olen tässä hieman pohtinut, että mikä todella tekee wiccan...
itse olen hieman tutustunut wiccaan lukemalla kirjoja ja netistä jotakin. hyvin monesti olen huomannut ajattelevani "tuon olisin minä voinut kirjoittaa" tai "noin minäkin ajattelen" tms.
oma uskoni tuntuu olevan ainakin hyvin lähellä wiccaa. mutta rituaalit ovat aika outoja minulle tai magia yms. en ole niitä oikeastaan harjoittanut...
eli onko wicca jos uskoo samoin kuin wiccat vai tarvitaanko siihen vielä jotain muuta kuten vaikka joidenkin rituaalien tekemistä?
voin kuulostaa tyhmältä tai teiniltä, mutta kysyn ihan tosissani, sillä en tiedä vastausta, mutta haluaisin sen tietää. olisin erittäin kiitollinen, jos joku viisaampi voisi vastata minulle asiallisesti=)
itse olen hieman tutustunut wiccaan lukemalla kirjoja ja netistä jotakin. hyvin monesti olen huomannut ajattelevani "tuon olisin minä voinut kirjoittaa" tai "noin minäkin ajattelen" tms.
oma uskoni tuntuu olevan ainakin hyvin lähellä wiccaa. mutta rituaalit ovat aika outoja minulle tai magia yms. en ole niitä oikeastaan harjoittanut...
eli onko wicca jos uskoo samoin kuin wiccat vai tarvitaanko siihen vielä jotain muuta kuten vaikka joidenkin rituaalien tekemistä?
voin kuulostaa tyhmältä tai teiniltä, mutta kysyn ihan tosissani, sillä en tiedä vastausta, mutta haluaisin sen tietää. olisin erittäin kiitollinen, jos joku viisaampi voisi vastata minulle asiallisesti=)
Vastaukset 19
Vanhimmat
ei magia ole pakollista ja kaikki eivät edes sitä harjoita (tai harjoittavat vasta huomattavasti myöhemmin)
kyllä wicca voi olla jo sillä perusteella, että haluaa olla ja mieltää omat ajatuksensa kuten wicca.
Wicca ei ole rajoittunut yhteen ajattelutapaan, kuten jotku voivat luulla.
...että pitäisi opiskella hirveän paljon kaikenlaista, että voi olla wicca. en muista, mistä sellaista luin, mutta siitä tuli jotenkin sellainen olo, että se, että uskoo samoin kuin wiccat ei riitä...(?)
Niin no, sitä voisi kysyä, että mistä tiedät uskotko samoin kuin wiccat, jos et ensin tiedä mihin wiccat uskovat. :)
Yleensäkään ei kannata hoppuilla minkään nimilapun omaksumisen kanssa, vaan ottaa kaikessa rauhassa asioista selvää. Tunnen monia - siis tosiaan monia - pakanoita, jotka ensi kerran minkäänlaisesta uuspakanuudesta kuultuaan päättivät innoissaan ryhtyä wiccoiksi, mutta huomasivat myöhemmin tiedon ja kokemuksen kartuttua, että wicca ei sittenkään ollut heille Se Oma Juttu. Sivupolku olisi voitu välttää ja Oma Juttu olisi ehkä löytynyt nopeammin, jos he olisivat ensin - *rumpumusiikkia* - opiskelleet ja tehneet vasta sen jälkeen johtopäätöksensä siitä, onko wicca heidän juttunsa vai ei.
Siinä alkajaisiksi yksi syy, miksi tietoa ja opiskelemista niin usein korostetaan. :)
ilmaisin itseäni varmaan huonosti... en tiedäkään, uskonko samoin kuin wiccat. tosin olen saanut käsityksen, etteivät kaikki wiccat usko edes samoin. erilaisia näkemyksiä tuntuu olevan melko paljon.
mutta riittääkö se, että esim. uskoo Jumalattareen ja Jumalaan sekä elementteihin ja kunnioittaa luontoa, siihen, että on wicca? vai onko silloin vain yleisesti pakana?
tiedän kuulostavani tyhmältä, mutta olen aidosti kiinnostunut ja iloinen siitä, jos saan asiallisia vastauksia (joita olenkin jo saanut=)) ja joku viisaampi viitsii minua neuvoa.
