Opetustyö kiinnostaisi. Siis lähinnä luokan/aineenopettajan ammatti. Tässä etsiskelin internetistä tietoa palkkauksesta niin järkytys oli kyllä suuri. Jonkinlaista kutsumusta kyllä tunnen opettajaksi mutta jos palkka huitelee n2000 eurossa niin miten sillä tulee edes toimeen täällä pk seudulla. Eihän tuossa ole mitään rotia että viisi vuotta opiskeltua saavuttaisi elintason jossa joutuisi kitkuttelemaa peruselämässä?!?
Mirva
Mirva
Vastaukset 11
Vanhimmat
Peruspalkan lisäksi tulee erilaisia lisiä:
http://www.cs.helsinki.fi/u/arytkone/ope/oaj-ym.html#palkka
Kun otetaan vielä huomioon pitkät lomat, niin eiköhän palkka vastaa työn vaativuutta.
Aineenopen peruspalkka on noin 2300. Olen tehnyt nyt hommia kuusi vuotta ja bruttopalkkani on noin 3300. Siinä on yksi palvelulisä, luokanvalvojan palkka, ylituntien palkka ja jotain vielä eräästä erityistehtävästä. Vähän ekstraa saa myös siitä, jos hoitaa sijaisuuksia omien tuntien ohessa tai hyppäreillä. Myös tukiopetuksen antamisesta maksetaan erikseen.
En pidä palkkaani hirveän huonona. Työn määrää voi itse hallita, ja 10 viikon kesälomaa ei korvaisi mikään:)
Luokanopettajien palkka on käsittääkseni huonompi ja mahdollisuus esimerkiksi ylituntien tekemiseen voi joissain kouluissa olla olematon.
Työskentelen lehtorina yläasteella. Ylitunteja on neljä sekä palvelulisiä kaksi (seitsemän vuotta opettajana). Ryhmänohjaajana en toimi tällä hetkellä eikä muitakaan tehtäväkohtaisia lisiä ole. Bruttopalkkani oli viimeisessä palkkakuitissa 2707,32 euroa.
Eikun olihan niitä palvelulisiä peräti kaksi...
Ihmeen kovalta palkkasi tuntuu? Lukiossa tai yläkoulussa et ainakaan taida opettaa? Vai onkohan se niin, että palkkakuittisi, jonka perusteella puhut sisältää kaikki mahdolliset matkan varrella kertyneet lisät(kirjoitukset, valvonnat sun muut...)eikä se kerro keskiarvoa?
Opetan ihan tavallisella yläkoululla. Jokaisessa palkkakuitissa on tuo 3230-3300. Lisäksi tulevat sitten lomarahat kerran vuodessa. Olen äikänope, joten opetusvelvollisuuteni on pieni. Ylitunteja on viisi.
Eli sinulle maksetaan ryhmänohjaajan tehtävät mukaan luettuna kuudesta ylitunnista. Voiko mukamas kahden ylitunnin ero merkitä palkassa n. 500 euroa kuukaudessa? Käsittääkseni oppituntien hinnoissa ei ole ainekohtaisia eroja?
Käsittääkseni ylituntien hinnoissa eroa on. Esimerkiksi luokanvalvojuudesta maksetaan minulle jonkin verran enemmän kuin vaikkapa reaaliaineen opettajalle, mikä luonnollisesti on väärin. Noh, joka tapauksessa palkkani on se mikä on, uskokoon ken haluaa tai olkoon uskomatta. Eihän kai minulla mitään syytä ole siitä täällä valehdellakaan.
Myös siitä erityistehtävästä, joka minulla on, maksetaan ylituntipalkkio (1,5 ylituntia). Tästäkin työstä jonkin muun aineen opettaja tienaisi siis vähemmän.
Aloittajalle voisi vielä lisätä, että tämänhetkisen tilanteen perusteella olisi paras valita aineensa sen perusteella, miten alhainen opetusvelvollisuus on, mutta on muistettava, että tilanteet muuttuvat. Jossain vaiheessa palkkaus uudistunee, nythän open palkan laskeminen on korkeampaa matikkaa... Opettajatkin kenties siirtyvät kokonaistyöaikaan ja koko homma menee uusiksi.
Mielestäni on reilua, että äikänopen opetusvelvollisuus on pieni. Meillä on ihan oikeasti sitä korjattavaa aika paljon, ja oppiaine itse asiassa sisältää vähintäänkin kaksi ainetta (äikkä ja kirjallisuus). Monen muun aineen opettaja päässee korjaus- ja suunnitteluhommissa vähemmällä, vaikka tietysti oma aktiivisuus aina vaikuttaa. Mutta se on kyllä väärin, että minun ylituntini on kalliimpi kuin muiden, erityisesti, jos kyse on luokanvalvojuudesta tai muusta erityistehtävästä. Näin kuitenkin nyt on.
