystiilitalon eristeen voi myös poistaa/uusia jälkeenpäin. Ehkäpä hankalaa seinän yläosasta ilman tiiliverhouksen poistamista mutta tiiliverhous poistamalla onnistuu ainakin.
-Käytännön kokemukseni tiilitalon sisäilmasta on miellyttävä, mutta en tiedä onko siinä mitään todellista perää, että miten eri materiaaleilla toteutetut seinät vaikuttavat huoneilmaan, kunhan eivät ole perinteisiä muovi-puu- yhdistelmiä?
Kestävä talo
55
9212
Vastaukset
- ja annan vastaukset
kans. Niinpä, jokaisesta asiastahan voidaan esittää loputtomia spekulaatioita. Mutta sehän on kait päivänselvää, että mikä tahansa talo aina yhden surkean ihmisiän kestää.
- puutaloa
Eli laitat koko kivitalot vähän kyseenalaisiksi. Toki onhan niissä kivitaloissa muitakin etuja/haittoja kuin kestävyys ja niitä tuossa myös taisin jotain sivutakin.
Ihmisillä on myös kumma tarve ajatella tänne jäävien elämää jälkeen kuoleman. Itse jättäisin jälkeeni mieluummin kestävän, pysyvän ja ehkä vähän omanlaiseni talon ennenkuin aikansaelänyttä rötiskää joita muutenkin on jo kaikkialla ihan kiusaksi saakka. No jos tätä ajattilisi pelkästään jälkipolvia ajatellen olisi ehkä järkevintä asua näissä vanhoissa taloissa joita ympärillä on jo ihan tarpeeksi jäämässä tuhottavaksi/autioksi ja säästää/sijoittaa rahat.
Mutta en minäkään näe ensisijaisen tärkeäksi tavoitella mahdollisimman pitkäikäistä, mutta se on kuitenkin yksi tavoiteltava asia, mutta on muita tärkeämpiäkin asioita. Kestävyys yhden sukupolven ajan on kyllä ensisijaisen tärkeää, itse kun olen vielä varsin nuorikin. Ajattelisin että täystiilitalo kestäisi varmimmin yhden sukupolven ajan ilman homevaurioita tai muita kunnostustarpeita.
Sinä kun asetit tämän kestävyysvaatimuksen toissijaiseksi niin kysyn sitten mikä sinusta on tärkeää. Ainoastaan hintako? - vaan oli
puutaloa kirjoitti:
Eli laitat koko kivitalot vähän kyseenalaisiksi. Toki onhan niissä kivitaloissa muitakin etuja/haittoja kuin kestävyys ja niitä tuossa myös taisin jotain sivutakin.
Ihmisillä on myös kumma tarve ajatella tänne jäävien elämää jälkeen kuoleman. Itse jättäisin jälkeeni mieluummin kestävän, pysyvän ja ehkä vähän omanlaiseni talon ennenkuin aikansaelänyttä rötiskää joita muutenkin on jo kaikkialla ihan kiusaksi saakka. No jos tätä ajattilisi pelkästään jälkipolvia ajatellen olisi ehkä järkevintä asua näissä vanhoissa taloissa joita ympärillä on jo ihan tarpeeksi jäämässä tuhottavaksi/autioksi ja säästää/sijoittaa rahat.
Mutta en minäkään näe ensisijaisen tärkeäksi tavoitella mahdollisimman pitkäikäistä, mutta se on kuitenkin yksi tavoiteltava asia, mutta on muita tärkeämpiäkin asioita. Kestävyys yhden sukupolven ajan on kyllä ensisijaisen tärkeää, itse kun olen vielä varsin nuorikin. Ajattelisin että täystiilitalo kestäisi varmimmin yhden sukupolven ajan ilman homevaurioita tai muita kunnostustarpeita.
Sinä kun asetit tämän kestävyysvaatimuksen toissijaiseksi niin kysyn sitten mikä sinusta on tärkeää. Ainoastaan hintako?semmoinen heitto. Tottakaihan? pitää ajatella myös mahdollista jälleenmyyntihintaa, kun vanhuus iskee, eikä jaksa enää hoitaa taloa ja tonttia. Jos nimittäin jälkipolvea on taloa perimässä. Voihan ajatella jättävänsä myös "monumentin" jälkeensä, mikä kivitalona (keskimäärin) on pidempään seuraavia asukkeja ilahduttamassa.
Itse olen parisenkymmentä vuotta asustellut 20-luvun purutalossa, jolle kellot soivat lähitulevaisuudessa. Tilalle olisi tarkoitus rakentaa "kivi"talo. Aikansa kutakin, sano pässi.
Lähinnä tartuin tuohon asioiden spekulatiiviseen pyörittelyyn, joka tosiaankin on loputon mylly. Vastauksia tulee aina vastaajan mukaan, eikä niistä kai mikään voi olla absoluuttinen totuus. Toisaalta, pitäähän puheenaiheita olla. - mistä?
vaan oli kirjoitti:
semmoinen heitto. Tottakaihan? pitää ajatella myös mahdollista jälleenmyyntihintaa, kun vanhuus iskee, eikä jaksa enää hoitaa taloa ja tonttia. Jos nimittäin jälkipolvea on taloa perimässä. Voihan ajatella jättävänsä myös "monumentin" jälkeensä, mikä kivitalona (keskimäärin) on pidempään seuraavia asukkeja ilahduttamassa.
Itse olen parisenkymmentä vuotta asustellut 20-luvun purutalossa, jolle kellot soivat lähitulevaisuudessa. Tilalle olisi tarkoitus rakentaa "kivi"talo. Aikansa kutakin, sano pässi.
Lähinnä tartuin tuohon asioiden spekulatiiviseen pyörittelyyn, joka tosiaankin on loputon mylly. Vastauksia tulee aina vastaajan mukaan, eikä niistä kai mikään voi olla absoluuttinen totuus. Toisaalta, pitäähän puheenaiheita olla.No spekulaatiotahan tämä osittain on että mikä sitten on paras. Mutta kun kyse on elämän isoimmasta investoinnista, vuosien työstö, isosta säästöstä ja isosta unelmasta niin kai kyllä silloin pientä spekulaatiota pidän ihan järkevänäkin, että mikä on tulevaisuus riippuen siitä miten rakentaa.
Vielä kukaan ei ole kommentoinut että miksi kiinnitetään kaikki huomio tähän seinään kun ylhäällä oleva katto ja alhaalla oleva alapohja ovat vähintään yhtä tärkeitä. Halusin tämän kuitenkin rajata tähän seinään, kun siinä tässä kivitalomaailmassa ainakin minusta on kirjavin vaihtoehtojen määrä. Muut rakenteet ovat myös tuntuneet alusta saakka selviltä. Alapohjan teen jokatapauksessa tuulettavana ontelolaattojen avulla ja maanpohjan pitää olla kalliota. Vinoja sisäkattoja en salli, kun eivät ole tuuletettavuuden kannalta varmoja vaan katosta tulee perinteinen.
- oleellinen
Tuossa se oleellinen jo edellisten toimesta jo tulikin. Kaikki nykypäivänä käytetyt rakennusmateriaalit oikein suuniteltuna toimivat kyllä sen surkean yhden ihmisiän. Jopa siporex todennäköisesti.
Lopullinen valinta eri materiaaleilla on loppujen lopuksi maku-ja hinta kysymys.
Tiili on yksi hyvä vaihtoehto mutta ei sekään varma saatikka ikuinen. Vanhoissa tiilirakennuksissa on usein pakkasvaurioita ja tiiliruttoa.Myös homeet on kivitaloissa ongelmallisia.
Absoluuttisesti kaikkein pikäikäisin ja kestävin lienee luonnonkivistä kasattu talo. Jos monumenttiä tai muistoa itestäsi haluat jättää jälkipolville niin se olisi mun suositus.- mistä?
Mainitsit siporexia halventavaan sävyn sen jopa kestävän siinä kun muidenkin talojen yhden sukupolven. Siporexia kritisoidaan täällä oikein kunnolla, mutta silti en ole kertaakaan saanut oikeastaan mitään järkevää perustetta että mikä siinä nyt on niin ärsyttävää ja tunteita herättävää. En oikeastaan usko, että tälläkään kertaa saan niitä perusteita, mutta ainakin yritän saada, ensin asettamalla tähän näkemäni edut siporexista.
-Siporexista on varsin pitkät kokemukset ja sen on tedettu kestävän. Käyttö aloitettu 1900-luvun alussa. Eikä sen ominaisuuksissa ole tapahtunut ajan saatossa olennaista heikkenemistä. Ainakaan yhden sukupolven kestävyydessä ei ole mitään epäselvyyttä. Sen sijaan nämä eristeharkot ovat varsin uutta ja niistä ei kokemusta lainkaan samalla tavalla.
-Kukaan tuskin väittää etteikö yksiaineinen rakenne kaikessa yksinkertaisuudessaan olisi ihanteellinen.
