Vaikea olla.
Ilman kivun vuolaita hiekkapusseja
sitomassa lentoani kiveen,
maailman painoiseen.
Kevyt olla.
Ilman tuskan sormia
liimaamassa silmiäni takaisin
tahmeaan surun vaippaan.
Sanoitta.
Annoin menneen merkityksen karata,
hitaasti hengittäen.
Pakkasilmaan.
Se haukkasi lämpimän höyryn
nauttien välipalastaan.
Vakaa.
Askelen verran edellä eilistä.
Tuntien tuskalla valettu,
hauras kuori
rusentuu.
Murska laulaa kenkieni alla
Kiroaa katoaan.
Kävelen.
Pysähtymättä katson taakseni
ja näen kalvenneen sumun.
Sen murheelliset kasvot
hukkumassa
meren syliin,
vaikeroiden mennyttä otettaan.
Vapaus.
Elämisen sietämätön keveys.
Hiertää vielä ihoani
raapien outouttaan,
tehden itseään
uudestaan tutuksi.
Kohautan olkiani.
Hymähdän.
Silmät keskittymisen urilla,
pusken vasten tuulta.
Kohti huomista.
Ilman kivun vuolaita hiekkapusseja
sitomassa lentoani kiveen,
maailman painoiseen.
Kevyt olla.
Ilman tuskan sormia
liimaamassa silmiäni takaisin
tahmeaan surun vaippaan.
Sanoitta.
Annoin menneen merkityksen karata,
hitaasti hengittäen.
Pakkasilmaan.
Se haukkasi lämpimän höyryn
nauttien välipalastaan.
Vakaa.
Askelen verran edellä eilistä.
Tuntien tuskalla valettu,
hauras kuori
rusentuu.
Murska laulaa kenkieni alla
Kiroaa katoaan.
Kävelen.
Pysähtymättä katson taakseni
ja näen kalvenneen sumun.
Sen murheelliset kasvot
hukkumassa
meren syliin,
vaikeroiden mennyttä otettaan.
Vapaus.
Elämisen sietämätön keveys.
Hiertää vielä ihoani
raapien outouttaan,
tehden itseään
uudestaan tutuksi.
Kohautan olkiani.
Hymähdän.
Silmät keskittymisen urilla,
pusken vasten tuulta.
Kohti huomista.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Elämän sietämätön paino, tuntuu kuitenkin joskus läheisemmältä.
Kiitos ja hyvää yötä