Kuljin hyljättynä yksin alla päin
edessä vain synkät pilvet taivahalla näin
Muistot sydämeeni tuskaa tuotti
menneestä rakkaudesta mihin kerran luotti
Harhakuva vain sinusta on
mukana tällä kylmällä tiellä kohtalon
Katson kasvoja ohi kulkijoiden
jos kasvosi löytäisin joukosta noiden
Kun katosit luotani tuskaa annoit
vaikka rakkauttasi minulle vannoit
Suru valtasi mieleni kokonaan
koko maailma häipyi unholaan
Yritän etsiä kauniita kasvojas sun
jotka piirretty sieluni pintaan on mun
Jos katseemme karran viel kohtaisi
uusi rakkaus silloi taas hohtaisi
edessä vain synkät pilvet taivahalla näin
Muistot sydämeeni tuskaa tuotti
menneestä rakkaudesta mihin kerran luotti
Harhakuva vain sinusta on
mukana tällä kylmällä tiellä kohtalon
Katson kasvoja ohi kulkijoiden
jos kasvosi löytäisin joukosta noiden
Kun katosit luotani tuskaa annoit
vaikka rakkauttasi minulle vannoit
Suru valtasi mieleni kokonaan
koko maailma häipyi unholaan
Yritän etsiä kauniita kasvojas sun
jotka piirretty sieluni pintaan on mun
Jos katseemme karran viel kohtaisi
uusi rakkaus silloi taas hohtaisi
Vastaukset 4
Vanhimmat
vaan koskettavan surumielinen, ihmettelen usein että onnistut niin hyvin riimeissäsi, itse en niitä hallitse, hyvää päivänjatkoa!
Kaunis runo kadotetusta rakkaudesta!
Kyllä se vielä siitä… uskoisin niin,
sillä aika on ihmeellinen lääke.
runosihan on todella mahtavaa luettavaa, älä
sinä laita tuollaisia lisukkeita ( surkea runo )
jätä vaan arviointi lukijoille.
Ja - tämä on oikeasti herkkä ja kaunis runo,
piste :)
On se surkea tapaus kun tarttee hakea
kalpeita kasvoja taskulamppu kädessä
yön pimeydessä
Vai mitä tykkäät siitä
on se vaan surkeata
parempi istua kasvot vastatusten ja
ottaa oluet yhdessä