sävelten äänet, aina luoksesi kantautuu
olen katsonut ihmisten silmiin
nähnyt, miten elämä vie meistä lopulta voiton
miten kaikki syntyy uudestaan
kuin vuolaana valuva virta
silti en ymmärrä mitään
en tätä kieltä, en ajatuksiltani näe
aina tarpeeksi syvälle
kuin kuoppisin pintaa
koskettaisin kylmää marmoria
olen katsonut ihmisten silmiin
nähnyt, miten elämä vie meistä lopulta voiton
miten kaikki syntyy uudestaan
kuin vuolaana valuva virta
silti en ymmärrä mitään
en tätä kieltä, en ajatuksiltani näe
aina tarpeeksi syvälle
kuin kuoppisin pintaa
koskettaisin kylmää marmoria
Vastaukset 6
Vanhimmat
uudelleen syntyneenä
vaikka Amorin nuolet
eivät minuun osuisikaan
Uskon ja toivon
vielä osaavani rakastaa
Tällä runollasi kosketit pintaa syvemmälle
Kiitoksia, kunhan jotain riipustelen..
Kirjoittaminen on mukavaa, varsinkin 'pöytälaatikkokirjoittaminen.'
Itselleni tämä on kai..jonkinlaista terapiaa..asioiden purkamista paperille, johonkin nähtäväksi?
halusin kiittää kaikista niistä kauniista runoista, jotka jaoit mun kanssa silloin joku aika takaperin.
niillä oli merkitystä.
toivon sulle kaikkea hyvää ja voimia jatkoon, itse päätin pitää runoni täst edes pöytälaatikossa piilossa. käyn varmasti kuitenkin lukemassa täällä vielä, olisi ilo löytää joukosta sun runojasi.
kiitos, näkemiin.
lämmöllä,
b.r.
Joku saattaa tulla niistä iloiseksi, tutustua uusiin piirteisiin sinussa!
että tahdon nyt vähän aikaa ainakin pitää ajatukseni ihan itselläni =). ehkä mä joskus vielä jotain tänne kirjoitan. hyvin mahdollista, koska se "kirjoittamisen palo" on niin vahva. mutta toistaiseksi en.
kiitos sulle, kuka oletkin.
Tuntui hyvältä vaihtaa sanoja. Kentes saamme mahdollsuuden vaihtaa niitä toisenkin kerran.