Miksi on niin vaikeaa tunnustaa että käsityönä tehdyt hirsimökit ovat omassa sarjassaan ja saavatkin maksaa enemmän. Saahan siinä ostaja jotain todella hyvää ja aitoa.
Suurten valmistajien kohdalla puhutaan liian huolimattomasti hirsitaloista vaikka usein on kyseessä automaattikoneilla tehty bulkkituote joka ei edes näytä hirreltä.
Valitettavasti tavisostaja ei näytä erottavan käsityötä koneajosta. Tarjouksia vertaillessanne miettikää tätä...Aito on aina parempi kuin hyväkin jäljitelmä...
Suurten valmistajien kohdalla puhutaan liian huolimattomasti hirsitaloista vaikka usein on kyseessä automaattikoneilla tehty bulkkituote joka ei edes näytä hirreltä.
Valitettavasti tavisostaja ei näytä erottavan käsityötä koneajosta. Tarjouksia vertaillessanne miettikää tätä...Aito on aina parempi kuin hyväkin jäljitelmä...
Vastaukset 21
Vanhimmat
sutta ja sekuntaa, siksi tilaaminen on todellista riskipeliä.
Ainoastaan paksusta kelosta käsin tehdyt huvilat on arvokkaampia kuin kylätimpureiden väärät ja märät kyhäelmät.
Missa perustelut?
En usko ilman perusteluja kasinveistajien tekevan enemman sutta ja sekundaa kuin konefirmojenkaan.
Taidat itse olla yksi niistä jotka haluaisi tehdä itse mutta kun se kirves ei vaan pysy hyppysissä.
No niin asiaan; Käsityönä veistetty hirsirakennus on se oikea ja hyvästä saa tietysti maksaa. Suomessa nämä tehdastekoiset pölli- ja lankkumökit voi jättää omaan arvoonsa.
Niissä se suurin riski on maksaa jostain mitä ei saa vaikka moni kuvitteleekin.
Jo tarjouksia pyydettäessä pitäisi ensin päättää kumman kategorian mökkiä haluaa. Turha käsityötä ja konetyötä on edes vertailla. On kuin vertailisi omenoita ja päärynöitä keskenään.
Käsinveistetyt melkein taidekäsityöksi luokiteltavat mökit saavat yhä enemmän ystäviä kun vain laatutietoisuus lisääntyy.
Sitten huijarit joka alalla on oma lukunsa.
Älä nyt viitsi. Kyllä nätisti tehty aina konetyön voittaa vaikkei keloakaan olisi. Isoista kuorituista massiivitukeista tehty pirtti on upea mihin ei konetyöllä pääse ikinä.
Oikeastaan vastakkain asettelu ei ole mielekästä koska konetyöllä tehty hirsikämppä ja käsityönä ei ole vaihtoehtoja toisilleen. Se joka käsintehdyn haluaa ei todennäköisesti välitä kalliimmasta hinnasta saatikka anna talotehtaan vaihtoehdon vaikuttaa mielipiteeseensä.
kaikki pikakurssin käyneet kylätimpuritkin.
Ammattitaitoiset, yritysmuotoisena kymmeniä vuosia taidolla käsin hirsitaloja ja mökkejä valmistaneet ainakin täällä Etelä-Pohjanmaalla tekevät tosi hienoa jälkeä. Niin kaunista työtä, että ne hakkaa koneella tehdyt mennen tullen.
Tosin täälläkin on noussut muutamia uusia aikuiskoulutuskeskuksen kouluttamia yhdenmiehen yrityksiä, joiden laadusta ei tietoa. Useimmat niistäkin ovat kyllästyneet käsin veistoon ja hankkineet jonkinlaisen alkeellisen sorvin.
Mutta ne alkuperäiset pitkään toimineet ovat aivan oma lukunsa. Luotettavia, vastuunsa tuntevia laadukasta työtä tekevät.
Kyseessähän on pelkästään kaksi tapaa tehdä hirsitalo, eihän siinä tunnustuksia tarvita.
Jos puhutaan hirsiteollisuudesta, sarjat on siellä suuria/aikataulut pieniä, on pakko käytää koneita. Puuaineksesta sorvataan tasapaksuisia, jolloin hävikkiä tulee materiaalissa. Hirsisalvokset tehdään myös koneistettuna, jolloin työ on nopeaa ja vakiokokoista. Lopputulos on rakenteen ja tiiveyden kannalta hyvä.
Käsinveistetty rakentaminen taas vaatii huomattavasti enemmän aikaa ja vaivaa.
Rakentaminen aloitetaan metsästä saakka puun kaatamisella (yleensä vielä omasta), materiaali on ilmaista tai ainakin halpaa.
