Mulle tehtiin alkionsiirto 18.12. Hcg-arvo on tuosta pikku hiljaa noussut, mutta siis tosi hitaasti. 5.1. se oli 198, ja tänäaamuna 240. Kohdussa näkyi, että molemmat siirrtetyt alkiot olivat kiinnittyneet, mutta toinen oli menemäsä kasaan. toinen oli ihan ok näköinen, ja ultran perustella lääkäri olikin tosi tyytyväinen. Mutta sitten tulivat verikoevastaukset, ja lääkäri oli erittäin epäileväinen, ja niin mäkin. Voiko arvo nousta noin hitaasti, edes yksilöllisesti? Voiko toisen alkion "keskenmeno" alentaa arvoa edes tilapäisesti? Tää epätietoisuus on ahdistavaa, vasta ensi maanantaina uusi käynti. Voi ku osaisitte kertoa omia mielipiteitänne / kokemuksianne, olisin tosi kiitollinen!
Tuskallista epätietoa
tietoa kaipaava
11922
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Hei, minulla ei paljoakaan kokemusta HCG arvon käyttäytymisestä, mutta yleensä laboratoriokokeista (=verikokeet) tiedän sen verran, että yhteen yksittäiseen "poikkeavaan" tulokseen ei kannata aina sokeasti luottaa. Näytteenottotilanteeseen liittyen ja laboratorioteknisten syiden takia virheellisten tulosten mahdollisuus on tietenkin olemassa. Odota rauhassa sitä kontrolliaikaa!!
arvoni oli pp14 67 ja pp16 126 ja pp21 1090. Alkuarvo oli matala, joten sen vuoksi sitä seurattiin noi kaksi kertaa lisää. Sikiökin oli rv7 liian pieni. Lopulta siis tuli keskenmeno. Tuo oli meidän eka pass hoito. Eli jos arvot ei hyvin ala nousta, niin se voi olla huono asia, mutta kyllä se silti voi käydä hyvin. Pidetään peukkuja ja malta odotella kontrollikäyntiin.
kiitos tiedosta teille molemmille. Muistelinkin, että Elmeri oli kirjoittanut asiasta aiemmin, en ehtinyt vielä etsiä kirjoitusta. Eipä tässä juuri mitään voi toivoa, enkä usko, että tää onnistuu, mutta pitää tosiaan yrittää kituutella sinne seuraavaan käyntiin asti, jos ei tule mitään yllättävää... Kukaan ei oikein sano mitään, mutta eivät IHAN TÄYSIN tyrmääkään onnistumista. Mutta miten Elmeri sinä jaksat? Miten ne synttärit meni? Olet kyllä rohkea ja vahvakin, kun jaksat tsempata vielä muitakin! Voimia!
äsken piti vielä sanoa, että meillä on takana lapsettomuutta (lapsen toivomista) 6 vuotta, 5 ivf-hoitoa, 3 passia, joten ei tässä kyllä uskallakaan paljon toivoa. Mutta toisaalta nyt oli ekaa kertaa pos. testi, niin se jotenkin "sekoitti" mielen heti alkuunsa...
kysymästä. Taas olen palannut työn pariin ja sen on tuntunut ihan hyvältä. Toki välillä tulee vieläkin muistoja pienokaisesta mieleen ja silloin tulee tippa silmään. Ei sitä todellakaan vielä olen unohtanut ja läpikäynyt. Huomenna on lääkäri, niin katsotaan mitä siellä sanotaan. Toivottavasti kohtu olisi kokonaan tyhjentynyt. Välillä vaan vasemmalla puolella mahaa tuntuu kipua..
Synttärit meni jotenkin kutenkin. Aina poistuin paikalta kun sukulaiset pienien kääröjen kanssa alkoivat keskustella vauvan kehityksistä yms.. Se oli raskas päivä. Niin minun kuin miehenikin pää särki kun päästiin kotiin.
Koen, että haluan stempata kanssa sisaria, vaikka surua onkin sisällä. Tekin olette jaksaneet olla minun tukena. Yhdessä näistä selvitään. Halaus sinulle ja toivotaan, että pitkän odotuksen jälkeen se vauva pysyisi sisällä loppuun asti.
kuulumisiani. Miten itse tällä hetkellä voit?