olen kiinnostunut myös wiccan opiskelusta. jonkin verran olenkin jo aiheesta lukenut, mutta tuskin läheskään tarpeeksi. mutta esim. sapattien juhliminen ja muu tuntuu tällä hetkellä jotenkin kaukaiselta. en tiedä, mitä pitäisi tehdä jne. (ymmärtääkö kukaan edes, mitä yritän selittää?)...
no, ehkä täältä joku viitsii vastata tyhmiin kysymyksiini=)
Gardnerilaisten mielestä "vain wicca voi tehdä wiccan", eli wiccaksi tullaan initiaatiossa.
Jos/kun kuitenkin (näemmä) olet eklektikkonoviisi, ei kukaan ole sinulle sanomassa, millä hetkellä alat olla wicca.
IMHO wicca on silloin, kun tiedostaa uskovansa Jumalattareen ja Jumalaan, kokee esim. vahingoittamattomuuden lain ja kolminkertaisuuden lain osaksi moraalista näkemystään ja hyväksyy myös magian käsitteenä (vaikka sitä ei itse harrastaisikaan).
Kuten Pihlaja jo sanoi, älä kiiruhda. Lue, opiskele, pohdi. Sinulla ei ole mihinkään kiire. Itse "istuin aidalla" kolmisen vuotta ennen kuin otin itselleni tuon tittelin ja ripustin pentan kaulalleni.
Älä välitä sapateista, esbateista ja sensellaisista nyt. Minullakin meni vuosia, ennen kuin ne tuntuivat tarpeellisilta ja mielekkäiltä. Oikeastaan en vieläkään järin innostu sapattien viettämisestä yksinäni (mielessäni toki kunnioitan kutakin vuoden vaihetta).
Olisi syytä tietää, mistä wicca on lähtöisin ja jotain sen alkuperäisestä muodosta. Mm. Gerald Gardneriin, sekä Alex Sanderssiin olisi syytä tutustua.
Seuraava on suoraan lainausta sivulta: http://www.wicca.fi
"WICCAN PERUSPIIRTEITÄ
Kuten useimmissa uuspakanallisissa uskonnoissa, myös wiccassa pidetään luontoa pyhänä ja Jumaluutta luonnossa läsnäolevana. Tämä käsitys pohjautuu Euroopan ei-kristillisiin ja esikristillisiin uskontoihin.
Melko yleisesti voidaan sanoa wiccoille olevan yhteistä mm. seuraavat seikat:
- Positiivinen suhde luontoon pyhänä
- Ihminen koetaan osana luontoa, ei ylempänä eikä alempana
- Naisten asema tasa-arvoisina tai johtavina papittarina
- Oman kokemuksen korostaminen
- Muiden uskontojen suvaitseminen
- Kaikenlaisen käännyttämisen pitäminen epäsuotavana
- Seksuaalisuus ja ruumiillisuus hyvinä ja pyhinä asioina
- Henkilökohtainen yhteys Jumaluuteen
- Kaikilla mahdollisuus toimia pappina/papittarena
- Elementtisymboliikan käyttö (ilma, tuli, vesi, maa, henki)
- Erilaiset covenrakenteet
*Viljan huomautus: toiset wiccat toimivat solitaareina eli yksin*
Wiccaa harjoittavat voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään, eklektikoihin ja traditionalisteihin. Eklektikolla tarkoitetaan omaa henkilökohtaista polkuaan eri lähteistä yhteen sovittaen luovaa wiccaa. Traditionalistit ovat jonkin tradition jäseniä, ja noudattavat sen tapoja vaihtelevassa määrin. Tänä päivänä enemmistö Suomen wiccoista on eklektikkoja ja harjoittaa uskontoaan yksin.
Wiccaan liittyy luonnon syklien juhlistaminen ja niihin liittyvät rituaalit. Yleensä huomioidaan vuoden jakautuminen kahdeksaan ns. aurinkopyhään, sekä kuun vaiheet (täydet kuut ja/tai uudet kuut).
Pyhää kirjaa ei ole. Ns. Varjojen Kirja on yksittäisen wiccan luoma kokoelma hänelle tärkeitä tekstejä, tai ryhmän, covenin taikka tradition jäsenille yhteinen.
