On se jotenkin ikävää katsella, kun jo ekaluokkalaisella lapsella on kännykkä. Ei sitä ennen ollut kännykkää, vaan oli äiti aina kotona odottamassa jonne piti "ilmoittautua" kun pääsi koulusta kotiin. Nyt soitetaan vaan kotiin kännykällä. Mihin tämä maailma vielä on menossa?
Kännykkä ja 7-vuotias lapsi
Nyt 40v mies
10659
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tässä jokunen viikko sitten olin kävelyllä koiran kanssa. Vastaan tuli kaksi TOSI pientä tyttöä, eivät voineet olla kahdeksaa vuotta vanhempia. Ja eivätkös vain kännykällä leikkineet! Oli jotenkin naurettava näky...
Itse sain kännykän yläasteen alkaessa, mutta enpä sitä juurikaan kinunnut. Ei ole kännykkä koskaan oikein kiehtonut...
Erityisen ikävää on se, kun sillä 7-vuotiaalla ei ole äitiä tai isää odottamassa kotona ja koulumatkakin pitää kulkea jalkaisin. Sen 2 kilometrin matkalla, minkä ekaluokkalainen yksin kulkee kotiin on niin monta jännää juttua, että niitä voi tutkia monta tuntia.
Sitten se vasta ikävää onkin, kun äiti ja isä tulevat töistä kotiin ja se 7-vuotias on teillä tietymättömillä eikä sillä ole edes kännykkää mihin voi soittaa.
Olen aika samaa mieltä kanssasi. Mihin lapset tarvitsevat sitä? Itse olin aikoinaan kinunnut sitä ala-asteella (sain yläasteella ollessani 13-vuotias), ja näin iän karttuessa olen kuitenkin huomannut, etten sellaista tarvitse (en siis soittele pahemmin tms). Ehkä näin ilkikurisesti sanottu, mutta sen ikäiset enemminkin 'leikkivät' sillä ja tuhlaavat saldon peleihin. >_< Ja kännykän sain, koska menoja alkoi tulla paljon. Ei kai 7-vuotias juokse ympäri kaupunkeja yksinään?
Kun siskoni oli 8-vuotta hän näki narkkareita pistämässä suoneen kamaa niin hän ensimmäisenä etsi kännykästä poliisin numeron ja kertoi tilanteen. Narkkarit jäivät kiinni ja kolme niistä joutui vankilaan huumeiden kuljetuksesta ja alaikäisille tarjonnasta ja ties mistä.
Että sillein, jos siskollani ei olisi ollut kännykkää niin narkkarit olisivat edelleenkin vapaana pilaamassa nuorten elämää. Poliisi kehui siskoani todella paljon ja sanoi muistaakseni että "onneks sulla oli kännykkä" ja äiskä ja iskä sai kehuja hyvästä huumevalistuksesta.
Kaikenlisäksi kännykkään on kätevä soittaa jos lapsi on muualla ja nykyään lapset vierailevat toistensa kotona eivätkä vain kyhjötä kotona. Saldoa ei tarvitse tuhlata peleihin kun voi laittaa palveluestot joka poistaa myös häiritsevät mainonnat ja estot seksipalvelunumeroihin. Näin voi käyttöä rajoittaa eikä tule ongelmia muuta kuin kännykän huolenpidosta, mutta liian kalliita nyt ei niin pienille kannata ostaa.
KÄnnykkä luo myös turvaa ja lapsi voi tarvittaessa soittaa vanhemmille ollessaan yksin kotona. Tietenkin jotkut soittelevat turhan takia ja häiritsevät vanhempiaan mutta lasta on syytä valistaa kännykän käytöstä. Itsekkin sain kännykän vatsa seiskalla ja olen huomannu monta tilannetta jossa kännykkä on ollut kullan arvoinen. KÄnnykän käytöstä ei tule ongelmia rahaasioissa jos saldo ja estot on kunnossa. Eikä se nyt ihan niin mene että lapselle lyödään luuri ja snaotaan "soita jos on hätä" vaan kunnon äiti/isä osaa valistaa lasta.
Höpöhöpö. Aika kultaa muistot. 60- ja 70-luvun koululaiset tunnettiin avainlapsina. Avain roikkui kaulassa ja sillä mentiin kotiin olemaan yksin tai kavereiden kanssa. Ei ollut iltapäiväkerhoja, ja töissä ne äidit kävivät silloinkin.
