Hei!!
Olen haaveillut lapsista jo ties kuinka kauan ja nyt siihen olisikin mahdollisuus, koska valmistun maaliskuussa, miehellä töitä ja avoliitto on muutenkin vakaalla pohjalla. Mieheni on kyllä kuumeiluni huomannut kun illat luen netistä synnytyskertomuksia yms. Ja tuossa yksi ilta nukkumaan mennessä otinkin tämän vauva-asian puheeksi silleen kevyesti, ettei mies nyt aivan järkyty. Mutta hän tuntui järkyttyvän siltikin ja tokko hän nukkuikaan kunnolla sinä yönä! Syön pillereitä ja tämä viimeinen lista olisi loppusillaan. Mietin vain, että saanko vain lopettaa pillereiden syönnin (Itsehän vartalostani päätän!?!) tosin tottakai siitä miehelleni sanon!!! En halua salaa laittaa itteäni raskaaksi. Mutta kun muutenkin noista pillereistä on ollut vain ongelmia ihan tarpeeksi, että...
En oikein nyt tiedä, että mitenkä tästä etenisin ja miten saisin miehelleni puhuttua asiasta niin ettei hän järkyty koko ajan lisää!? Tuntuu ihan pahalta, etten voi jakaa rakkauttani tämän enempää ja rakastan lapsia muutenkin älyttömästi ja miehenikin kanssa. Haluaisin omia lapsia joita rakastaa ja olla hyvä äiti. Olen niin paljon ollut sisarusteni lasten kanssa, että haluan omiakin johonkin väliin!
Kanssasisaret, ottakaa kantaa! Kiitos!
Olen haaveillut lapsista jo ties kuinka kauan ja nyt siihen olisikin mahdollisuus, koska valmistun maaliskuussa, miehellä töitä ja avoliitto on muutenkin vakaalla pohjalla. Mieheni on kyllä kuumeiluni huomannut kun illat luen netistä synnytyskertomuksia yms. Ja tuossa yksi ilta nukkumaan mennessä otinkin tämän vauva-asian puheeksi silleen kevyesti, ettei mies nyt aivan järkyty. Mutta hän tuntui järkyttyvän siltikin ja tokko hän nukkuikaan kunnolla sinä yönä! Syön pillereitä ja tämä viimeinen lista olisi loppusillaan. Mietin vain, että saanko vain lopettaa pillereiden syönnin (Itsehän vartalostani päätän!?!) tosin tottakai siitä miehelleni sanon!!! En halua salaa laittaa itteäni raskaaksi. Mutta kun muutenkin noista pillereistä on ollut vain ongelmia ihan tarpeeksi, että...
En oikein nyt tiedä, että mitenkä tästä etenisin ja miten saisin miehelleni puhuttua asiasta niin ettei hän järkyty koko ajan lisää!? Tuntuu ihan pahalta, etten voi jakaa rakkauttani tämän enempää ja rakastan lapsia muutenkin älyttömästi ja miehenikin kanssa. Haluaisin omia lapsia joita rakastaa ja olla hyvä äiti. Olen niin paljon ollut sisarusteni lasten kanssa, että haluan omiakin johonkin väliin!
Kanssasisaret, ottakaa kantaa! Kiitos!
Vastaukset 3
Vanhimmat
vaikka vartalo on sinun ja sinä lapsen kannat, on lapsi sekä sinun että miehesi, vaikka päätöksen olisit tehnyt yksin sinä. Ja on väärin hankkia lapsi miehelle joka ei sitä halua. Älä ole itsekäs vaan mieti onko parisuhteessa kaikki ok jos ei lapsiasiassa tule yhteisymmärrystä.
Voithan tehdä niin, että sanot miehellesi, että nyt loppuu pillereiden syönti. JOs, et halua vielä lapsia joudutaan tyytyä johonkin muuhun ehkäisyyn :) Sitten vain perustelet pillereidesi lopetuksen (kerrot vauva haaveistasi ja siitä mitä kaikkia ongelmia pillereistä on vain ollut) ;) Älä tietenkään töksäytä noita ihan noin miten kirjoitin :)
noin, töksäytin miehelleni että nyt saa riittää pillerien syönti, jatkuvat päänsäryt yms muut syyt selvitin sille kanssa ja sanoin että vauvakuume on ja kova. eipä siihen sitten miehellä ollu muuta sanottavaa kuin (muutaman viikon miettimisajan jälkeen että jos vauva tulee niin sitten se tulee. tosin ei oo vielä kuulunu mutta kaippa se sitten ajan myötä ilmottelee tulemisestaan:D