Olen ymmärtänyt että laskentatoimen opiskelussa ei ole yhtä paljoa turhia ryhmätöitä ja muita vastaavia kuin esim. markkinoinnissa. Laskentatoimi on kylmää numeroiden pyörittelyn ja oikean lokeroinnin opiskelua.
Mites on rahoituksen opiskelun laita? Miten kuvailisitte sitä, onko sekin amk-tasolla laskennan tapaista numeronpyöritystä, vai meneekö se enempi ryhmätyö-hömppäosastolle?
Mites on rahoituksen opiskelun laita? Miten kuvailisitte sitä, onko sekin amk-tasolla laskennan tapaista numeronpyöritystä, vai meneekö se enempi ryhmätyö-hömppäosastolle?
Vastaukset 8
Vanhimmat
laskentatoimen puolellakin ryhmätöitä tehdään ja ainakin meillä se oli olennainen osa joitakin opintojaksoja. En ymmärrä mikä ihmisiä noissa ryhmätöissä risoo. Minusta ryhmätyöt ja -projektit oli mukavaa vaihtelua niiden numeroiden pyörittämiselle!
"En ymmärrä mikä ihmisiä noissa ryhmätöissä risoo. Minusta ryhmätyöt ja -projektit oli mukavaa vaihtelua niiden numeroiden pyörittämiselle!"
Kyllä ne montaakin risoo, ensinnäkin tämä pakkoryhmittely a'la Laurea jossa et voi itse päättää kenen ryhmään kuulut, tarkoittaa sitä ettet voi myöskään vaikuttaa saamaasi arvosanaan, ellet tee laiskureiden ja tyhmempien osuudet ryhmätöistä heidän puolestaan. Ylipäänsä tämä ajatus arvosanan jakamisesta on tyhmä. Monessa kurssissa esim. 50-70 % arvosanasta tulee ryhmätyöstä ja vain loput oman työn tuloksesta (tentti ja mahdolliset harjoitukset tms. työ kuten essee), niin arvosanasi riippuvat totaalisesti aivan muiden ihmisten työn tuloksista. Se voi vaikuttaa negatiivisesti työnhaussa, yritä nyt selittää että olet oikeasti kiitettävää tasoa finanssihommissa mutta todistuksessa lukee vain kolmosia koska ryhmässä oli niin paljon laiskureita tai heikkolahjaisia etteivät osanneet.
Toinen ryhmä ketä ryhmätyöt haittaavat ovat ne jotka tekevät tutkintoa esim. työn tai perheen (tai molempien!) ohella, jolloin on vaikea sopia ryhmätöiden työskentelyajoista. Kaikki kun eivät mene opiskelemaan suoraan lukion penkiltä, vaan ovat sitä ennen esim. olleet jo työelämässä, hankkineet asuntolainaa ja kaksi lasta. Sitten haluavat opiskella lisää (työuralla etenemistä tai uranvaihtoa varten) eivätkä lainojen ja perhesitoumustensa vuoksi voi lopettaa työntekoa siksi aikaa. On todella vittumaista ettei opiskelua voi sitten sovittaa omaan elämäänsä, vaan se pitää sopia vielä lisäksi viiden tuntemattoman ihmisen elämään.
Kolmanneksi vielä periaatekysymys. AMK on mukamas korkeakoulu, ja mukamas vailla läsnäolopakkoa. Todellisuus on kuitenkin niin että AMK:ssa on käytännön läsnäolopakko, tai muuten menee koulu penkin alle. Vaikka ei virallisesti tarvitse tulla tunnille, jääpi jokatuntiset arvosanaan vaikuttavat harjoitus- ja ryhmätyöt tekemättä ja vaikka kuinka hyvin opit homman omin nokkinesi ja saat tentistä kiitettävän, saat todistukseesi arvosanan 1 tai 2, koska sitä korkeampiin arvosanoihin piti ollakin läsnä. Yliopistoissa ei oikeasti ole läsnäolopakkoa paitsi joissain kursseissa joissa esim. labra tai laskuharjoitukset ovat osin pakollisia, mutta AMK on kuin peruskoulu, jos "lintsaat tunnilta" et pääse läpi.
"Yliopistoissa ei oikeasti ole läsnäolopakkoa paitsi joissain kursseissa joissa esim. labra tai laskuharjoitukset ovat osin pakollisia, mutta AMK on kuin peruskoulu, jos "lintsaat tunnilta" et pääse läpi."
