myyjällä etuosto-oikeus?

aikuinen koira yleensäkin myydän, jos nyt edes saa myytyä. Ihmiset ei yleensä halua aikuista koiraa, eikä varsinkaan ole valmiita maksamaan siitä oikeastaan mitään.

niksu kirjoitti:

aikuinen koira yleensäkin myydän, jos nyt edes saa myytyä. Ihmiset ei yleensä halua aikuista koiraa, eikä varsinkaan ole valmiita maksamaan siitä oikeastaan mitään.

Usein kasvattajat lisäävät tuon pykälän kauppasopimukseen, vaikka jokainen oikea kasvattaja tietää tuon olevan täysin juridisesti pätemätön lisäehto.
Kuluttajansuojassa tuo katsotaan ostajaa kohtaan kohtuuttomaksi ehdoksi, sopimusvapaudesta huolimatta.

Voit myydä koiran eteenpäin tai lopettaa sen, ilman että myyjälle/kasvattajalle tarvitsee asiasta ilmoittaa.
Koiran kaupassa koira rinnastetaan tavaraan, jos olet koiran kokonaisuudessaan maksanut, koira on sinun. Sinulla ei ole enää mitään velvoitteita kasvattajaa kohtaan, ellei kauppahintaa ole alennettu esimerkiksi kauppakirjaan merkittyjen lonkkakuvien otattamisen vuoksi.

Jokainen kasvattaja tietenkin toivoo kuulevansa kasvatistaan tulevaisuudessa. Hyviin tapoihin kuuluu pitää yhteyttä, ainakin silloin tällöin.
Jos koirasta joudutaan luopumaan, kasvattajan kanssa yhdessä voitte etsiä ratkaisua tai uutta kotia. Kasvattajalla ei kuitenkaan ole oikeutta eikä velvollisuutta lunastaa koiraa takaisin.

ei päde kirjoitti:

Usein kasvattajat lisäävät tuon pykälän kauppasopimukseen, vaikka jokainen oikea kasvattaja tietää tuon olevan täysin juridisesti pätemätön lisäehto.
Kuluttajansuojassa tuo katsotaan ostajaa kohtaan kohtuuttomaksi ehdoksi, sopimusvapaudesta huolimatta.

Voit myydä koiran eteenpäin tai lopettaa sen, ilman että myyjälle/kasvattajalle tarvitsee asiasta ilmoittaa.
Koiran kaupassa koira rinnastetaan tavaraan, jos olet koiran kokonaisuudessaan maksanut, koira on sinun. Sinulla ei ole enää mitään velvoitteita kasvattajaa kohtaan, ellei kauppahintaa ole alennettu esimerkiksi kauppakirjaan merkittyjen lonkkakuvien otattamisen vuoksi.

Jokainen kasvattaja tietenkin toivoo kuulevansa kasvatistaan tulevaisuudessa. Hyviin tapoihin kuuluu pitää yhteyttä, ainakin silloin tällöin.
Jos koirasta joudutaan luopumaan, kasvattajan kanssa yhdessä voitte etsiä ratkaisua tai uutta kotia. Kasvattajalla ei kuitenkaan ole oikeutta eikä velvollisuutta lunastaa koiraa takaisin.

Todellakin voisi sanoa valitettavasti.
Useinhan kasvattaja tällä ehdolla ajattelee nimenomaan koiraa, mihin se joutuu kun siitä joudutaan syystä tai toisesta luopumaan.
Monta kertaa kasvattajalla saattaisi olla tiedossa todella hyvä, koiraa odottava koti. Mutta kun koiran (kokonaan maksanut) omistaja omin nokkineen, mahdollisesti välinpitämättömästi myy koiran eteenpäin, kertomatta asiasta kasvattajalle, on se mielestäni tavallaan loukkaus koiran kasvattajaa kohtaan. Monet kasvattajat kantavat huolta kasvateistaan läpi niiden elämän.
Varsinkin kun kyseessä on vielä pentu/nuori koira pitäisi ehdottomasti ensin ottaa yhteyttä kasvattajaan, vaikka vain mielipidettä varten.

valitettavasti kirjoitti:

Todellakin voisi sanoa valitettavasti.
Useinhan kasvattaja tällä ehdolla ajattelee nimenomaan koiraa, mihin se joutuu kun siitä joudutaan syystä tai toisesta luopumaan.
Monta kertaa kasvattajalla saattaisi olla tiedossa todella hyvä, koiraa odottava koti. Mutta kun koiran (kokonaan maksanut) omistaja omin nokkineen, mahdollisesti välinpitämättömästi myy koiran eteenpäin, kertomatta asiasta kasvattajalle, on se mielestäni tavallaan loukkaus koiran kasvattajaa kohtaan. Monet kasvattajat kantavat huolta kasvateistaan läpi niiden elämän.
Varsinkin kun kyseessä on vielä pentu/nuori koira pitäisi ehdottomasti ensin ottaa yhteyttä kasvattajaan, vaikka vain mielipidettä varten.

