Kun lämmöntalteenotossa (pyöriväkennoinen kone)päästään hyvään hyötysuhteeseen, niin jäteilman lämpötila saadaan lähemmäksi ulkoilman lämpötilaa. Talvella siis pakkaselle helposti.
Pitäisikö tämän vähentää vai lisätä kondensoimisriskiä/jäätymisriskiä katolla jäteilmahormin liittymäpinnassa ulkoilmaan ?
Näkeekö hormin jäätyneisyysasteesta onko talossa kuutiokone vai pyöriväkennoinen ???
Millainen jäteilmahormin päätelaite on sellainen, että mahdollinen jäätyminen on minimoitu ?
Yleensä talvella kuitenkin näkee kun omakotitalojen joistan katolla olevista hormeista roikkuu ulkopuolella massiivisia jääkalikoita.
Onko kaikki hormipäädyt katolla sellaisia, että jäiden sulaessa sulamisvesi ei päädy jäteilmakanavaan ?
Tai mikä jäteilmahajotin / hormipääty olisi paras katolle omakotitaloon ?
Vanhassa jätehormissa on "pete piipunhattu päällä" Olisiko vanhassa hormissa katolla jäätymisvaaraa uudella paremmalla LTO koneella ja isommilla virtauksilla. Voisiko vanha 200mm hormi ja se "piipunhattu" jäätyä kondenssikosteudesta ?
Pitäisikö tämän vähentää vai lisätä kondensoimisriskiä/jäätymisriskiä katolla jäteilmahormin liittymäpinnassa ulkoilmaan ?
Näkeekö hormin jäätyneisyysasteesta onko talossa kuutiokone vai pyöriväkennoinen ???
Millainen jäteilmahormin päätelaite on sellainen, että mahdollinen jäätyminen on minimoitu ?
Yleensä talvella kuitenkin näkee kun omakotitalojen joistan katolla olevista hormeista roikkuu ulkopuolella massiivisia jääkalikoita.
Onko kaikki hormipäädyt katolla sellaisia, että jäiden sulaessa sulamisvesi ei päädy jäteilmakanavaan ?
Tai mikä jäteilmahajotin / hormipääty olisi paras katolle omakotitaloon ?
Vanhassa jätehormissa on "pete piipunhattu päällä" Olisiko vanhassa hormissa katolla jäätymisvaaraa uudella paremmalla LTO koneella ja isommilla virtauksilla. Voisiko vanha 200mm hormi ja se "piipunhattu" jäätyä kondenssikosteudesta ?
Vastaukset 9
Vanhimmat
kun jäätymistä pelkäät? Nythän ilmasto lämpenee ja eristeitäkään ei kohta tarvita. Lähimmät lumet löytyy Norjasta.
Mitä kylmemmäksi poistoilma saadaan, sitä enemmän se kondensoi koneeseen. Eli, vaikka kovillakin pakkasilla huoneilmaan lisätään kosteutta, se ei juurikaan näy ilmanvaihtokoneen poistoputken seudun lisääntyvänä huurtumisena. Ole huoletta.
En ole fyysikko, joten termit saattavat olla hakusessa, mutta yritetään.
>>Kun lämmöntalteenotossa (pyöriväkennoinen kone)>>päästään hyvään hyötysuhteeseen, niin jäteilman >>lämpötila saadaan lähemmäksi ulkoilman >>lämpötilaa. Talvella siis pakkaselle helposti.
>>Pitäisikö tämän vähentää vai lisätä >>kondensoimisriskiä/jäätymisriskiä katolla >>jäteilmahormin liittymäpinnassa ulkoilmaan ?
Lämpötilaa merkittävämpi on tekijä on jäteilman suhteellinen kosteus. Teoriassa pyöriväkennoinen on riskialttiimpi, mutta käytönnössä jäteilmaputkenlämmöneristys ei koskaan ole 100%:sta, joten jäteilman suhteellinen kosteus laskee putkessa matkatessaan.
>>Näkeekö hormin jäätyneisyysasteesta onko >>talossa kuutiokone vai pyöriväkennoinen ???
En koskaan ole nähnyt jäätä omassa talossamme (pyöriväkennoinen).
>>Millainen jäteilmahormin päätelaite on >>sellainen, että mahdollinen jäätyminen on minimoitu ?
Hajottava.
>>Yleensä talvella kuitenkin näkee kun >>omakotitalojen joistan katolla olevista >>hormeista roikkuu ulkopuolella massiivisia >>jääkalikoita.
Kyseessä PILPpi-talot. Mielestäni kyseessä täytyy olla alijäähtymiseksi kutsuttu ilmiö. Siis se sama ilmiö, jossa alijäähtynyt sadevesi jäätyy heti törmätessään johonkin pintaa esim. tuulilasi/ tie. Eli taitaapi PILPpin "energiaa kosteudesta" mainoslause olla hieman yliampuva ainakin talvisin. Täten PILPpin jäteilmassa täytyy olla enemmän kosteutta (lue energiaa) pakkaskeleillä kuin esimerkiksi pyöriväkennoisissa laitteissa.