Kiitos kysymästä! Jännityksessä ollaan edelleen.. Menkkoja ei (onneksi ole tullut), kipujakaan ei ole suuremmin ollut, ja olo on mielestäni ihan ok. Tuntuu, että nyt vaan oottaa ihan kauheasti, että tulisi jo maanantai, ja saisi asiaan selvyyden... Pelottaa kyllä tosi paljon, enkä mitenkään toiveikaskaan ole niiden tulosten perusteella, mutta silti niin haluaisi, että kaikki olisi hyvin... Öisin tulee heräiltyä, ja sitten ei menaa saada millään nukuttua. Ajatukset alkaa kiertää samaa kehää... Mutta oon aatellut, että nyt on pakko mennä vaan päivä kerrallaan. Enää 2 yötä nukuttavana!
että tuossa menee yöunet, sillä asia varmasti pyörii päässä. Niin minullekkin kävi. Aina piti tuskallisesti odottaa seuraavaa etappia. Ikävää oli, että juuri kun ajattelin, että kaikki on hyvin, niin matto vedettiin lujaa alta pois. Sitä päivää en ikinä unohda. Ilmoita miten maanantai meni. Toivottavasti sinä saat parempia uutisia.
Tänään sitten sain tuomion. Hcg ei ole noussut toivotusti, oli vain 307, noussut siis vähän,mutta ei normaalisti. Kohdussa näkyi jotain, mutta lääkärin mukaan ei mitään raskauteen viittaavaa. Vuoto ei ole alkanut, joten sitä tässä täytyy nyt odottaa. Olo on masentunu, mutta ei auta. Töissä on ihan turtunu olo, mutta ei viitsi kotiinkaan jäädä. Perjantaina mulla on vielä soittoaika lääkärille, hän kyselee vointia ja kuulumisia. Jos vuoto ei ala, vielä tutkitaan. Maalis-huhtikuussa olemme aatelleet passia. Se on sitten viimeinen mahdollisuus, ainakin hetkeen. Julkisella puolella hoitoja takana yli 6 vuotta, tuloksetta. Tuntuu, ettei oikein enää jaksaisi. Olemme saaneet julkiselta puolelta nuo kaikki 5 ivf:ää, koska mulla on ollut tässä välissä isoja leikkauksia, joiden takia tää meni entistä hankalammaksi. Eli sieltä on kyllä tultu tosi hyvin vastaan, sitä ei voi valittaa, ja kaikki on toiminut hyvin. Nyt olemme aatelleet, että kokeillaan tuo pas, ja jos jaksaa, niin hetken huilin jälkeen mennään yksityiselle. Ootteko te yksityisellä vai julkisella puolella hoidossa? Tsemppiä sinulle jatkoon! Ehkä sitkeä yrittäminen palkitaan, joskus...
ikävältä. Uskon, että mieli ei ole kovin korkealla. Muista, että ei se pahaa tee jos on pari päivää kotona ja huilaa rauhassa ja palaa sitten töihin. Ei toki kotiin kannata liian pitkäksi aikaa jäädä, sillä silloin äkkiä jää vain sitä asiaa murehtimaan. Hyvä kun lääkäri kuitenkin auttaa ja kuuntelee teitä ja ottaa vakavasti. Te olettekin monta ivf hoitoa saanut julkisella.
Mitä teille on sanottu, että milloin voi keskenmenon jälkeen yrittää passia? Meille sanottiin, että heti seuraavista kuukautis kierrosta ja ystävälleni on sanottu, että pari kuukautta tulisi pitää taukoa, että elimistö saa levätä. He ovat väestöliitossa ja me tyksissä.
Meille sanottiin, että nyt odotellaan nämä kuukautiset, sitten ainakin yksi kierto ja sitten esim. maaliskuun kuukautisten jälkeen vasta pas. Kuulemma näin olisi parasta, että elimistö palautuu... Ajateltiin, että sitten maalis-hihtikuussa yritetään! Vielä kerran... Ollaan OYS:issa hoidossa, lähettäjänä Keski-Pohjanmaan keskussairaala.