Hirren kuorinta ja salvokset tehdään rakennuspaikalla suurimmaksi osaksi. Työ vaatii todella paljon aikaa joten työn hinta on suurempi. Kylän hirsimiehet osaa kyllä tuon veistotaidon tänäkin päivänä hyvin. Lopputulon on persoonallisempi, rakentaminen vaativampi. Nykyisillä hirsityövälineillä homma onnistuu lähes ensikertalaiseltakin jos saha, kirves ja harppi pysyy kädessä. Valtaosa suomalaisista asuinrakennuksista tehtiin aikoinaankin hirrestä. Kukaan ei ollut hirsikursseja käynyt ja homma onnistui. Jokainen perhe teki omat rakennuksensa hirrestä. Vieä tänäkin päivänä noita satavuotiaita taloja on käytössä, joten ei se hirsirakentaminen insinööriä vaadi.
mutta vertaisin ammattitaitoista hirrenveistäjää
italialaiseen (tai miksei saksalaiseen tai suomalaiseen) huippupuuseppään.
Kyllä hirrenveiston voi oppia melkein kuka vaan
mutta ilman opastusta alan ammattilaiselta siitä tuskin tulee mitään, ainakin paljon jää hyviä niksejä käyttämättä.
Pelkästään moottorisahan käyttö, mitä hirrenveistossa on tosi paljon, vaatii aloittelijalta paljon hiomista.
Sahan käyttö rankahommissa on kaikkien hallittavissa, mutta kun sahataan tarkkoja piirtoja pitkin ja vielä oikealla tekniikalla, niin siinä onkin tekemistä.
Hirrenveistossa on paljon muitakin juttuja jotka tuottavat äkkinäiselle paljon turhaa päänvaivaa ja työn lopputulokseen vaikuttavia asioita.
huippuluokan käsityötä arvostavat kaikki, se on selvää...
itselläni on loma asuntona mummolani joka on 250v vanha hirsitalo.
sen tehneitä samantason ammattilaisia ei nykyisin löydy kuin harvakseltaan.
ikävä kyllä suomesta et tänäpäivänä saa 40 senttistä hirttä.
aukoiksi ja suuret puut ajat sitten kaadettu, pantu jopa sellukattiloihin paperimassaksi.
Hirsitaloja tekevä suurteollisuuskin joutuu liimaamaan pieniä soiroja yhteen, että sais edes jonkinmoista hirttä aikaiseksi.
Sitten vaan mainostamaan "lamelli" hirttä.
Kunnon käsin veistämistä harjoittavilla yrityksillä on kuitenkin vielä jemmassa riittävän suurtakin puuta, josta saa kunnon rakennuksia.
jotenkin käsin veiställä verrattuna koneveistoon? Ja vielä ihan automaattikoneilla. Eroaako automaattikoneella veistetty sellaista joka on veistetty mieskäyttökoneella? Voi jessus sentään, mistä näitä sikiää?
koneella voi tehdä, käsin työstetään niinkuin hirsi pitää työstää. Ts konetyössä tekniikka määrää minkälainen salvos on mahdollista tehdä, käsityössä tehdään nurkka niin että se on rakennusteknisesti ja ulkonäöltään paras.
niin nopeaan ettei siinä puita ehdi ollenkaan valita. Prosessi etenee jotenkin näin:
1)Tehometsätalouden puupuimuri puree puuta kuin peto, kaikki kaatuu koneen kitaan mitkä vain mitan täyttää, olkoon se sitten tiiviimpää tai lannoitetettua höttöpuuta.Puuta kone haukkaa kesät talvet, myös keskikesällä kasvukauden aikana pehmeätä puuta, kun tarve on suuri.
2) Automaattinen suurtuotantolinja suoltaa puuta läpi valtavalla vauhdilla tietokoneen ohjaamana.Kolmessa vuorossa yötä päivää, pyhää arkea. Tarvitaan vain 1 mies kerrallaan konetta ohjauspulpetista käsin valvomaan. Vuoron aikana suurteholinja ryskyttää läpi kymmeniä taloja.
Sopivien puiden valintaa ei tehdä, eikä ehtisikkään niin kovalla rytinällä menee läpi.
3) Käsin tehden edetään rauhallisesti. Jo metsässä valitaan sopivat hirret. Tiiviskasvuisia kauniita hyviä runkoja, koska niitä ei sorvata tai höylätä tasapaksuiksi pötkylöiksi.