Covenilla tarkoitetaan ryhmää wiccoja, jotka harjoittavat uskontoa yhdessä. Coven voi olla hyvinkin muodollinen, valikoiva ja suljettu rakenne, jossa pyritään "täydellisen rakkauden ja luottamuksen" ihanteeseen, tai vapaampi jäsenten mieltymysten ja tradition mukaan. Avoimissa ryhmissä, joiden tarkoitus ja rakenne vaihtelee suuresti, ryhmästä saatetaan käyttää muita nimityksiä, kuten noitapiiri tai piiri.
Wiccan teiologia
(Teiologia: oppi jumalista.)
Jotkut wiccat keskittyvät tiettyyn/tiettyihin yksittäisiin jumaluuksiin tai jumalperheisiin uskonnonharjoituksessaan, jotkut keskittyvät eri jumaluuksiin tilanteen mukaan, ja toisaalta on wiccoja, joilla on monoteistinen tai ateistinen uskonnonharjoitus. Panteismi, käsitys siitä että kaikki on jumaluuden/jumaluuksien osaa, on myös yleinen. Jotkut näkevät jumaluuden ihmisen ymmärtämättömissä olevana mysteerinä, ja Jumalatar ja Jumala ovat ihmiselle käsitettäviksi tehtyjä symboleja, helpommin samaistuttavissa olevia osia.
Wiccat kunnioittavat uskonnonharjoituksessaan Suurta Jumalatarta, ja hänen puolisoaan Metsän Herraa/Sarvipäätä. Tämä näkemys perustuu käsitykseen kahdesta toisiaan tukevasta ja täydentävästä polariteetista, eikä ole jako hyvä-paha-akselilla. Jumalattareen ja Jumalaan voidaan liittää aspekteja ja käsiteryppäitä: esim. Jumalattaren yhteys maahan ja hedelmällisyyteen; Äiti Maa, tai yhteys kuuhun ja veteen: intuitioon ja henkiseen luovuuteen. Jumala yhdistetään usein metsään, villieläimiin, aurinkoon (Metsän Herra, Sarvipää, aurinkopoika, Apollo/Helios/Ra). Jumaluuksista voidaan myös käyttää esim. antiikin Kreikan, Rooman, Egyptin tai muiden alueiden mytologioiden mukaisia nimiä. On myös traditioita joiden uskonnonharjoitus keskittyy pelkästään Jumalattareen (esim. jotkut diaanisen wiccan suuntaukset).
Yhteisiä teemoja ovat mm.
- Jumalatar Sarvipään/Metsän Herran äitinä ja puolisona
- Jumalan kuolema ja syntymä vuoden kierron edetessä
- Jumalattaren matka kuolleiden maahan
- Jumaluuden kokeminen immanenttina eli kaikessa läsnäolevana: luonnossa, ihmisissä ja vuoden kierrossa
- Maapallon, tämän elämän ja maailman arvostaminen
Syklinen muutos eroottisena elämän, kuoleman ja jälleensyntymän tanssina on suosittu teema wiccan symboliikassa, rituaaleissa ja liturgiassa.
Vaikka monet wiccat uskovat reinkarnaatioon jossakin muodossa, ei siihen liity wiccassa buddhalaistyylistä pyrkimystä päästä pois elämien jatkumosta."
Jos et koe näitä piirteitä kotoisiksi tai tarpeelliseksi, ehkä wicca ei ole se Oma juttusi.
hyvin monet asiat tuossa tekstissä vastaavat minun ajatusmaailmaani=)
tosin jumaluuden näen nimenomaan Jumalattarena ja Jumalana. en oikeastaan ajattele heitä tietyillä nimillä vaan... no Jumalana ja Jumalattarena tai Äitinä ja Isänä. olen ajatellut, että he tavallaan sisältävät kaikki muut olemassa olevat jumaluudet...
poikkeaako tämä sitten wiccasta hirveästi? en tiedä, välillä tuntuu, että olen ihan pihalla tai eksyksissä oman pääni sisällä.
minulla ei ole kiire mihinkään, olen vain kiinnostunut asioista ja haluan lisää tietoa. ja kuuntelen mielelläni muiden ihmisten ajatuksia, varsinkin kun en tiedä ketään, jonka kanssa voisin edes puhua tästä asiasta... siksi kai tulin tänne...