Onko se nyt niin kamalaa, jos vanhemmilla on mahdollisuus saada lapsi kiinni ja toisinpäin? On niitä varmaan suurempiakin ongelmia.
Toisaalta , esim. sillon ku mä olin ekalla oli paljo enemmän kotipuhelimia. Eli jos olin jossain kaverilla vanhemmat pystyivät soittamaan sinne jos heillä asiaa oli. Kotipuhelimien määrä on koko ajan vähentynyt ja lapsia on hankala saada kiinni.
Ja ei ainakaan meidän koulussa saanut ala-asteella olla kännykkää mukana. Tosin kyllä sitä kutosella mukana kuljettiin opettajien ja vanhempien tietämättä..
se vain pitää saada kun kaikilla muillakin on :/ Itsekin katselin vähän ihmeissäni ollessani 8-luokalla tetissä ekassaluokassa,kun tyyliin kaikilla siellä oli niin uusinta mallia olevat kännykät (varmaan kalliimmat kännykät kuin mulla) vaikka eivät ne niillä edes muuta tee kuin näyttelevät kavereille :/ Mutta niin se vain on nykyään,että jopa sellaiset vanhemmat, jotka ovat sitä mieltä ettei ekaluokkalainen kännykällä mitään tee,niin ostavat sen sitte sen takia ettei oma lapsi tule kiusatuksi,kun kaikilla muilla on kännykkä...Itse sain kännykän vasta jouluna ollessani 6-luokalla,vaikka tarkoitus oli kai että olisin saanut vasta sitten kun täytän 13-vuotta...Mutta äiti nyt halusi sitten ostaa ettei tule mielepahaa,kun muilla on,vaikka siis ensimmäisethän saivat mun luokalla kännykät jo joskus 3-luokalla,jotkut siinä 4-tai 5-luokal ja loput 6-luokalla.
Mutta se nyt oli kaiken huippu,kun serkkuni sai jo 2 kännykkää,vaikka hän oli vasta 5-vuotias...
Mielestäni nykyään voi ykkös-, tai kakkosluokkalaisillakin olla kännykkä, kunhan tehdään selväksi, että se on pelkästään kommunikointia varten (tähän auttaa se, ettei hankita heti sitä uusinta kännykkämallia, vaan aloitetaan vähän "antiikimmalla"). Itsekään en tosin käsitä, mitä ihmettä kahdeksanvuotiaat tekevät niillä N-mallin Nokia-puhelimilla(esimerkki, tarkoitan ylipäänsä nykyajan usean sadan euron puhelimia).
Aika asiallinen huomio tuo sinun ajatelmasi. Mutta entäpä jos kuin meillä: Äiti tarjoilijana missä sattuu vuorossa, isä keikkahommissa, kotona 4 poikaa, osa kaupungissa koulussa 20 km päässä, 4 bussia tulee ja menee, pari lapsista kyläkoululla, jonne valaisematonta metsätietä n.5 km. Kyllä on ihanaa, kun tulee soitto, että kaikki kunnossa äiti. Tai että kukahan hakisi, kun ei ehtinyt tunnilta bussiin? Mitähän vaihtoehdot olisivat, kun töissäkin on käytävä?
Mä oon myös sitä mieltä, että on ihan hyvä kun lapsilla on kännykät, ihan yhteyden saamista varten, ei muuten.
Itse sain kännykän muistaakseni 3. tai 4. luokalla, ja se oli kyllä tarpeen. Kävin usein kaupungilla harrastuksissa ja kavereilla, ja vanhemmille piti aina välillä saada soittaa. Kännykkä on ollut tarpellinen tosi monissa tilanteissa.
Pikkuveljeni oli varsinkin pienempänä vähän vilkkaan puoleinen, ja eksyi muusta porukasta, oltiin sitten lähes missä vain. Hän sai vanhan kännykän jo 1. luokalla. Ja sitäkin kyllä tarvittiin, hän käy myös kaupungin toisella puolella koulua ja keskustassa harrastuksissa.
On hyvä paikoissa, joissa on paljon ihmisiä (esim huvipuisto) olla kännykät mukana, että eksyneet lampaat saadaan takaisin.
Elikkä olen sitä mieltä, että kännykkä on hyödyllinen keksintö.