Isoin haitta minusta on se että jos halutaan hyvää lämmöneristystä niin siporex-seinästä tulee varsin paksu. Vasta 0,5m siporex seinä taitaa täyttää nykyisen U-arvo vaatimuksen 0.25. - oleellinen
mistä? kirjoitti:
Mainitsit siporexia halventavaan sävyn sen jopa kestävän siinä kun muidenkin talojen yhden sukupolven. Siporexia kritisoidaan täällä oikein kunnolla, mutta silti en ole kertaakaan saanut oikeastaan mitään järkevää perustetta että mikä siinä nyt on niin ärsyttävää ja tunteita herättävää. En oikeastaan usko, että tälläkään kertaa saan niitä perusteita, mutta ainakin yritän saada, ensin asettamalla tähän näkemäni edut siporexista.
-Siporexista on varsin pitkät kokemukset ja sen on tedettu kestävän. Käyttö aloitettu 1900-luvun alussa. Eikä sen ominaisuuksissa ole tapahtunut ajan saatossa olennaista heikkenemistä. Ainakaan yhden sukupolven kestävyydessä ei ole mitään epäselvyyttä. Sen sijaan nämä eristeharkot ovat varsin uutta ja niistä ei kokemusta lainkaan samalla tavalla.
-Kukaan tuskin väittää etteikö yksiaineinen rakenne kaikessa yksinkertaisuudessaan olisi ihanteellinen.
Isoin haitta minusta on se että jos halutaan hyvää lämmöneristystä niin siporex-seinästä tulee varsin paksu. Vasta 0,5m siporex seinä taitaa täyttää nykyisen U-arvo vaatimuksen 0.25.Sipo on ylikaupallistettu ja markkinoitu tuote. Ilman brandiarvoa siinä ei ole mitään miksi kannattasi ostaa. Hiivabetonia. Eli tavallista betonia mikä on pöhötetty ilmalla ja höyrykarkaistu.
Sitä myydään jämeränä kivitalona.Kiveä mikä kelluu. Ota harkonkappale käteen pudota se maahan tai raaputa sitä tikulla niin näet kuinka jämerää se on.
Navettaan tai karjasuojaan sitä voi laittaa jotkut laittaa oikein taloihinkin kuulemma. - rekisteröinyt Siporexin edu...
oleellinen kirjoitti:
Sipo on ylikaupallistettu ja markkinoitu tuote. Ilman brandiarvoa siinä ei ole mitään miksi kannattasi ostaa. Hiivabetonia. Eli tavallista betonia mikä on pöhötetty ilmalla ja höyrykarkaistu.
Sitä myydään jämeränä kivitalona.Kiveä mikä kelluu. Ota harkonkappale käteen pudota se maahan tai raaputa sitä tikulla niin näet kuinka jämerää se on.
Navettaan tai karjasuojaan sitä voi laittaa jotkut laittaa oikein taloihinkin kuulemma.Juuri noin eli pääsit asiaan kiinni eli Siporex on parhaiten tuotteistettu harkkotuote. Ohjeistus on huippuluokkaa kiinnikkeitä ja kaikki rakennusdetaljeja myöten. Lisäksi Siporexistä pystyy kasaamaan laajimman kiviosatoimituksen pilareita, kivisiä yläpohjia, portaita, suihkukaaria, jne. myöten.
Harkon rakenne on tekninen innovaatio eli sama materiaali toimii kantavana rakenteena ja eristeenä, toista vastaavanlaista rakennusmateriaalia ei ole olemassa...no ehkä hirsi.
Olet oikeassa, harkko ei ole umpikiveä, mutta tässä piilee mm. sellainen etu, että harkon työstettävyys ja muotoiltavuus on huippuluokkaa. Tämä helpottaa työstettävyyttä ja mahdollistaa erikoisten rakenteiden teon. - oleellinen..
rekisteröinyt Siporexin edu... kirjoitti:
Juuri noin eli pääsit asiaan kiinni eli Siporex on parhaiten tuotteistettu harkkotuote. Ohjeistus on huippuluokkaa kiinnikkeitä ja kaikki rakennusdetaljeja myöten. Lisäksi Siporexistä pystyy kasaamaan laajimman kiviosatoimituksen pilareita, kivisiä yläpohjia, portaita, suihkukaaria, jne. myöten.
Harkon rakenne on tekninen innovaatio eli sama materiaali toimii kantavana rakenteena ja eristeenä, toista vastaavanlaista rakennusmateriaalia ei ole olemassa...no ehkä hirsi.
Olet oikeassa, harkko ei ole umpikiveä, mutta tässä piilee mm. sellainen etu, että harkon työstettävyys ja muotoiltavuus on huippuluokkaa. Tämä helpottaa työstettävyyttä ja mahdollistaa erikoisten rakenteiden teon.No siinä se kaupallisuus tuli taas teitin suulla todistettua.
- PasasenPertti
Mitä on tiilirutto?
- +
PasasenPertti kirjoitti:
Mitä on tiilirutto?
Googlen mielestä näyttisi olevan alkuperäisen kirjoittajan oma keksintö. Ei nimittäin löydä google sitä muualta kuin tästä ketjusta:)
- Täystiilitalon omistaja
Niin varmaan älvärikin kestää ihmisiän.
Tiilestä tehtiin ensisijaisesti siksi, ettemme halunneet lihottaa pakettitoimittajia,ja suhteita jonkunverran tiilimaailmaan omaavana asia oli itsestään selvä.
Kyselimme toki paljon muitakin vaihtoehtoja,mutta esim Siporex-runkovärkit olisivat maksaneet enemmän, kuin kaikki tiilet runkoineen julkkareineen väliseinineen.
Energiatalous on erinomainen; sähköä kuluu todella vähän mun mielestä;81kwh/m2/vuosi,vai miten se ilmoitetaan.Siis suorasähkölämmitteisenä.
Tiiliseinän auttamaton heikkous varsinkin runkopuolella on sen suurehko työmäärä.Perinteisellä tavalla siinä kuluu liikaa aikaa.Mutta tuskin se 3-400 tonnin majassa merkkaa mitään, muurataanko runkoo 2-3 viikkoo vai kuukausi puoltoista.
Julkkarin teko kestää mitä kestää, mutta sille ei tarvi ikinä sitten tehdä mitään.
Vaihtoehtona tulee kennotiilen eri variaatiot, jota erittäin nopea liimata! Voi tehdä massiiviseinänä,eristerapata,puuverhota,tai tiiliverhota.- rakennukset
...ovat hirsisiä.
Massiivihirsitalo on runkonsa osalta käytännössä ikuinen. Vielä kun jätät kaiken maailman puunsuojat sivelemättä niin hirsi harmaantuu vuosien saatossa kauniisti ja jatkuvalämmitteisessä rakennuksessa runko pysyy huoltovapaana maailman tappiin. - Sohvatiikeri
rakennukset kirjoitti:
...ovat hirsisiä.
Massiivihirsitalo on runkonsa osalta käytännössä ikuinen. Vielä kun jätät kaiken maailman puunsuojat sivelemättä niin hirsi harmaantuu vuosien saatossa kauniisti ja jatkuvalämmitteisessä rakennuksessa runko pysyy huoltovapaana maailman tappiin.Onhan niissä puutakin, mutta eiköhän puuosat ole uusittu silloin tällöin.
- vaaaan...
Sohvatiikeri kirjoitti:
Onhan niissä puutakin, mutta eiköhän puuosat ole uusittu silloin tällöin.
Tuskinpa niitä uusittu on jos ei ole aihetta. Ja ei ole aihetta jos ne ole lahonnut.Ja puu ei lahoa jos se ole jatkuvasti märkänä. Ja miten sitä nyt esim. hirsitalon runko nyt jatkuvasti märkänä olisi jos siinä on katto päällä.
- Sohvatiikeri
vaaaan... kirjoitti:
Tuskinpa niitä uusittu on jos ei ole aihetta. Ja ei ole aihetta jos ne ole lahonnut.Ja puu ei lahoa jos se ole jatkuvasti märkänä. Ja miten sitä nyt esim. hirsitalon runko nyt jatkuvasti märkänä olisi jos siinä on katto päällä.
Sekin on opittu Turussa. Kun puupaalut ovat pohjavesipinnan alapuolella, ne kestävät vaikka kuinka kauan. Mutta jos joku kuivattaa naapuritontin ja pudottaa pohjaveden tasoa, puupaalut tuhoutuvat.
Tuomiokirkosta; se taisi palaakin jossain välissä.
Ja linnan puuosat on kyllä uusittu, sen näkee kun käy. - löytyy se suomen rakennus?
rakennukset kirjoitti:
...ovat hirsisiä.
Massiivihirsitalo on runkonsa osalta käytännössä ikuinen. Vielä kun jätät kaiken maailman puunsuojat sivelemättä niin hirsi harmaantuu vuosien saatossa kauniisti ja jatkuvalämmitteisessä rakennuksessa runko pysyy huoltovapaana maailman tappiin.Tänne kivipalstalle tulee aina aikaajoin (aivan liian usein ja aina teitä vaan löytyy) näitä hirsitalon ikuisuudesta höpöttäviä ja yleensä vaikuttaa siltä etteivät oikeasti ole eri rakennusmateriaaleista kovin hyvin selvillä. Ja eihän tämän palstan tarkoitus olekaan höpöttää hirsitaloista, niille kun löytyy ihan omakin palsta
Ja kun tässä nettikeskustelussa on rasittavaa ja turhauttavaa näiden epämääräisten tuulesta temmattujen väitteiden levittäminen niin vastaan puolestasi tuohon kysymykseen että mistä löytyy vanhin rakennus:
http://museot.keski-pohjanmaa.fi/kp_laisuus_3.htm
http://kokkola.seurakunta.net/?sid=46
Ja mistä tuo monumentti on tehty?