kiitos kaikille asiallisista vastauksista ja siitä, ettette ole lyöneet minua lyttyyn, vaikka olenkin näin tietämätön=)
Itsekin miellän jumaluudet juuri noin. :)
Hmm... Olenkohan minä sitten muuttumassa Wiccalaiseksi? Vaikka olenkin ateisti niin osaan osoittaa luonnolle tervettä kunnioitusta ja pidän tervettä luonnonsuojelua tarpeellisena. Toinen asia on se, että minä lähden elämässäni ohjeesta "elä puoliksi itsellesi, puoliksi muille". Muutoin lähden tekojen seuraamuksista siitä, että mitä tahansa teenkin tässä elämässä niin saan sen kokea nahoissani jälleensyntymässä. Tiedä sitten, että mihin suuntaan olen menossa...
Sinun kohdallasi se taitaa kuitenkin kaatua tuohon Jumalattareen ja Jumalaan uskomiseen...? :)
Mistä päin lappia olet?
..läheltä Kemiä
Mä olen Rovaniemeltä.
Että teillä ei ole Suomessa koskaan ollut kunnon oikeuksia!Sillä onhan Ameriikan inkkareillakin omat reservaattinsa ynnä oikeutensa.Mekin toivoisimme teillekin sen oman koska teilläkin virtaa jalo veri suonissa ja olette vaaleita siinä missä me itäbalttialaisetkin(suomalaiset,venäläiset,liettualaiset j.n.e).Rotunne puhtauskin on nyt enemmän tärkeetä kuin koskaan koska ei teidän määrännekään pitemmän päälle kestä sitä vierasta kasvua(elleivät naapuri maitten lappalaiset muuta tänne),mikä tänne Suomeenkin on päässyt nyt juurtumaan!Teilläkin näin ollen pitäis olla vapaus alkuperäiseen uskontoonne!Se on toinen vaihtoehto että sekoonnutte meihin,mutta ei sekään ehkä paras vaihtoehto?Sillä onhan meidän molemmilla roduillamme oma suuruutemme,uskokaa pois hyvät lappalaiset!Inkkarithan ovat puolustaneet USA:ta niin miksette te lappalaiset Suomea!
Vilkas mielikuvitus. Epileptinen aktiviteetti aivojen ohimolohkoissa voi myös aikaansaada vastaavantyyppistä houreilua.
...sinun käsityksesi asiallisesta vastauksesta?
muille kiitos rakentavista kommenteista=)
Vastaukseni oli asiallinen ja antoi totuudenmukaisen vastauksen kysymykseesi.
Sitävastoin mainitsemaani houreilua löytyi kaikkien muiden "rakentavista kommenteista" yllinkyllin.
Ihanuus on olla yksi luonnon kanssa,niin vaalea vartaloltaan täydenkuun paistaessaan ja hiukset tummat kuin sen pimennys.Kun kaikki luonto eläimineen,virtoineen oottavat Hänen kanssaan sitä oikeaa."Missään ei näy sitä jaloa,sitä vaaleaa suloista Paimenta!"Neitsyt huokaisee siinä itsekseen.Yhtäkkiä niinkuin tuulen humina,"Hän nyt siinä vierelläs on!"Ilmoittavat metsän puut Hänelle.Siitä syttyi suuri ilo ja riemu kun kaikki tähän metsän juhlintaan osallistuivat.Ynnä kaikki uskonveljet ja sisaret jotka kuulivat tämän kaiken!Silloin sanoi luonnon kaunotar Paimenelleen joka piteli häntä käsivarsissaan"Neitsyyden minulta veit!Suuren ilon sinä toit!Ja,nyt olemme kaikki yhtä!Näin he siinä yhtyivät toisiinsa kaikkeuden keskellä ja mitkä väreet siinä kävikään näiden kahden jalo verisen parin yhtyessään toisiinsa.Kaikki siinä ympärillä silloin riemuitsivat!!!Minä olen Devana!Kuule minua nyt sisareni,kun sanon sinulle"Älä unohda menneisyyttäsi,kunniaasi ja sun jaloa heimoasi!"