Lasipalatsissa 11.1.07 on tilaisuus, jossa etsitään uusia tekstinkäsittelijöitä HUS:iin. Millaista työ on, paljonko on palkka, millainen koulutus pitää olla. Saako kokoaikaisia ja vakinaisia töitä, vai ovatko työt määräaikaisia?
Tekstinkäsittelijät
Millaista työtä
6763
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Entisenä tekstinkäsittelijänä tiedän kertoa, että töitä on joissakin paikoissa kauheasti. Ylitöitä teetetään tai sitten on koko ajan tunne, että pitäisi saada enemmän aikaan. Pitäisi olla nopeampi kuin onkaan, vaikka olisit kuinka nopea. Kielitaito on plussaa. Tekstinkäsittelijöitä ainakin Amiedussa koulutetaan jollakin kurssilla, monet ovat itseoppineita työkokemuksen kautta. Kaupallinen koulutus taitaa jostain syystä olla suosiossa, vaikka en ymmärräkään miksi?
Niin ja lääkärit ei kaikki kovin hyvin sanele. Jotkut erittäin huonosti. Usein saa olla kyselemässä perään että mikäs tämä epäselvä sana oli ja mihinkäs tämä lähete tms. piti lähettää ja mihin tämä teksti piti kirjoittaa.
Onhan se siistiä sisätyötä. Joissakin paikoissa on huono henki, osittain varmaan johtuu siitä että töitä on välillä liikaa ja työt kasaantuu. Palkka ei ole kovin ihmeellinen mutta kyllä sillä elää. Jos ylitöistä maksetaan palkkaa niin niillähän vähän voi palkkatuloja kartuttaa. Tosin jossakin taidetaan ylityöt maksaa vapaa-aikana.
Kiitos vastauksesta.
Toisaalta vaikuttaa kohtalaiselta työltä, mutta...
Tuli kuitenkin tunne paikasta, missä mikään ei riitä eikä juuri kiitosta eikä lisäbonuksia jaella vaikka olisit maailman paras juuri siinä työssä.
Palkka kohtalainen, jos tekee ylitöitä, kertoo kyllä sen että sillä palkalla ei oikein pärjää. Ei sekään vaikuta hyvältä, että on liikaa töitä ja ylityöt annetaan vapaina, jos niitä töitä on aina paljon. Silloinhan työ on yhtä oravanpyörää.
Toisaalta tällaista työ on monessa paikassa, täytyy kuitenkin käydä siellä lasipalatsissa katsomassa.
Peruspalkka on noin 1600 euroa/kk, siihen ikälisät päälle. Varaudu kovaan työhön, mutta jos osaa kirjoittaa nopeasti, niin mikä ettei.
Pidä huolta terveydestäsi ja itsestäsi. Joka työpaikalla löytyy selkään puukottajia, pidä omista asioista huoli, älä kerro yksityisasioita kellekään työkaverille, hoida vain työsi, älä anna pomputella kenenkään, niin pärjäät.
Olen itse tehnyt 26 vuotta tätä työtä Helsinki-Espoo-Oulu -linjalla ja teen edelleenkin, mutta kuinka kauan enää jaksan, pitäisi vielä 20 vuotta jaksaa tätä, mutta tämä meno jos jatkuu, ei anneta arvostusta, saa painaa sormet verillä ja työkaveritkin niskassa kiinni, olen eläkkeellä jo varmaan parin vuoden päästä. Mutta aina saa yrittää, työ on itsessään oikein mukavaa, tykkään itsekin, mutta työilmapiiri stressaa jatkuvasti ja sairastelenkin sen takia. Pomot eikä työsuojelu ota kantaa. Yritetään vaan paijata päähän, pääasia että työt tule tehtyä, mutta ihmisen hyvinvoinnista tässä työssä ei ajatella.
Tekstinkäsittelijänä oon töissä isossa sairaalassa.
Työ on vaihtelevaa kolmevuorotyötä. Yleensä teksinkäsitelyä on kait ihan vaan päivätyötä, mut siis vuorotyönäkin joissain paikoissa tehdään.
Vuorotyössähän sit saa lisiä, jotka nostaa muuten aika alhaista palkkaa, sunnuntait ja pyhät tuntuu kivasti.