Toisaalta, kun on katsellut PILPpien leikkauskuvia esitteissä olevien käsittelypatterien kokoa, en yhtään ihmettelekään jääkokkareita katoilla. Tasapainotilaa ei saavuteta ja jäteilman kosteus voi olla yli 100 %.
>>Onko kaikki hormipäädyt katolla sellaisia, että >>jäiden sulaessa sulamisvesi ei päädy >>jäteilmakanavaan ?
En tiedä.
>>Tai mikä jäteilmahajotin / hormipääty olisi >>paras katolle omakotitaloon ?
En tiedä.
>>Vanhassa jätehormissa on "pete piipunhattu >>päällä" Olisiko vanhassa hormissa katolla >>jäätymisvaaraa uudella paremmalla LTO koneella >>ja isommilla virtauksilla. Voisiko vanha 200mm >>hormi ja se "piipunhattu" jäätyä >>kondenssikosteudesta ?
Suuremmalla virtauksella jäätymisvaara on itse asiassa pienempi, ja samalla kennon hyötysuhde huonompi.
Luultavasti oikein olivat vain toteamukset "en tiedä"
:-)
Miksi pyöriväkennoinen on riskialttiimpi, sehän palauttaa väkisinkin osan kosteutta takaisin?
Eikö se suhteellinen kosteus päin vastoin kasva sen vuoksi, että eristys ei ole 100%:n (mitähän sekin tarkoittaa). Vai kuljetetaanko jäteilmaa lämpimässä tilassa, yleensähän se kulkee kylmässä ullakolla?
Hajottava päätelaite sisältää aina pintaa enemmän kuin suora putki ulos, joten siinä on enemmän pintaa johon kosteus voi tiivistyä ja jäätyä. vrt oma vastauksesi loppulause "Suuremmalla virtauksella jäätymisvaara on itse asiassa pienempi ..."
Alijäähtynyt vesi? Jäteilmakanavista ei tule vettä vaan kosteaa ilmaa. Millä laitteella voidaan ilma jäähdyttää niin alas, että suhteellinen kosteus nousee yli 100%:n (ilman paineen laskemista)? Se mikä kondensoituu jää lto-laitteeseen tai höyrystimeen.
... taaskin. Ei minusta ole täällä mitään selittelemään. Mutta sellainen käsite kun "subcooled gas" on ihan oikeasti olemassa. Siis alijäähtyneen nesteen (subcooled liquid) kaasuversio. Miten itse selittäisit PILPpi-talojen kääkokkareet. Selitystä ei ainakaan saa aikaiseksi jäteilmaputken kulkemisesta lämpimässä/kylmässä tilassa, koska kummassakaan tapauksessa systeemi ei ole adiapaattinen eli täydellisesti eristetty. Talosikaan ei ole hermeettinen.
Sinun kannattaakin tehdä jäteilmatötteröstäsi suora putki taivaalle, mutta sadevesi voi tehdä kiusaa. Hajottavien päätelaitteiden tarkoituksena onkin mahdollisen kondenssiveden ohjaaminen katolle estäen kondenssiveden tippuminen takaisin putkeen.
arvailemaan kuin että pilpissä poiston lämpötila on pysyvästi tai ainakin huomattavasti pidempiä ajanjaksoja alhaisessa lämpötilassa. Roottorilla esim välillä olevat leudot kaudet sulattavat kokkareet.
Olet oikeassa, suora, eristetty putki on paras, laittaa sen vielä muovista ja viemäröi siten alapäästä, että sadevesi ei tee haittaa.
Pigviinin poistoilma menee pakkaselle noin -12 asteessa (mitattu tieto). Tuolla kelillä sisäilma alkaa olla vääjäämättä hyvin kuivaa ja toisaalta noin kylmää tai kylmenpää ei on varsin harvoin pitempiä aikoja.
Meidän mökissä ainoa putki jossa on jäätä havaittu on radonputken läpivienti. Sekin alkaa jäätyä vasta kovemmilla pakkasilla. Radonputkesta tosin tulee hyvin kosteaa ja lämmintä ilmaa.
viemärin poistoputkesta niitä jääpuikkoja ja paitsaita joskus näkyy ???
Itse en ole saanut jäätymään ILTO 300 8 v. vanhaa kuutiokonetta (tai ei ainakaan tiedä saaneeni jäätymään)
Jos haluat hyvän hyötysuhteen = pyöriväkenno ja
eristys putkiin. Se maksaa korkeampaa hankintahintaa energiansäästönä ja laatuna...
Kyllä ainakin meillä ikivanha Himavent-kone /vm.1981/ pakkasella jäätyy. Se hoitaa hommat siten, että rupeaa naksumaan ja panee pelkän poiston päälle vähäksi aikaa. Samalla ylivuotoaltaasta alkaa virrata vettä viemäriin. Aikansa naksuttuaan kone alkaa taas kierrättää ilmaa normaalisti. Jäätymisanturi on LTO-kennossa
poistokanavan juuressa.
Arvattavasti uudempi masina hoitaa hommat automaattisesti myöskin, mikäli on kunnolla asennettu. Muista pitää konetta päällä.