Vastaus: Kivestä!
Vanhimmat pystyssä säilyneet rakennukset (ympäri maailmaa) on juuri tehty aidosta kivestä tai tiilestä.
Kyllä hirsirakennuskin voi pitkään kestää, mutta paljon vanhoissa hirsirakennuksisa on ongelmia. Jos pitää kosteuden kaukana niin ovat pitkäikäisiä. Muutaman kerran olen kuullut kuinka vanha hirsitalo on kestänyt pitkään hyvänä ja ilman isompia ongelmia mutta sitten kun taloihin tuli vedet niin ongelmat alkoi. Alimmat hirret ovat varsin usein märäntyneitä vanhoissa hirsitaloissa ja myös rossipohjat. Paremmin ovat säilyneet ne joissa on korkea KIVIjalka. - mistä?
Tuo mainitsemasi kennotiili on kyllä herättänyt kiinnostusta täälläkin. Kuitenkin ongelmaa: Hinta ja eristävyys. paksuin saatavilla ollut tiilikenno on 0,5m ja messuilla olisin muistanut, että väittivät sen täyttävän 0,25 u-arvon mutta taas jälkeenpäin puolueeton tuttavapiirin rakennusalan di joka yleensä tietää mitä sanoo niin väitti ettei u-arvo ole niinkään hyvä. Sitten kun tästä joutuu jokatapauksessa maksamaan tavanomaista täystiiliseinää isomman hinnan. Jos sen sijaan alkaa sitä lisäeristämään niin menee koko touhusta idea. Silloin järkevämpää on käyttä näitä isoja moduulitiiliä ja tehdä sitä kautta täystiiliseinä, jos haluaa muurausta nopeuttaa.
- VekaS
mistä? kirjoitti:
Tuo mainitsemasi kennotiili on kyllä herättänyt kiinnostusta täälläkin. Kuitenkin ongelmaa: Hinta ja eristävyys. paksuin saatavilla ollut tiilikenno on 0,5m ja messuilla olisin muistanut, että väittivät sen täyttävän 0,25 u-arvon mutta taas jälkeenpäin puolueeton tuttavapiirin rakennusalan di joka yleensä tietää mitä sanoo niin väitti ettei u-arvo ole niinkään hyvä. Sitten kun tästä joutuu jokatapauksessa maksamaan tavanomaista täystiiliseinää isomman hinnan. Jos sen sijaan alkaa sitä lisäeristämään niin menee koko touhusta idea. Silloin järkevämpää on käyttä näitä isoja moduulitiiliä ja tehdä sitä kautta täystiiliseinä, jos haluaa muurausta nopeuttaa.
Kennotiiltä löytyy aina 75mm -> 490mm saakka.Joittenkin tietojen mukaan u-arvo paksuimmassa harkossa 0.2 luokkaa, 365tietty malli näyttäis olevan 0.23,u-arvo on puhtaasti laskettavissa kun arvot ovat tiedossa.
Minusta muutenkin ulkoseinän u-arvosta vouhotetaan aivan liikaa. SX seinä on liki 0.3 eikä siitä kukaan tärise mitään.Kompensointihan on päivän sana.
Hinnasta sen verran, että miksi hyvän tuotteen pitäisi olla halvempaa kuin joku ehkä heikommilla ominaisuuksilla varustettu?
Eikä tuijottaminen yksittäiseen seinäm2 tarvikkeen hintaan ole järkevää: tuotehan saattaa muilta ominaisuuksiltaan lyödä laudalta muita mennen tullen.
En toki tiedä, mutta 8 kappaletta liimattuna/m2 on ainakin rutkasti nopeampaa, kuin perinteinen tiilimuuraus jota menee 42/m2 keskimäärin runsas laastin teko. Lecamuurausta saman verran/m2, mutta runsaasti laastia...siporex on menekiltään hyvin lähellä kennotiiltä kaikin puolin. Joten jos siporexia menee tässä maassa kiinni kuin syyttöä,niin ettei tekijöitä tahdo saada, niin miksi se ei voisi olla vaihtoehtoisesti jotain muuta?
Täystiilirakenne on jees(varma ja toimiva),mutta saman rakenteen voisi tehdä hoikasta kennosta runko eristys ja kuorimuuraus= täystiilitalo,MUTTA paljon nopeammin tehtynä kuin perinteinen!
Elikkä muistuttaa KAHI runkoponttia, kahia vaan menee 2kertainen määrä=lisää työtä.
Kennotiilen ongelma varmaan hinta jossain määrin,täälläpäin kun ketään ei tee sitä, eikä varmaan kannatakkaan,näyttää sen verran spesiaalirakenteelta, että koneet varmaan maksaa hunajaa,eikä markkinatkaan täällä kovin suuret ole.Ehkä 1-200 taloa vuodessa maksimissaan.Tai en tiedä paljonko sipoa myydään.Joten tuonti jää ainoaksi vaihtoehdoksi. - miksi?
VekaS kirjoitti:
Kennotiiltä löytyy aina 75mm -> 490mm saakka.Joittenkin tietojen mukaan u-arvo paksuimmassa harkossa 0.2 luokkaa, 365tietty malli näyttäis olevan 0.23,u-arvo on puhtaasti laskettavissa kun arvot ovat tiedossa.
Minusta muutenkin ulkoseinän u-arvosta vouhotetaan aivan liikaa. SX seinä on liki 0.3 eikä siitä kukaan tärise mitään.Kompensointihan on päivän sana.
Hinnasta sen verran, että miksi hyvän tuotteen pitäisi olla halvempaa kuin joku ehkä heikommilla ominaisuuksilla varustettu?
Eikä tuijottaminen yksittäiseen seinäm2 tarvikkeen hintaan ole järkevää: tuotehan saattaa muilta ominaisuuksiltaan lyödä laudalta muita mennen tullen.
En toki tiedä, mutta 8 kappaletta liimattuna/m2 on ainakin rutkasti nopeampaa, kuin perinteinen tiilimuuraus jota menee 42/m2 keskimäärin runsas laastin teko. Lecamuurausta saman verran/m2, mutta runsaasti laastia...siporex on menekiltään hyvin lähellä kennotiiltä kaikin puolin. Joten jos siporexia menee tässä maassa kiinni kuin syyttöä,niin ettei tekijöitä tahdo saada, niin miksi se ei voisi olla vaihtoehtoisesti jotain muuta?
Täystiilirakenne on jees(varma ja toimiva),mutta saman rakenteen voisi tehdä hoikasta kennosta runko eristys ja kuorimuuraus= täystiilitalo,MUTTA paljon nopeammin tehtynä kuin perinteinen!
Elikkä muistuttaa KAHI runkoponttia, kahia vaan menee 2kertainen määrä=lisää työtä.
Kennotiilen ongelma varmaan hinta jossain määrin,täälläpäin kun ketään ei tee sitä, eikä varmaan kannatakkaan,näyttää sen verran spesiaalirakenteelta, että koneet varmaan maksaa hunajaa,eikä markkinatkaan täällä kovin suuret ole.Ehkä 1-200 taloa vuodessa maksimissaan.Tai en tiedä paljonko sipoa myydään.Joten tuonti jää ainoaksi vaihtoehdoksi.Mistä nuo u-arvot olet kaivanut
Valmistajan sivuilta kun katselin niin tuolla oli 0,49m palikoista paras lämmöneristys ja laskin että sillä juuri päästään alle 0,25.
http://www.wienerberger.de/servlet/Satellite?pagename=Wienerberger/SR_Product/ProductStandard05&c=SR_Product&cid=1111663357767&lpi=1111663354772&sl=wb_de_home_de
Ei juu paljoa siporex-rakentajat seinän lämmöneristävyyden perään ole. Mutta jämerällä palvelu pelaa ja yritetään palvella asiakasta ja hänen tarpeitaan. Muilla kitsaasti myydään jos oikein haluaa ja yksilöllistä palvelua ei oikein ole. Esim omatoimirakentajia jämerä neuvoo ja kouluttaa esimerkillisesti.
Mutta minä kuitenkin tavoittelen tavanomaista parempaa u-arvoa jos tavanomaisen täystiiliseinän teen. 0.5m täystiiliseinällä päästää u-arvossa johonkin vähän päälle 0.15 arvoon. Ja tämä on rakenteen selvä etu kennotiilirakenteeseen.
Minusta koko kennotiilestä menee idea jos sitä alkaa lisäeristämään. Ja silloin käyttäisin kyllä ihan tätä tavanomaista runkotiiltä
http://www.wienerberger.fi/servlet/Satellite?pagename=Wienerberger/Page/CallArticle05&c=Page&cid=1113240213591&sl=wb_fi_home_fi
Tulee todennäköisesti huomattavasti halvemmaksi ja tuksin ainakaan hitaampaa muurata kuin noita kennotiilä.
Sitten minulla on vielä kennotiilirakenteessa kysymysmerkki se että miten toteutetaan vaikka ikkunakohdat ja välipohjat ontelolaatoin. Ilmeisesto ontelolaatan kohdalla joudutaan käyttämään ohuempaa kennotiiltä ja ikkunakohdat ongelmakohtia eristyksessä ellei löydy seinän paksuisia ikkunoita. - on sit
rakennukset kirjoitti:
...ovat hirsisiä.