Työ on raskasta.. tuntuu tosiaan joskus et ihan turhaa työtä.. kun ei tekemällä lopu. Onneksi on joskus hiljaisempiakin päiviä, jolloin hyllyt saa tehtyä tyhjäksi.
Tässä sairaalassa ainakin kirjoittajien koulutus ja taso vaihtelee kovasti.. jollain välttämättä ei oo mitään kokemusta, kuhan vaan sattuu olemaan nopeita kirjoittamaan ja joillain esim. lähihoitajan koulutus (asiakaspalvelu- ja tiedohallinta).
Tekstinkäsittelijöistä on pulaa, joten töitä kyllä riittää. Ja vakiduuninkin saa.
Sillei ihan kivaa työtä.. Ite en vaan kovin kauaa enää jatka kun mun kädet ei kestä, täähän rasittaa tosi paljon käsiä ja muutenkin istumatyö on yllättävän raskasta. Monilla on selkävaivoja. Kuntoa kantsii pitää yllä, muuten ei jaksa.
Tän työn oppii tekemällä, lääketieteellisen sanaston oppii pikkuhiljaa, siitä ei kannata stressata, tietty ohan se hyvä jos vähän tietää sanastoa, mut sen oppii
Tekstinkäsittelijänä oon töissä isossa sairaalassa.
Työ on vaihtelevaa kolmevuorotyötä. Yleensä teksinkäsitelyä on kait ihan vaan päivätyötä, mut siis vuorotyönäkin joissain paikoissa tehdään.
Vuorotyössähän sit saa lisiä, jotka nostaa muuten aika alhaista palkkaa, sunnuntait ja pyhät tuntuu kivasti.
Työ on raskasta.. tuntuu tosiaan joskus et ihan turhaa työtä.. kun ei tekemällä lopu. Onneksi on joskus hiljaisempiakin päiviä, jolloin hyllyt saa tehtyä tyhjäksi.
Tässä sairaalassa ainakin kirjoittajien koulutus ja taso vaihtelee kovasti.. jollain välttämättä ei oo mitään kokemusta, kuhan vaan sattuu olemaan nopeita kirjoittamaan ja joillain esim. lähihoitajan koulutus (asiakaspalvelu- ja tiedohallinta).
Tekstinkäsittelijöistä on pulaa, joten töitä kyllä riittää. Ja vakiduuninkin saa.
Sillei ihan kivaa työtä.. Ite en vaan kovin kauaa enää jatka kun mun kädet ei kestä, täähän rasittaa tosi paljon käsiä ja muutenkin istumatyö on yllättävän raskasta. Monilla on selkävaivoja. Kuntoa kantsii pitää yllä, muuten ei jaksa.
Tän työn oppii tekemällä, lääketieteellisen sanaston oppii pikkuhiljaa, siitä ei kannata stressata, tietty ohan se hyvä jos vähän tietää sanastoa, mut sen oppii
Nytkin haetaan HUS:aan 12 tekstinkäsittelijää, se tietää, että siellä töitä riittää kipeeksi asti. Olen nyt 30 vuotta tehnyt samaa työtä ja työt vaan lisääntyy. Olen raajarikko, kuntoutukseen Kelaan on haettu monta kertaa, mutta hylkyjä pukkaa. Jumppaan, syön lääkkeitä selkä ja käsivaivoihin, migreeniin, jalat turrana istumisesta. Työ on mukavaa, sitä jaksaa nuorena, mutta ikää kun karttuu lähelle 40 vuotta, alkaa paikat kangistua, se on tosi.
Yksikössäni on 2 kirjoittajaa, olen se ns. "nopeampi" ja joudunkin tekemään enemmän töitä, lääkäreitä tulee kuukauden välein lisää, vaikka yksi tai kaksi lähtee, ei ne työt lopu ainakaan minulla. Pomo on lässyn lässy, hyvinvointiani hän ei ajattele ollenkaan, vaikka niin sanoo, pääasia, että työt tulee tehtyä. Jos jään sairauslomalle, palatessa on ruuhka odottamassa ja sama tahti jatkuu. Haen nyt muualle töihin, jos onnistaisi ja jossa arvostetaan minua itseäni ihmisenä, eikä robottina. Moni tietää tätä työtä tehdessä, haluaako sitä todella vai ei, eli mieti tarkkaan, ennen kuin on myöhäistä.