Juuri 5 vuotta AMK:ssa "enemmän ja vähemmän" paikallaolleena en kyllä sanoisi noin. Kieliopinnoissani (englanti, ruotsi ja saksa) oli 80% läsnäolovaatimus, jos oli enemmän poissa ilman hyviä perusteluja, vaikutti arvosanaan. Tutor-istunnot (olo-opiskeluun liittyvät) olivat pakollisia, mutta näitä ei onneksi ollut kuin 5-10 opintojaksolla (ihan liikaa silti). Eli pari istuntoa viikossa niissä jaksoissa, joissa sattui joku olo-aine olemaan.
Muissa aineissa eli valtaosassa ei ollut minkäänlaista pakkoa. Eikä ollut arvosanoihinkaan vaikutusta, itsellä oli täysiä vitosia montakymmentä prosenttia, vaikka olin poissa enkä muutenkaan välittänyt koko koulusta yhtään.
Pakkoryhmittely ja koko olo-opiskelu oli kyllä ikävin asia koulussa, mutta onneksi se perinteinen tapa oli kuitenkin vallalla.
"Muissa aineissa eli valtaosassa ei ollut minkäänlaista pakkoa. Eikä ollut arvosanoihinkaan vaikutusta, itsellä oli täysiä vitosia montakymmentä prosenttia, vaikka olin poissa enkä muutenkaan välittänyt koko koulusta yhtään."
Insinööripuolella noin saattaa ollakin, en omaa kokemusta. Mutta tradenomipuolella on aivan "standardia" että jo opinto-oppaassa kurssikuvauksessa luetellaan arvosanan määräytymisperusteet tyyliin "tentti 30%, laskuharjoitusaktiivisuus 30%, ryhmätyö 40%". Tai en tästäkään tiedä onko aivan joka AMK:n tradelinjalla näin, mutta pks-alueen kouluissa markkinointi- sekä kv-liiketoiminnan linjoilla aivan yleinen käytäntö.
Jaa, no kun tuossa aiemmin puhuttiin vain AMK:sta, niin se oli vähän käsitettävissä niin että puhuttiin siitä yleisesti, eikä vain jonkun koulun tradenomilinjasta. Selvä.
Otsikossa ja ensimmäisessä viestissä haluttiin vertailla laskentatoimen ja rahoituksen AMK-opintoja keskenään ja vieläpä nimenomaisesti markkinoinnin opintojen ryhmätöihin. Eikö siitä pitäisi jo käydä selväksi että kyse on tradenomiopinnoista eikä esim. insinöörin?
No joo joo, älä ota niin negatiivisesti. Kun vastauksessa lukee kokonaisina lauseina mm.:
"Kolmanneksi vielä periaatekysymys. AMK on mukamas korkeakoulu, ja mukamas vailla läsnäolopakkoa. Todellisuus on kuitenkin niin että AMK:ssa on käytännön läsnäolopakko, tai muuten menee koulu penkin alle. "
ja
"Yliopistoissa ei oikeasti ole läsnäolopakkoa paitsi joissain kursseissa joissa esim. labra tai laskuharjoitukset ovat osin pakollisia, mutta AMK on kuin peruskoulu, jos "lintsaat tunnilta" et pääse läpi."
..niin tuo nyt ei ole ollenkaan päivänselvää, että vielä tässäkin puhutaan pelkästä tradenomikoulutuksesta.
...eri osa-alueita. Ulkoinen laskentatoimi tarkoittaa laissa velvoitetua kirjanpitoa ja tilinpäätösasiakirjojen laadintaa. Sisäinen laskentatoimi on yrityksen taloudellisessa päätöksenteossa avustavaa laskentaa, jonka tarkoituksena on tuottaa johdolle tietoa yrityksen eri osa-alueista.
Kirjanpito ei ainakaan meillä ole pitänyt sisällään lainkaan ryhmätöitä. Johdon laskentatoimessa taas saa helposti sellaisen aikaiseksi, jos laittaa vaikka ryhmän laskemaan eri osabudjetteja ja yhdistämään ne pääbudjetiksi: esim. varastobudetti/ostobudjetti/myyntibudjetti jne. Samoin toimintoperusteisesta kustannuslaskennasta saa aikaan suuriakin laskentakokonaisuuksia, jotka voidaan jakaa ryhmälle. Riippuu kai aika paljon koulusta ja opettajasta, mitä menetelmiä halutaan käyttää.
Meillä taloushallinnossa ei ole ollut ryhmätöitä toisin kuin markkinointipohjaisissa suuntautumisvaihtoehdoissa. Rahoituksen opiskelusta ei ole paljon kokemusta, mutta investointilaskelmat, rahoitusvahtoehtojen hinnanmuodostuminen, rahoitusmarkkinoiden tutkiminen yms. ovat meillä olleet kaikki ihan yksin tehtävää opiskelua. Jossain muualla voi olla toisin.