Selvittelin vähän tuntihinnan perusteita ja järkytykseni oli suuri, kun huomasin että ylituntien hinnat vaihtelevat opetusvelvollisuuksien mukaan. Mitä pienempi opetusvelvollisuus niin sitä korkeampi ylituntien ja muiden korvausten hinta. Käsittämätöntä on, että eri opettajat saavat eri korvauksen esim. ryhmänohjaajan töistä, jotka aineesta riippumatta ovat samoja. Äidinkielen opettajan ryhmänohjauksesta sekä ylitunneista ja kaikesta muustakin saamat korvaukset ovat n. 25 prosenttia suurempia kuin reaaliaineiden opetajilla. Itse toimin historian ja yhteisuntaopin lehtorina, jonka työsarka on vähintäänkin samaa luokkaa (esseet, ajantasalla pysyminen, ylisuuret opetusryhmät...) kuin äikän opettajilla, mutta opetusvelvollisuudessa ja näin myös palkassa peräti viiden tunnin ero. Yli ymmärryksen menee myös se, että jostakin kumman syystä kuviksen opettajillakin on pienempi opetusvelvollisuus. En voi hyväksyä moisia vääryyksiä ja kuulua samalla liittoon, joka ne sallii.
Tunnen muutaman kollegan, jotka opettavat tai ovat opettaneet sekä hissaa että äikkää ja ovat sitä mieltä, että jälkimmäinen on kyllä rankempaa. Halusipa yksi siitä kokonaan luopuakin juuri sen takia, palkasta huolimatta.
Ei sillä, että vähättelisin hissan opettamistakaan. Itse puolestani olen aina kummastellut matikanopettajien alhaista opetusvelvollisuutta: kun on nähnyt yhden matikantunnin, on nähnyt kaikki, eikä kokeiden pisteitä laskiessa tarvitse juuri enää päätään vaivata, toisin kuin kirjoitelmia tavatessa... Alhaiseen opetusvelvollisuuteen vaikuttanee aineen nauttima yleinen arvostus, ei niinkään sen opettamisen vaativuus.
Mutta oikeassa olet siinä, että ylituntien hinnanero on suuri vääryys. Ja mistä ihmeestä lienee peräisin tapa korvata likimain kaikki opetuksen lisäksi tehtävä työ juuri ylitunteina? Kyllä tämä minuakin ihmetytti, kun se minulle jossain vaiheessa selvisi.
Ilmeisesti asiasta ei pidetä mölyä senkään vuoksi, että siitä ei välttämättä edes tiedetä. Toisaalta turha siitä on äikänopettajille opehuoneessa mourutakaan, OAJ on tosiaan parempi osoite. Opettajien keskimääräistä palkkaa voisi ensi kerralla korottaa vaikkapa alkamalla maksaa ylitunneista kaikille saman verran kuin minä nyt saan. Samalla voisi poistaa viranhaltijan oikeuden palata kesälomaksi "töihin" ja viedä sijaisen kesälomapalkka. Siinäpä vasta huutava vääryys!
Luokanopettajan peruspalkka on todella pieni. Yhtenä syynä lienee historiallinen perinne siltä ajalta kun kansakoulun tai "pikkukoulun" opettajaksi pääsi kahden vuoden seminaarilla kun taas yhteiskoulujen ja lukioiden opettajat olivat peräti maistereita. Palkkaus ei siis ota huomioon koulutuksen eikä edes työn vaativuuden muutoksia.
Toisaalta opettajien kannattaisi ehkä kysyä syitä omalta ammattijärjestöltään, joka ylläpitää eriarvoista palkkausjärjestelmää ja rönsyilevää erilaisista lisistä muodostuvaa palkkausta. Kun kuntien talous on ahtaalla, säästöt haetaan koulupuolelta, eikä esimerkiksi ylituntien varaan kannata paljon talouttaan suunnitella. Erilaisesta palkkauksesta taas muistini mukaan 80-luvulle OAJ ainakin epävirallisesti puhui "kuprun rakentamisesta" perusteluna sille, että eri kouluasteiden palkkojen annettiin kasvaa. Sitä kuprua ei vain koskaan saatu oikaistuksi.
Toistaiseksi siis opettajan pitää löytää motivaatio työlleen muualta kuin palkkauksesta.