Massiivihirsitalo on runkonsa osalta käytännössä ikuinen. Vielä kun jätät kaiken maailman puunsuojat sivelemättä niin hirsi harmaantuu vuosien saatossa kauniisti ja jatkuvalämmitteisessä rakennuksessa runko pysyy huoltovapaana maailman tappiin.ruma se käsittelemätön hirsi...
- VekaS
miksi? kirjoitti:
Mistä nuo u-arvot olet kaivanut
Valmistajan sivuilta kun katselin niin tuolla oli 0,49m palikoista paras lämmöneristys ja laskin että sillä juuri päästään alle 0,25.
http://www.wienerberger.de/servlet/Satellite?pagename=Wienerberger/SR_Product/ProductStandard05&c=SR_Product&cid=1111663357767&lpi=1111663354772&sl=wb_de_home_de
Ei juu paljoa siporex-rakentajat seinän lämmöneristävyyden perään ole. Mutta jämerällä palvelu pelaa ja yritetään palvella asiakasta ja hänen tarpeitaan. Muilla kitsaasti myydään jos oikein haluaa ja yksilöllistä palvelua ei oikein ole. Esim omatoimirakentajia jämerä neuvoo ja kouluttaa esimerkillisesti.
Mutta minä kuitenkin tavoittelen tavanomaista parempaa u-arvoa jos tavanomaisen täystiiliseinän teen. 0.5m täystiiliseinällä päästää u-arvossa johonkin vähän päälle 0.15 arvoon. Ja tämä on rakenteen selvä etu kennotiilirakenteeseen.
Minusta koko kennotiilestä menee idea jos sitä alkaa lisäeristämään. Ja silloin käyttäisin kyllä ihan tätä tavanomaista runkotiiltä
http://www.wienerberger.fi/servlet/Satellite?pagename=Wienerberger/Page/CallArticle05&c=Page&cid=1113240213591&sl=wb_fi_home_fi
Tulee todennäköisesti huomattavasti halvemmaksi ja tuksin ainakaan hitaampaa muurata kuin noita kennotiilä.
Sitten minulla on vielä kennotiilirakenteessa kysymysmerkki se että miten toteutetaan vaikka ikkunakohdat ja välipohjat ontelolaatoin. Ilmeisesto ontelolaatan kohdalla joudutaan käyttämään ohuempaa kennotiiltä ja ikkunakohdat ongelmakohtia eristyksessä ellei löydy seinän paksuisia ikkunoita.Valmistajia on muitakin kui Wienerberger.
Niinku sanoin,u-arvosta vouhotetaan,toisaalta kaksi sivua talosta saattaa olla lähes lasia pelkästään=Hölmläisen hommaa puhua u-arvoista.
Jämerä harrastaa myynnissä ihmisten uunotuspolitiikka,joka huomataan vasta kun paska on housuissa.Se siitä.
Et oikein ymmärrä kennotiilen hyötyä täystiilirakenteessa: ohut runko pitää aina eristää oli sitte tiili,kennotiili,kahi,siporex,betoni.Eristevahvuutta voi kaikissa säätää,käytännössä 200mm on joidenkin yksityiskohtien tekemiseksi jo aivan liikaa.
Jos muuraat tiilirunkoo 20 neliötä päivässä, niin kennotiilestä varmaan tekee luultavasti 3-4 kertaisen määrän. Tämä siis jos tiiliverhous päälle.
Massiivikennoja ei sitte varmaankaan tartte eristää jos mennään riittävän vahvaan seinään,silloinkin se varmaan on yhtä nopeata kuin sx.
Miksi ikkunakohdat olisi ongelmapaikkoja?Mietipä vain sx-massiiviseinää 375.Tilanne on täysin samanlainen!
Ikkunapalkit lisäeristetää uretaanilla sikäli kun olen valmistajan sivuja tulkinnut oikein!Samoin mahdollisen ontelon kohdalla!
Jotta muuraus olisi kilpailukykyistä, on kappaleen suurennuttava=nopeampaa,eli ohutsaumatekniikat isot kappaleet ovat tulevaisuutta.
Mitenkään perinteistä tiilimuurausta väheksymättä,siitähän voi tehdä puhdasmuurausta sisällekin! - Nimetön
VekaS kirjoitti:
Valmistajia on muitakin kui Wienerberger.
Niinku sanoin,u-arvosta vouhotetaan,toisaalta kaksi sivua talosta saattaa olla lähes lasia pelkästään=Hölmläisen hommaa puhua u-arvoista.
Jämerä harrastaa myynnissä ihmisten uunotuspolitiikka,joka huomataan vasta kun paska on housuissa.Se siitä.
Et oikein ymmärrä kennotiilen hyötyä täystiilirakenteessa: ohut runko pitää aina eristää oli sitte tiili,kennotiili,kahi,siporex,betoni.Eristevahvuutta voi kaikissa säätää,käytännössä 200mm on joidenkin yksityiskohtien tekemiseksi jo aivan liikaa.
Jos muuraat tiilirunkoo 20 neliötä päivässä, niin kennotiilestä varmaan tekee luultavasti 3-4 kertaisen määrän. Tämä siis jos tiiliverhous päälle.
Massiivikennoja ei sitte varmaankaan tartte eristää jos mennään riittävän vahvaan seinään,silloinkin se varmaan on yhtä nopeata kuin sx.
Miksi ikkunakohdat olisi ongelmapaikkoja?Mietipä vain sx-massiiviseinää 375.Tilanne on täysin samanlainen!
Ikkunapalkit lisäeristetää uretaanilla sikäli kun olen valmistajan sivuja tulkinnut oikein!Samoin mahdollisen ontelon kohdalla!
Jotta muuraus olisi kilpailukykyistä, on kappaleen suurennuttava=nopeampaa,eli ohutsaumatekniikat isot kappaleet ovat tulevaisuutta.
Mitenkään perinteistä tiilimuurausta väheksymättä,siitähän voi tehdä puhdasmuurausta sisällekin!En edelleenkään pidä u-arvosta puhumista turhana. Menettäähän se vähän merkitystä jos isoja ikkunoita ja paljon ovia. Mutta minä en aiokaan kulkea taloprojektissa muiden mukana. Ikkunoissa pysytään kohtuudessa, niistä tulee kesällä kuumuus ja talvella kylmyys. Komian näköisiä ne on kyllä. Niin ja jos näissä ikkunataloissa nykyään tavoitellaan lattiassa ja katossa kuitenkin hyvinkin korkeaa u-arvoa niin ei sitä nyt seinässäkään täysin kannata unohtaa. Itse pidän pohjan muotoa myös energian kulutuksen kannalta tärkeänä asiana. Myöskään yksikerroksiset rakennukset eivät ole isommassa koossa niin energiataloudellisia kuin kaksikerroksiset.
Itse vähän epäilen että nämä yksiaineiset seinät olisivat niinkään tulevaisuuden seiniä suomessa. Olettamukseni perustuu siihen että eristysvaatimuksia tultaisiin tulevaisuudessa kiristämään ja silloin villalla ja muilla erillisillä eristeillä eristetyt seinät ovat taas vahvemmalla kilpailussa.
Tuossa sanoit että 200mm on ehdoton maksimi eristevahvuudessa, mutta samalla et kuitenkaan pidä 0,5m kennotiiliseinää ongelmallisena missä siis eristettä tuo 0,5m. Se miksi pidin ikkunakohtia ongelmallisena johtuu siitä että ikkunoiden pitäisi olla myös 0,5m syviä tai sitten ikkunankohdat pitäisi eristää kauttaaltaan 0,5m vahvuudelta jollakin eristeellä. Ja eikö jokatapauksessa kennotiiliseinässä välippohjan kohdalle tule heikompi eristys. Niin ja on totta että siporex seinässä on samat ongelmat.
On kuitenkin myönnettävä että kiinnostus tähän kennotiileen osin sinunkin väitteiden johdosta kasvoi. Mutta ei se kyllä kovin markkinoitu tuote suomessa ole ollut ja tuntuu lähinnä joka messuilla esitellyltä erikoisuudelta eikä edes tavoitella isommalle massalle. Messuilla myös sanottiin suoraan että kalliimpaa seinää siitä tulee kuin perinteisestä täystiiliseinästä vaikka laskee työnkin. Näkisin kuitenkin tämän kennotiilin jokatapuksessa varmana ratkaisuna jossa vähiten riskejä. Mutta suomessa ei ainakaan taida olla muita kuin wieneberger myyjänä.
Löysin myös netistä skannatun suomalaisen lehtileikkeen 60-luvulta jossa jo silloin markkinoitiin kennotiiltä, niin ei tämä mikään uusi juttu ole edes suomessa. - ei yksi ylitse muiden
VekaS kirjoitti:
Valmistajia on muitakin kui Wienerberger.
Niinku sanoin,u-arvosta vouhotetaan,toisaalta kaksi sivua talosta saattaa olla lähes lasia pelkästään=Hölmläisen hommaa puhua u-arvoista.
Jämerä harrastaa myynnissä ihmisten uunotuspolitiikka,joka huomataan vasta kun paska on housuissa.Se siitä.