Taitava timpuri valitsee vielä tehdessään kuhunkin paikkaan sopivan hirren. Näin tulee kaunista, ilmeikästä aitoa, alkuperäistä kaunista hirsiseinää. Hintakaan ei juuri poikkea suurtehotuotannon hinnoista, koska ei tarvitse kustantaa valtavia tehdashalleja, eikä kalliita konelinjoja ja niiden huoltoja ja uudistuksia tuhkatiheään.Eikä myöskään tehtaan suurta johtajaporrasta viimeistä mallia olevine mersuineen.
Käsintehty rakennus pysyy hyvin ryhdissään. Siitä on satojen vuosien kokemus.
Nykyisillä liimatuilla "lamelli" hirsillä voidaan kyllä vähentää koneella tehtyjen seinien vetelemistä, mutta kukaan ei takaa miten kauan keinotekoiset liimat kestää.Siitä on kyllä virtuaalikokeita tehty, mutta käytäntö saattaa olla eri asia. Tämä liima"lamelli"hirsi systeemi on vielä nuori verrattuna perinteiseen aitoon hirrenveistotaitoon.
Kohtaan 3 vain pikku huomautus.
Kyllä niitä puita saa nykyaikana todella etsiä
Ei niitä tosta vaan valita
syntymänero sai avattua sanaisen arkkunsa.
Pyöröhirteen saa koneella ehdottomasti paremman salvoksen, jos hirsi on sorvattu. Laatu riippuu tietenkin salvoksen rakenteesta. Vanhoilla rakenteilla on turha tavoitella laatua, ei onnistu.
on kyllä pakko myöntää,että käsinveistetty on omaa luokkaansa. Oma mökki on sorvattua pyöröhirttä. Tuli vaan aikoinaan vastaan ja ostin pois, kun tonttikin oli niin erinomainen.
Nyt on vähän ollut hakusessa vastaavanlainen hyvä tontti,mutta kiven alla tuntuvat olevan. Mutta jos löytyy, veistäjämestari on tiedossa ja unelma toteutuu.
Pyöröhirsi käsintehtynä ja kantikas tehtaasta - eiks niin ?
on tarjolla samal viisii kuin luonnonpyöreätäkin ainakin etelä-pohjalaisilla käsinveistoyrityksillä Seinäjoen seutukunnassa.
Hyvää värkkiä mökkien seiniin.
D-hirsi on myös varteenoettava vaihtoehto.
Mikä ihmeen D-hirsi?
Moottorisaha- vai veistokurssi?
Monesti kursseilla ei tehdä kuin ämmän-nurkkia jotka kuuluu lähinä latoihin.
Kerran eräästä oppilaitoksesta otettiin yhteyttä josko alkaisin heidän järjestämää iltakurssia vetämään? Jotain yritti poitsu kysellä aiheesta mistä ei tietänyt hevon peetä. Tiedusteli kuitenkin missä laajuudessa hirrentyöstöä on tullut harrasteltua henkilökohtaisella tasolla? Vastasin että kengityshommista uusiin kehikoihin, pääasiassa pelkkaa piiluamisineen. Sama oppilaitoksen edustaja kehui kuinka hienoa on kun hevosen kengittäminenkin on hallinnassa..
(koneella parempaa Akilles6.1.2008 13:56 Pyöröhirteen saa koneella ehdottomasti paremman salvoksen, jos hirsi on sorvattu. Laatu riippuu tietenkin salvoksen rakenteesta. Vanhoilla rakenteilla on turha tavoitella laatua, ei onnistu.)
Jotakin muka olen hirsien kans pelannut mutta kyllä välillä näkee niin tarkasti veistettyjä ja monimutkaisia nurkkia entisaikojen tekijöiden jäljiltä että hiljaiseksi vetää. Ei voi kun ihailla. Eipä silti, moni tölli on kasattu maanviljelijän tai vastaavan voimin ja työnjälki ei aina päivänvaloa kestä. Kaikki vanha ei siis välttämättä ole hienoa jne. Sama se on tänäkin päivänä. Ääripäät on tullut nähtyä ja usein. Todella taitavia kavereita ja aivan järkyttäviä moottorisahasäveltäjiä. Parhaassa saunassa varauksetkin oli tehty silmämääräisesti?
Nykyään hirsirakentamiseen soveltuvaa kookasta ja tiukkasyistä puuta ei enää löydä kuin sattumalta. Pelkkää pikakasvatettua broileripuuta Suomen metsät on täynnä. Hyvää materiaalia paskapaperiin mutta luokatonta törkyä hirrenveistoon. Kyllähän koneet tarkan työn tekee mutta ihan täyttä p###aa käytetty puuaines. Varsinkin liimapuuvirityksissä näkee puuta mikä ei mihinkään muuhun kelpaa. Sitten ne liimataan nippuun ja myydään "hirtenä".
Makuasioita mutta koneellisesti työstettyä hirsirakennusta ei muodossa tai toisessa itselle tule.