Mä en oikein tiiä et minne mun ois tätä pitäny kirjottaa.. Ei ehkä tälle palstalle, mut no..
Kun mul on ollu jo koko tän lukukauden kauhee olo.. Tai oikeastaan aina, että mä en jaksa lukea eikä mua edes kiinnosta vaikka kokeet menee huonosti eikä mikään suju.. No nyt mulla on kirjotukset tulossa.. En oo alottanu lukemista, eikä mua oikeestaan kiinnosta alottaakaan.. Mulle on ihan täysin sama että miten ne menee..
Mä oon miettiny et mikä mul oikeen on.. Mut en saa mitään selvyyttä.. Mikä vaan tuntuu paremmalta kuin se että joutusin puurtamaan koulun kanssa..
Sit mua pelottaa kauheesti se kun pitäis lukion jälkeen lähteä jonnekin opiskelemaan.. Mua pelottaa jotenkin se että joudun sitte pärjäämään yksin ja sitte pitäis ihan tosissaan tietää mitä haluaa.. Mun on vaikee luoda kontakteja ihmisiin ja mulla on tosi huono itseluottamus.. En varmaan pärjäis yksin ollenkaan.. Kun en mä edes tiedä mistään mitään..
Voisko tää mun haluttomuus lukemiseen johtuu siitä et mä en oikeesti haluu eteenpäin mun elämässä.. Et jotenki alitajusesti mä toivon etten pääsis kirjotuksia läpi....
En mä tiedä.. Tuntuu vaan tosi oudolta.. Jotenkin se tuleva pelottaa.. Uudet ihmiset, uus opiskeluapaikka, uus paikkakunta, kaikki..
Onks jollain samanlaisii tunteit?
Mitä tämmöses tilantees pitää tehdä?
Kun mul on ollu jo koko tän lukukauden kauhee olo.. Tai oikeastaan aina, että mä en jaksa lukea eikä mua edes kiinnosta vaikka kokeet menee huonosti eikä mikään suju.. No nyt mulla on kirjotukset tulossa.. En oo alottanu lukemista, eikä mua oikeestaan kiinnosta alottaakaan.. Mulle on ihan täysin sama että miten ne menee..
Mä oon miettiny et mikä mul oikeen on.. Mut en saa mitään selvyyttä.. Mikä vaan tuntuu paremmalta kuin se että joutusin puurtamaan koulun kanssa..
Sit mua pelottaa kauheesti se kun pitäis lukion jälkeen lähteä jonnekin opiskelemaan.. Mua pelottaa jotenkin se että joudun sitte pärjäämään yksin ja sitte pitäis ihan tosissaan tietää mitä haluaa.. Mun on vaikee luoda kontakteja ihmisiin ja mulla on tosi huono itseluottamus.. En varmaan pärjäis yksin ollenkaan.. Kun en mä edes tiedä mistään mitään..
Voisko tää mun haluttomuus lukemiseen johtuu siitä et mä en oikeesti haluu eteenpäin mun elämässä.. Et jotenki alitajusesti mä toivon etten pääsis kirjotuksia läpi....
En mä tiedä.. Tuntuu vaan tosi oudolta.. Jotenkin se tuleva pelottaa.. Uudet ihmiset, uus opiskeluapaikka, uus paikkakunta, kaikki..
Onks jollain samanlaisii tunteit?
Mitä tämmöses tilantees pitää tehdä?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Taitaa olla ihan normaalia, että uudet ja vieraat asiat pelottaa vähän. Kannattaa miettiä niitä positiivisia puolia, joita tulevaisuus varmasti myös tuo tullessaan :) Ja sitten, jos joskus oot jännänny jotai muita uusia asioita (esim. lukiossa pärjääminen tms?!),ni mieti sitä että oot niistäkin selvinny. Toivottavasti sulla on myös auttavaisia kavereita ja/tai sukulaisia, ni voit ajatella, että niiden avulla sä kyllä selvität ihan mitkä tilanteet vaan! Tuskin sun siellä uudessa kaupungissa tarvii aina olla, joten vaikket helposti ystävystyisikään, niin pääsethän kotiin välillä.
Ja heti vaan itteäs niskasta kiinni ja lukemaan. Yritä selvittää kirjotukset kunnialla ajattelematta niin hirveesti tulevaa opiskeluasi. Itelläni on kanssa aika usein tapana murehtia tulevia asioita etukäteen. Se on auttanu ainakin mua, et ajattelen, et niitä on ihan turha vatvoa mielessään, kun ei ne siitä mihinkään muutu.
Onnea kirjoituksiin! Niin ja muista myös rentoutua niin ettet mieti mitään kouluun liittyvää silloin.
Älä välitä. Kaikki muutkin ihan yhtä paskat housussa, vaikka ne ei sitä uskallakkaan näyttää ulospäin.
Vähän sama juttu mulla... eniten pelottaa tuo reaali, mut oon päättäny siitä selviytyä kunnialla.En myöskään vielä tiedä mitä lukion jälkeen teen. en ees kirjota matiikkaa, koska edes lyhyt tuskin menis ees läpi.Pääsenkö ees opiskeleen mihinkään?
On myös haikee olo ku kaverit lähtee ties mihin päin suomee lukion jälkeen...
Mailaile jos haluut vaihtaa ajatuksia
[email protected]