Et oikein ymmärrä kennotiilen hyötyä täystiilirakenteessa: ohut runko pitää aina eristää oli sitte tiili,kennotiili,kahi,siporex,betoni.Eristevahvuutta voi kaikissa säätää,käytännössä 200mm on joidenkin yksityiskohtien tekemiseksi jo aivan liikaa.
Jos muuraat tiilirunkoo 20 neliötä päivässä, niin kennotiilestä varmaan tekee luultavasti 3-4 kertaisen määrän. Tämä siis jos tiiliverhous päälle.
Massiivikennoja ei sitte varmaankaan tartte eristää jos mennään riittävän vahvaan seinään,silloinkin se varmaan on yhtä nopeata kuin sx.
Miksi ikkunakohdat olisi ongelmapaikkoja?Mietipä vain sx-massiiviseinää 375.Tilanne on täysin samanlainen!
Ikkunapalkit lisäeristetää uretaanilla sikäli kun olen valmistajan sivuja tulkinnut oikein!Samoin mahdollisen ontelon kohdalla!
Jotta muuraus olisi kilpailukykyistä, on kappaleen suurennuttava=nopeampaa,eli ohutsaumatekniikat isot kappaleet ovat tulevaisuutta.
Mitenkään perinteistä tiilimuurausta väheksymättä,siitähän voi tehdä puhdasmuurausta sisällekin!Aikalailla samantapaisia runkoja jämerästä ja kennotiilestä tulee. Jämerä yksiaineinen enemmän, kun sama aine jatkuu myös ala ja yläpohjaan. Jämerässä ei myöskään välipohjan kohdalle tule samalla tavalla heikompaa eristystä, koska välipohja eristävää siporexia. Siporexi materiaalia arvostellaan juuri materiaalin kestävyydestä vaikka ei siitä muuta käytännönhaittaa löydetä kuin kiinnityksien tekeminen seinään. Kennotiilessä myös vaikea tehdä kiinnityksiä kun kerran kyse on uhuista kennoista tavanomaiseen tiilen on paljon helpompi tehdä kestävä ja jykevä kiinnitys.
Perinteinen täystiiliseinä on varsinainen monen materiaalin yhdistelmä. Perustukset betonia, runko tiiltä ja laastia, sitten eristeet ja tuulensuojat ja taas uusi seinä. Eli ainakin siporexiin nähden varsin mutkikas - jiii
ei yksi ylitse muiden kirjoitti:
Aikalailla samantapaisia runkoja jämerästä ja kennotiilestä tulee. Jämerä yksiaineinen enemmän, kun sama aine jatkuu myös ala ja yläpohjaan. Jämerässä ei myöskään välipohjan kohdalle tule samalla tavalla heikompaa eristystä, koska välipohja eristävää siporexia. Siporexi materiaalia arvostellaan juuri materiaalin kestävyydestä vaikka ei siitä muuta käytännönhaittaa löydetä kuin kiinnityksien tekeminen seinään. Kennotiilessä myös vaikea tehdä kiinnityksiä kun kerran kyse on uhuista kennoista tavanomaiseen tiilen on paljon helpompi tehdä kestävä ja jykevä kiinnitys.
Perinteinen täystiiliseinä on varsinainen monen materiaalin yhdistelmä. Perustukset betonia, runko tiiltä ja laastia, sitten eristeet ja tuulensuojat ja taas uusi seinä. Eli ainakin siporexiin nähden varsin mutkikasPieni tarkennus.
Perinteisessä täystiiliseinässä on vain tiiltä laastia ja vähän ilmaa (esim. n. 60 cm paksuudelta).
Nykyisin puhutaan täystiiliseinästä vaikka seinässä ei ole tiiltä puoliakaan. - epäilevä_
VekaS kirjoitti:
Valmistajia on muitakin kui Wienerberger.
Niinku sanoin,u-arvosta vouhotetaan,toisaalta kaksi sivua talosta saattaa olla lähes lasia pelkästään=Hölmläisen hommaa puhua u-arvoista.
Jämerä harrastaa myynnissä ihmisten uunotuspolitiikka,joka huomataan vasta kun paska on housuissa.Se siitä.
Et oikein ymmärrä kennotiilen hyötyä täystiilirakenteessa: ohut runko pitää aina eristää oli sitte tiili,kennotiili,kahi,siporex,betoni.Eristevahvuutta voi kaikissa säätää,käytännössä 200mm on joidenkin yksityiskohtien tekemiseksi jo aivan liikaa.
Jos muuraat tiilirunkoo 20 neliötä päivässä, niin kennotiilestä varmaan tekee luultavasti 3-4 kertaisen määrän. Tämä siis jos tiiliverhous päälle.
Massiivikennoja ei sitte varmaankaan tartte eristää jos mennään riittävän vahvaan seinään,silloinkin se varmaan on yhtä nopeata kuin sx.
Miksi ikkunakohdat olisi ongelmapaikkoja?Mietipä vain sx-massiiviseinää 375.Tilanne on täysin samanlainen!
Ikkunapalkit lisäeristetää uretaanilla sikäli kun olen valmistajan sivuja tulkinnut oikein!Samoin mahdollisen ontelon kohdalla!
Jotta muuraus olisi kilpailukykyistä, on kappaleen suurennuttava=nopeampaa,eli ohutsaumatekniikat isot kappaleet ovat tulevaisuutta.
Mitenkään perinteistä tiilimuurausta väheksymättä,siitähän voi tehdä puhdasmuurausta sisällekin!Jos tässä mietitään pitkäikäisintä seinää niin kennotiilen sinämänvahvuus on erittäin ohut ja näin jos se tiili alkaa rapautumaan niin ei siinä paljoa ole varaa rapautua kun puhki. Vai suojaako rappaus seinän täysin?
Lisäksi tiilissä kuten muissakin materiaaleissa ei tiedä miten luotettava tiilien toimittaja on. Tiileissä on eroja ja suomen oloissa rasitukset erillaisia kuin keskieuroopassa minne noi kennotiilet on tehty. - tiiliseinä
jiii kirjoitti:
Pieni tarkennus.
Perinteisessä täystiiliseinässä on vain tiiltä laastia ja vähän ilmaa (esim. n. 60 cm paksuudelta).
Nykyisin puhutaan täystiiliseinästä vaikka seinässä ei ole tiiltä puoliakaan.Jäi vähän askarruttamaan että millainen se perinteinen tiiliseinä sitten oikein on. Sellasen ymmärrän perinteiseksi missä pelkkä tiili eikä muuta. Eli ei eristetty. Jossain seinän vahvuus useampikin tiiltä.
Mutta kun sanoit että ilmaa välissä 60cm niin jäin ihmettelemään. Tarkoitatko seinää, jossa kaksi tiiliseinää ja niiden välissä ilmaa 60cm. Eli kuten nykyiset täystiiliseinät mutta ei eristettä? En ole kyllä moista nähnyt tai kuullut. Mutta suomessa ei tiilirakentaminen olekaan ollut suuressa suosiossa - raksaaja--sh
ei yksi ylitse muiden kirjoitti:
Aikalailla samantapaisia runkoja jämerästä ja kennotiilestä tulee. Jämerä yksiaineinen enemmän, kun sama aine jatkuu myös ala ja yläpohjaan. Jämerässä ei myöskään välipohjan kohdalle tule samalla tavalla heikompaa eristystä, koska välipohja eristävää siporexia. Siporexi materiaalia arvostellaan juuri materiaalin kestävyydestä vaikka ei siitä muuta käytännönhaittaa löydetä kuin kiinnityksien tekeminen seinään. Kennotiilessä myös vaikea tehdä kiinnityksiä kun kerran kyse on uhuista kennoista tavanomaiseen tiilen on paljon helpompi tehdä kestävä ja jykevä kiinnitys.
Perinteinen täystiiliseinä on varsinainen monen materiaalin yhdistelmä. Perustukset betonia, runko tiiltä ja laastia, sitten eristeet ja tuulensuojat ja taas uusi seinä. Eli ainakin siporexiin nähden varsin mutkikasEikös esim siporex alapohjassa on EPS siporex betoni pinnoite (jos halutaan kunnollisesti eristetty talo). Ei sekään järin yksiaineista ole. Ja katossa puinen alaslasku LVIS tekniikkoineen siporex villa katonkannakkeet vesikate jos halutaan LVIS oikeaoppisesti eristeiden lämpimälle puolelle. Ei sekään kuulosta yksiaineiselta.
- VekaS
epäilevä_ kirjoitti:
Jos tässä mietitään pitkäikäisintä seinää niin kennotiilen sinämänvahvuus on erittäin ohut ja näin jos se tiili alkaa rapautumaan niin ei siinä paljoa ole varaa rapautua kun puhki. Vai suojaako rappaus seinän täysin?
Lisäksi tiilissä kuten muissakin materiaaleissa ei tiedä miten luotettava tiilien toimittaja on. Tiileissä on eroja ja suomen oloissa rasitukset erillaisia kuin keskieuroopassa minne noi kennotiilet on tehty.toki saa, mutta tuo on kyllä paranoidia.
Tiili, niinku kennotiilikin on poltettua savea yli tonnissa asteessa.Se ei muuksi muutu, niinkuin ei omenastakaa tuu banaania.
Materiaalien ikäkeskustelut ovat ihan turhaa.Kaikki kestää aikansa,vain tiilestä on monituhatvuotinen historia tiedossa.
Kaikki nyt käytettävät materiaalit varmaan kestävät sen mitä pitääkin,oikein käytettynä! - jiii
tiiliseinä kirjoitti:
Jäi vähän askarruttamaan että millainen se perinteinen tiiliseinä sitten oikein on. Sellasen ymmärrän perinteiseksi missä pelkkä tiili eikä muuta. Eli ei eristetty. Jossain seinän vahvuus useampikin tiiltä.
Mutta kun sanoit että ilmaa välissä 60cm niin jäin ihmettelemään. Tarkoitatko seinää, jossa kaksi tiiliseinää ja niiden välissä ilmaa 60cm. Eli kuten nykyiset täystiiliseinät mutta ei eristettä? En ole kyllä moista nähnyt tai kuullut. Mutta suomessa ei tiilirakentaminen olekaan ollut suuressa suosiossaEn ole asiantuntija perinnerakentemisasioissa, mutta ainakin ns. kahdenkiven seinää on käytetty paljon. Siinä on sisäkuori ja ulkokuori. Molempien paksuus on sama kuin tiilen pituus. Väliin jätettiin parin sentin tuulettumaton ilmarako.
- on eroa
VekaS kirjoitti:
toki saa, mutta tuo on kyllä paranoidia.
Tiili, niinku kennotiilikin on poltettua savea yli tonnissa asteessa.Se ei muuksi muutu, niinkuin ei omenastakaa tuu banaania.
Materiaalien ikäkeskustelut ovat ihan turhaa.Kaikki kestää aikansa,vain tiilestä on monituhatvuotinen historia tiedossa.
Kaikki nyt käytettävät materiaalit varmaan kestävät sen mitä pitääkin,oikein käytettynä!tiilissä on kyllä paljon eroja. Polttolämpötilat voi olla erisuuruisia ja materiaalit myös. Esim Sahanpurua lisäämällä tiilen kestävyys heikkenee ja lämmönjohtavuus paranee. Voisi epäillä että kennotiilet on tehty jos ei sahanpurulla niin jollain valmistustekniikalla huokoisemmaksi. Noiden paremmin lämpöä eristävien kennotiilten lujuudetkin ilmoitetaan heikommaksi
- savea molemmissa polvissa
on eroa kirjoitti:
tiilissä on kyllä paljon eroja. Polttolämpötilat voi olla erisuuruisia ja materiaalit myös. Esim Sahanpurua lisäämällä tiilen kestävyys heikkenee ja lämmönjohtavuus paranee. Voisi epäillä että kennotiilet on tehty jos ei sahanpurulla niin jollain valmistustekniikalla huokoisemmaksi. Noiden paremmin lämpöä eristävien kennotiilten lujuudetkin ilmoitetaan heikommaksi
Siis huokoistamalla esim. sahanpurulla lämmönjohtavuus pienenee - ei suurene.
Samoin rakenteellisesti tiilen lujuus laskee sekä reikäpinta-alan että huokoisuuden perusteella. Täytyy kuitenkin muistaa, että suomalaiset poltetut tiilet on erittäin lujia ja seinän lujuus on kiinni kuitenkin aika paljon laastin lujuudesta eli välttämättä tiilen luujuudella ei ole paljokaan merkitystä, koska muurauslaasti on se heikoin lenkki. Kennotiilirakenteessa seinän paksuus on yleensä suuri, mikä antaa rakenteelle vahvuuksia. Tiilen kantavuus ei ole yleensä ongelma vaan tuulikuormat, joiden hallinta omakotitalorakentamisessa ei oikein onnistu 130 mm tiilellä.
- Sohvatiikeri
Pitkäikäisyys on tavallaan hyvä juttu, mutta liian pitkälle vietynä kyseenalaista. Pitkäikäinen rakennus voi olla rasitekin. Niin paljon joudutaan purkamaan rakennuksia muuttuvan kaavoituksen tieltä.
Voihan talo olla arkkitehtoonisesti ihan epäonnistunutkin, silloin olisi parempi jos se olisi helposti purettavissa.
Taloa joudutaan remontoimaan silloin tällöin. Sikäli nämä harkkotalot ovat hankalia. Niiden huonejärjestystä ja tekniikkaa on vaikeampi muuttaa kuin puutalojen. Esimerkiksi sähköt: ei kai 50 vuoden kuluttua harrasteta mitään niin naurettavaa kuin sähköputkien ja -johtojen piilottamista harkon sisään? Vähäiselläkin mielikuvituksella täytyy ajatella, että jonkinlainen langaton energiasiirto on silloin keksitty. Jos edes tarvitsee siirtää energiaa.- langaton energia
En ymmärrä miksi jokin rakennus voisi olla rasite. ainakaan jos sen itse omistaa. Ei se purkaminen niin kallista kuitenkaan ole. Joko talosta pitää ja sen säilyttää tai sitten ei ja hävittää tai myy, jos vielä arvoa olemasa. Jos tätä hävittämistä alkaa ajattelemaan jo rakentaessa niin tulee taas yksi argumentti tiilen puolesta. Tiili kun on uusio käytettävä. Tiili voidaan käyttää uudestaan tai sitten laittaa tienpohjaan.
Tuota langatonta energian siirtoa en pitäisi niin varmana. En minä ainakaan näe sitä realistisena että nykyisiä energiamääriä siirrettäisiin langattomasti. vaikka koskaan ei tiedä mitä tulevaisuus tuo. Tietohan on varsin helppo siirtää langattomasti, mutta energian siirtoon ei kai ole nähtävissä menetelmää. Vaikka informaatiokin siirretään energian muodossa aina, mutta käytetty energia niin pieni. No ehkä energian käyttö laskee niin pieneksi vaikka että onnistuu. Mutta en kyllä omassa talossani näe että langaton tulevaisuus olisi mitenkään selvää. - Sohvatiikeri
langaton energia kirjoitti:
En ymmärrä miksi jokin rakennus voisi olla rasite. ainakaan jos sen itse omistaa. Ei se purkaminen niin kallista kuitenkaan ole. Joko talosta pitää ja sen säilyttää tai sitten ei ja hävittää tai myy, jos vielä arvoa olemasa. Jos tätä hävittämistä alkaa ajattelemaan jo rakentaessa niin tulee taas yksi argumentti tiilen puolesta. Tiili kun on uusio käytettävä. Tiili voidaan käyttää uudestaan tai sitten laittaa tienpohjaan.
Tuota langatonta energian siirtoa en pitäisi niin varmana. En minä ainakaan näe sitä realistisena että nykyisiä energiamääriä siirrettäisiin langattomasti. vaikka koskaan ei tiedä mitä tulevaisuus tuo. Tietohan on varsin helppo siirtää langattomasti, mutta energian siirtoon ei kai ole nähtävissä menetelmää. Vaikka informaatiokin siirretään energian muodossa aina, mutta käytetty energia niin pieni. No ehkä energian käyttö laskee niin pieneksi vaikka että onnistuu. Mutta en kyllä omassa talossani näe että langaton tulevaisuus olisi mitenkään selvää.Vaikka nämä nykyiset tekniset ratkaisut tuntuvat niin hienoilta, luulisi kehityksen kehittyvän 50 vuodessa.
Vaikkapa valaistus. Mitä jos valo tehdäänkin tulevaisuudessa jossain keskitetysti, ja ohjataan joko valokuitua pitkin tai ilman kuitua käyttökohteeseen? Joku sähköaivo vaan kääntelee jotain peilin tapaisia...
Pointti on siis se, että nyt rakentamamme talot luultavasti ovat hirveän vanhanaikaisia jo 50 vuoden kuluttua, ja niihin tehdään remontteja, joihin menee talon hinta.
Niin ja se "omistus"... siinä on niin paljon harhaa. Omistus on muuttuvaa. Mitä me oikeastaan omistamme? Kannattaako romuihin rakastua? Koska tahansa joku voi pakkolunastaa meiltä mitä tahansa yleisen edun nimissä - tai jotain muuta voi tapahtua.
- eristeet riski
Tiili materiaalina on ok ja siitä on pitkä kokemus. Itse kuitenkin arvioin, että tiilirakenteen heikoimmat puolet ovat kerrosrakenteesta johtuvat ongelmat eli on hyvin todennäköistä, että seinän sisällä olevat eristeet kastuvat ennemmin tai myöhemmin jonkin vesivahingon vuoksi (Kattovuoto, vuoto ikkunan pielistä, paneelirajoista, jne.). Lisäksi on olemassa riski, että eristeiden tuuletus ei toimi kunnolla alkujaankaan ja näin eristeet vettyvät ihan itsestään ajan kanssa ilman mitään vahinkoa. Laskisin täystiilitalon riskitasoltaan samaan kategoriaan betoelementtitalon kanssa, joskin huolettavuus on parempi täystiilitalossa.
Hyvänä puolena pidän julkisivun huoltovapautta.- -------
Kiitos asiallisesta vastauksesta.
Tuo tuuletusrakohan nykyisissä tiiliseinissä toimii myös riskin pienentäjänä että jos tulee vuoto jostain niin auttaa siinä että rakenteet pääsee kuivumaan. Aikaisemminhan täystiilitalot tehtiin ilman tuuletusrakoa ainakin aina 90-luvulle saakka ja ihan ongelmitta nekin ovat toimineet. Itse tiili kun hengittää ja kosteus pääsee kulkemaan lävitse. Eristeaineen voi myös tiiliseinässä valita vapaasti, mutta mikä olisi sitten kestävin ja hankalimmin homehtuva eriste?
Miten sittä nämä eristeharkot. Onko niiden eriste harkon sisällä varma ja ongelmaton? Rakennehan vastaa aika pitkälle tiilirunkoa ilman tuuletusrakoa. - tiiliverhous
------- kirjoitti:
Kiitos asiallisesta vastauksesta.
Tuo tuuletusrakohan nykyisissä tiiliseinissä toimii myös riskin pienentäjänä että jos tulee vuoto jostain niin auttaa siinä että rakenteet pääsee kuivumaan. Aikaisemminhan täystiilitalot tehtiin ilman tuuletusrakoa ainakin aina 90-luvulle saakka ja ihan ongelmitta nekin ovat toimineet. Itse tiili kun hengittää ja kosteus pääsee kulkemaan lävitse. Eristeaineen voi myös tiiliseinässä valita vapaasti, mutta mikä olisi sitten kestävin ja hankalimmin homehtuva eriste?
Miten sittä nämä eristeharkot. Onko niiden eriste harkon sisällä varma ja ongelmaton? Rakennehan vastaa aika pitkälle tiilirunkoa ilman tuuletusrakoa.Itse olen harkinnut eristeharkko, siporex, valueristeharkko ratkaisuja tiiliverhouksen kanssa.
Tiilen toimittajat ehdottaa harkkorungon ulkopuolista kevutslammausta rakenteen tiiveyden kannalta.
Tuuletusrako ja sitten tiiliverhous.
Niin, miksi tehdä muu kuin täystiilitalo tai betonirunko ja tiiliverhous.
Toki voit tehdä esim. 200 - 250 mm sipo rungon, lisä villa eristyksen, tuuletusraon ja tiilen pintaan.
Muista vain sipon kanssa laittaa kangasta sisätasoituksien alle riittäväksi, mikäli et halua ihailla kuivumishalkeamia esim. olohuoneessasi...
- ja betonirunko
Itse suunnittelen Turun alueelle tiiliulkokuorista
taloa.
Runko paikallaan valusta betonista tai elementtitehtaan tekemistä elementeistä jossa putkitus on tehty.
Runko 13 cm, villa esim. 20.5 cm, tuuletusrako 3 cm ja tiili 7 cm.
U-arvo 0,17 kyllä se riittää..
Jos joskus poltettua tiilijulkisivua pitää huoltaa
, sen voi pestä, rapata, vaikka muurata uusiksi.
Betonirunkoa ei tarvitse huoltaa. Kantavuus riittää, sisäseinät ei kanna / lapset lähtee = purkaa seiniä jos tarttee jo riittävää tilaa.
Nyt joku kysyy, miksi ei täystiilitalo ??
Vastaan: mikä on enemmän täyskivitalo kuin betoni-
runko ja tiiliverhous !- -------
Vastaus siihen miksi minä kuitenkin haluan täystiiliseinän: Koska puhtaaksimuurattu runko toimii sellaisenaan sisäseinänä. Pidän tätä yksinkertaisena ja hienon näköisenä, kun runkoa ei peitellä tylsillä pinnoitteilla. Mutta tämä on makuasia. Tällöin saa myös tiilen kustannuksista osan takaisin kun kerralla valmista seinää.
ihan järkevältähän tuo betoni-eristys-tuuletus -tiiliverhous kuulostaa. Mutta tuleeko se edullisemmaksi? Varmaan silloin ainakin tulee edullisempaa jos tekaa ohutsaumamuurattavista harkoista rungon. On tiiliseinän muurausta nopeampaa ja harkot ei maksa tiilien lailla. Tiiliseinää markkinoidaan hyvin kosteustasapainon tasapainottajana ja näin hengittävänä. Miten betoni pärjää tässä? Ainakin lämmöneristävyys tiilessä on ehkä vähän parempi ja näin runkokin eristää hieman.
Täystiilitaloja katsellessa olen myös havainnut että vaikka betoniperustukset halkailevat niin tiiliseinät eivät silti. Tiiliellä on erittäin pieni lämpölaajeneminen. Vaikka näkeehän niitä halkeilleita tiiliseiniäkin. - betonirunko
------- kirjoitti:
Vastaus siihen miksi minä kuitenkin haluan täystiiliseinän: Koska puhtaaksimuurattu runko toimii sellaisenaan sisäseinänä. Pidän tätä yksinkertaisena ja hienon näköisenä, kun runkoa ei peitellä tylsillä pinnoitteilla. Mutta tämä on makuasia. Tällöin saa myös tiilen kustannuksista osan takaisin kun kerralla valmista seinää.
ihan järkevältähän tuo betoni-eristys-tuuletus -tiiliverhous kuulostaa. Mutta tuleeko se edullisemmaksi? Varmaan silloin ainakin tulee edullisempaa jos tekaa ohutsaumamuurattavista harkoista rungon. On tiiliseinän muurausta nopeampaa ja harkot ei maksa tiilien lailla. Tiiliseinää markkinoidaan hyvin kosteustasapainon tasapainottajana ja näin hengittävänä. Miten betoni pärjää tässä? Ainakin lämmöneristävyys tiilessä on ehkä vähän parempi ja näin runkokin eristää hieman.
Täystiilitaloja katsellessa olen myös havainnut että vaikka betoniperustukset halkailevat niin tiiliseinät eivät silti. Tiiliellä on erittäin pieni lämpölaajeneminen. Vaikka näkeehän niitä halkeilleita tiiliseiniäkin.Täystiilitalo on hyvä.
Kun haluat puhtaaksimuurattuja tiiliseiniä sisälle, tulee samalla valmista pintaa.
Niihin runkoseiniin, jotka ei jää tiilipinnalle näkyviin, voit käyttää 2-luokan tiiltä, tai esim. Tercan ohutsaumatiiltä, johon saat putket sisään.
Siitä edullisuudesta betoni / tiilirunko: rungon hinta koko talon kustannuksista on pieni osa.
Eniten varmaan vaikuttaa molemmissa runkovaihtoehdoissa kustannuksiin tekijöiden ammatitaito ja hinta.
Uskon voivani teettää oman laatikkoni 10 t€ hintahaarukkaan kaikki runkovaihtoehdot kun
tiili tulee pintaan.
Betonivalu voi kannattaa jos saat hyvän porukan.
Elementtitehtaalta pelkkä runko putkituksella = nopea asennus. ( vaatiin elemettikuvat ) - Nimetön
Jos tekee kaksikerroksisen kivitalon ilman kantavia väliseiniä niin aikamoisen ontelolaatat saa olla, jos väliseinät kuitenkin kiveä. Muurit ja takat myös ongelmallisia
- ja tiiliverhous
Nimetön kirjoitti:
Jos tekee kaksikerroksisen kivitalon ilman kantavia väliseiniä niin aikamoisen ontelolaatat saa olla, jos väliseinät kuitenkin kiveä. Muurit ja takat myös ongelmallisia
Välipohjan voi tehdä onteloista tai paikallaan valuna (ei liittolaatalla)
Riippuu rungon leveudestä mitä laittaa 200 mm = 8 m ja meillä 265 = yli riittävä.
Portaa tulee keskelle taloa, toinen portaan seinä kantavana, toiselle puolelle isoa porrasaukkoa 2 pulverimaalattua teräspilaria, kuten portaiden väri.
Tuo portaiden vierus kantavaseinä saa suunniteltua takan painon kantavaksi.
Itse kyllä ajattelin hissiluukullista takkasydäntä, joka päällystetään kivilevyllä ja rapataan. Hormi painaa jotain = ei ongelma..
Kevyemmän näköinen takka voi olla massiivisessa talossa parempi kuin mahtava tiilileivinuunikasa ;)
Saa sen talon kantamaan vaikka suorakaidemuodossa ulkoseiniltä, voit kysellä lisää ammattitaitoiselta rakennesuunnittelijalta.
Käy joskus paikallan rakennettavalla kerrostalotyömaalla, siellä laitetaan kunnolla huoneistotekniikkaa huoneistojen välipohjiin.
- eristeharkolle
Eräs arkkitehti esitti tulevaan sivurakennukseen 150 mm valuharkkoa tuplafinnfoamia, rappausverkkoa, ja kolmikerrosrappausta (senäpaksuus n. 300 mm).
Oli kuulemma jollain tapaa homma tökkinyt Lammin harkon kanssa talousrakennusta bygatessa(esim. turhan ahtaat raot putkituksille), ja oli päätynyt tekemään yhden seinän edellä mainitsemallani rakenteella.
Koska sivupalikka tulisi kellarillisena, ja rakennesuunnittelijan mukaan finnfoamin päälle tehty rappaus ei kestä maanpinnan läheisyydessä, kellarin osuuden joutuisi eristeharkolla tekemään.
Mahtaako jollain potentiaalisella spekulantilla olla omakohtaista kokemusta/ näkemystä lämpörappauksesta?- vahingossa lämpö
rapttua pintaa. Eli Finnfoamit oli suojaamatta kun rapparit rappas taloa ja tottakait ne sai myös roiskeita. Tavara on kiinni kuin tauti siinä pinnassa.
- havainto
Mielenkiintoinen havainto keskustelun aloittajan ajatuksista. Siis ratkaisuhan on jo päätetty eli tiilestä tehdään mikä toki on ihan hyvä vaihtoehto mutta miksi kyselet muita vaihtoehtoja tai keskustelua aiheesta vaikka asia on jo lukittu?
- raksaaja--sh
Pikainen kommentti.
>-Tiiliseinä on tiiltä vain osittain ja seinä on yhtä heikko kuin sen heikoin lenkki. Eli tiilet pitää kuitenkin yhdistää betonilla mikä ei ole lainkaan samalla tavalla sään kestävää kuin itse tiili. Eli onko se tiiliseinä sitten välttämättä niin kestävä kuiteskaan. Eikä tiiliseinät missä saumaus on tehty jälkikäteen ole ainakin olleet ongelmattomia niin miksi sitten suoraan muuratessa saumattu täysin ongelmaton?
Tiilet muurataan muurauslaastilla ja se on hyvin paljon haperompaa kuin betoni.
>-Kun tiiliseinä likaantuu tai suttaantuu niin puhdistaminen lähes mahdotonta. Tiili myös huokoinen ja näin likaa imevä. Itse tiili taas kestäisi vaikka voimakkailla happoliuksilla pesemisen mutta saumojen betoni ei.
Tiilet muurataan muurauslaastilla ja se on hyvin paljon haperompaa kuin betoni.
>-Tiili on kallis. Pelkästään eri materiaalien hinnastotietoja katsomalla tiiliseinä maksaa ja lisäksi paljon kallista työtä.
Lautajulkkari on halvin. Muut maksaa enämpi.
>-Tiiliseinä kuitenkin aika mutkikas rakenne ja jos perustukset jokatapauksessa betonista niin miksi se materaiaali sitten pitäisi mennä vaihtamaan perustusten jälkeen toiseksi.
Niinpä. Materiaali kun vaihtuu niin se sauma on monasti riskirakenne.
>-Vaikka tiilen lujuus onkin suuri (puristus n. 30N/mm^2) niin epäilen, että ison luonnonmullistuksen jälkeen tiilitalot ei niitä viimeiseksi pystyyn jääviä, kun runkoseinä vain 130mm ja sauman kohdalta mahdollisesti vielä ohuempi. Ehkäpä valettu betoniharkko kestävin ja viälä kun on raudoitettu.
Hirsitalo kestää maanjäristyksiä kaikkein parhaiten.
Kivitaloista kait teräsbetonitalo.
>-Juuri tällä hetkellä täystiilitalo tai tiiliseinä ei ole niin arvostettua kuin rapatut betoniseinät. -> Ei niin hyvä sijoitus, kuin muut kiviseinät. Mutta tulevaisuudesta ei tiedä.
Tiiliseinän voi rapata.
>Näitä minun näkemiäni etuja ovat:
>-Tiiliseinästä pisin kokemus ihmiskunnalla, jos vertaa muihin nykyään käytettyisin kivirakenteisiin seiniin. Tiili lähes ikuista.
Rapautuu se tiilikin. Räystäät pitää olla.
>-Tiili ei vaadi rappausta ja näin helppohoitoisempi, kun rappaus ei kuitenkaan kestä kuin about 50vuotta. Tiilellä saadaan myös tyylikästä sisäseinää ilman että sitä tarvitsisi rapata tai peittää millään
Jep.
>-Täystiilitalon eristevahvuutta on helppoa ja edullista kasvattaa. Tiiliseinän kilpailukyky kasvaa aina mitä paremmin eristettyä halutaan. Kokeellisesti on myös todettu että tiiliseinän eristävyys parempi kuin viranomaislaskelmissa, koska tiilestä tehdyn ulkoverhouksen on todettu eristävän myös hieman lämpöä.
Jep.
Tiiveys ei ole kuitenkaan ihan harkkotalojen luokkaa.
>-Tiiliseinässä myös eristeväli saadaan tuuletettua ja näin miellän sen jotenkin varmemmaksi kuin harkkotalon kiinteät styroxit. Periaatteessa täystiilitalon eristeen voi myös poistaa/uusia jälkeenpäin. Ehkäpä hankalaa seinän yläosasta ilman tiiliverhouksen poistamista mutta tiiliverhous poistamalla onnistuu ainakin.
Villa on kosteusteknisesti paljon heikenpi eriste kuin EPS.
Villa vaatinee aina tuuletusraon ja se puolestaan lisää energiankulutusta hivenen.
Styrox on kosteusteknisesti erittäin luotettava, siksi sitä suositaan mm. routaeristeenä ja alapohjaeristeenä.
Styrox siettää kopsteutta eikä ole höyrynsulku.
>-Käytännön kokemukseni tiilitalon sisäilmasta on miellyttävä, mutta en tiedä onko siinä mitään todellista perää, että miten eri materiaaleilla toteutetut seinät vaikuttavat huoneilmaan, kunhan eivät ole perinteisiä muovi-puu- yhdistelmiä?
Seinillä ei juuri mitään vaikutusta huoneilman laatuun.- yks vaan
jos haluaisi maksimoida tiiliverhouksen kestoiän niin sekö kannattaisi myös rapata. Näin 50 vuoden välein uusittava rapaus suojaisi seinää sään rasituksilta?
- toinen vaan
voihan täystiilitalonkin eristää styroxilla tai millä tahansa jos pitää tavanomaista villaa sen heikkona kohtana
- ikä 50 v tulee
yks vaan kirjoitti:
jos haluaisi maksimoida tiiliverhouksen kestoiän niin sekö kannattaisi myös rapata. Näin 50 vuoden välein uusittava rapaus suojaisi seinää sään rasituksilta?
Kysyin eräältä Lounais-Suomalaiselta ison rappausfirman omistajalta: mikä on hyvin tehdyn
kuitulaastirappauksen elinkaari ennen korjauksia
korkeissa julkisivuissa ?
Hän arvio 30 v. Sitten siitä rappauksesta poistettaan kaikki irtonainen ja rapataan uusiksi..
Rappaus / tiili julkisivussa on makuasia
MUTTA tiili elinkaariajattelulla ei ole kallis.
Jos on kiire ja halpa hankintahinnaltaan oleva ratkaisu kiinnostaa: esim. harkko kilpailuttamalla, rappaus halvimmalta ja suorasähkölämmitus.
Saat pienimmällä rahalla, mutta maksat vuosien saatossa ylläpito ja korjauskuluja.
Missä on hyvän näköinen 15 / 30 v. vanha kuiturapattu talo / tiilitalo... - raksaaja--sh
yks vaan kirjoitti:
jos haluaisi maksimoida tiiliverhouksen kestoiän niin sekö kannattaisi myös rapata. Näin 50 vuoden välein uusittava rapaus suojaisi seinää sään rasituksilta?
En minä ainakaan semmoista ehdota.
Mutta jos koet että rappaus nostaa talosi arvoa niin sen tiiliseinän VOI rapata.
(silloin muurauksessa voi käyttää halpaa tiiltä)
Jos taas kestävyyttä haet niin voihan sen tiiliseinänkin korjata sitten kun se rapistuu. Julkisivu on kuitenkin talon kuluvia osia. - raksaaja--sh
toinen vaan kirjoitti:
voihan täystiilitalonkin eristää styroxilla tai millä tahansa jos pitää tavanomaista villaa sen heikkona kohtana
Villavaipasta on helpompi saada yhtenäinen.
Mikäli eriste on kovaa, se pitää olla hiton hyvin liimattavaa (esim. pontattua SPU levyä) ettei tule fataaleja ilmavuotoja (ilmavuoto mädättäis tiiliseinänkin koska sinne pääsis pölyä yms. kakkaa).
Jos eriste on esim EPS paloina niin se EPS ois hyvä esimerkiksi valaa betonin sisään kuten valubetoniharkkotaloissa.
Jos tiiliseinään laittaa villan (joka on siihen ihan ok) laittaisin sen ulkopuolelle ilmansulun ja sisäpinnalle höyrynsulun ja tiilisen ulkokuoren taakse vielä pieni tuuletusrako. Silloin se ois triplavarma.
- 3ujh
"-Tiiliseinässä myös eristeväli saadaan tuuletettua ja näin miellän sen jotenkin varmemmaksi kuin harkkotalon kiinteät styroxit. "
Lammiharkkotalon seinässä on vähintään millin pari rappauskerros plus millin kerros betonimaalia. Ainakin 3 milliä vedenpitävää kamaa kummallakin puolen. Vesi pysyy rakenteesta poissa.
Enemmän olisin huolissani tiilitalon tuuletusväleistä, joihin ötökät ja kosteus pääsee. - 36wj
5 vuotta mennyt aloituksesta, sen verran tiilitalon rakentaminen kestää vai onko tullut jo valmista?
- pers*naama
Ite perehtyisin kerrostaloista purettujen betonielementtien käyttöön. Niitä saa huhujen mukaan pilkkahintaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu
Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)765715Haistoin ensin tuoksusi
Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu242506- 261997
- 601738
- 121601
Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?
Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais51398- 91307
Kyllä poisto toimii
Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa141301"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..
"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla71249- 141203