Monta kertaa koiran OMISTAJALLA saattaisi olla koiralle tiedossa uusi hyvä koti mutta kasvattaja tulee ehtoineen säätelemään väliin. Se on loukkaus koiran OMISTAJAA kohtaan. Luulisi kasvattajakurssin käyneiden kasvattajien olevan tietoisia kyseisen ehdon kohtuuttomuudesta ja jos he ovat, voi kysyä miksi se ehto kuitenkin laitetaan. Mielipidettä voi toki kysyä tarvittaessa kasvattajalta ja on ainakin omistajanvaihtoksesta on kohteliasta ilmoittaa hänelle mutta päätökset ovat omistajan.

valitettavasti? kirjoitti:

Monta kertaa koiran OMISTAJALLA saattaisi olla koiralle tiedossa uusi hyvä koti mutta kasvattaja tulee ehtoineen säätelemään väliin. Se on loukkaus koiran OMISTAJAA kohtaan. Luulisi kasvattajakurssin käyneiden kasvattajien olevan tietoisia kyseisen ehdon kohtuuttomuudesta ja jos he ovat, voi kysyä miksi se ehto kuitenkin laitetaan. Mielipidettä voi toki kysyä tarvittaessa kasvattajalta ja on ainakin omistajanvaihtoksesta on kohteliasta ilmoittaa hänelle mutta päätökset ovat omistajan.

mitä kirjoitin.
Koiran omistajalla saattaa hyvinkin olla kiire päästä koirasta eroon. Silloin koiran uusi koti ei välttämättä ole minkäänlaisen harkinnan tulos.

Minusta ko. ehto pitäisi HALUTESSA saada kirjata sopimukseen, jonka molemmat osapuolet hyväksyvät.

ja ajatuksella kirjoitti:

mitä kirjoitin.
Koiran omistajalla saattaa hyvinkin olla kiire päästä koirasta eroon. Silloin koiran uusi koti ei välttämättä ole minkäänlaisen harkinnan tulos.

Minusta ko. ehto pitäisi HALUTESSA saada kirjata sopimukseen, jonka molemmat osapuolet hyväksyvät.

mitä kirjoitin.

Kun koira on maksettu kokonaan, se on uuden omistajan omaisuutta ja päätäntäväalta on hänellä. Kasvattaja on henkilö menneisyydestä, johon toki voi niin halutessaan olla yhteydessä. Yksi suurimpia ongelmia rotukoirien kohdalla on niiden kasvattajien halu kontrolloida kasvattiensa ja niiden omistajien elämää. Siksi myyntisopimuksiin laaditaan ties mitä lisäehtoja.

ja ajatuksella kirjoitti:

mitä kirjoitin.

Kun koira on maksettu kokonaan, se on uuden omistajan omaisuutta ja päätäntäväalta on hänellä. Kasvattaja on henkilö menneisyydestä, johon toki voi niin halutessaan olla yhteydessä. Yksi suurimpia ongelmia rotukoirien kohdalla on niiden kasvattajien halu kontrolloida kasvattiensa ja niiden omistajien elämää. Siksi myyntisopimuksiin laaditaan ties mitä lisäehtoja.

kuuna päivänä myisi edes raatokärpästä!!!!!
En minä paskapäitä varten koiria kasvata.

ja ajatuksella kirjoitti:

mitä kirjoitin.

Kun koira on maksettu kokonaan, se on uuden omistajan omaisuutta ja päätäntäväalta on hänellä. Kasvattaja on henkilö menneisyydestä, johon toki voi niin halutessaan olla yhteydessä. Yksi suurimpia ongelmia rotukoirien kohdalla on niiden kasvattajien halu kontrolloida kasvattiensa ja niiden omistajien elämää. Siksi myyntisopimuksiin laaditaan ties mitä lisäehtoja.

henkilö menneisyydestä.
Kasvattajan vastuu kasvateistaan jatkuu kaupanteon jälkeenkin.
On todella ikävää ja lyhytnäköistä kuvitella ettei mikään enää sen jälkeen kuulu kasvattajalle.
Sinä et takuulla ole itse kasvattanut ja luovuttanut ainuttakaan koiranpentua. Muuten et varmasti ajattelisi noin.
Onhan tietysti niitä pentutehtailijoita, joille ilmeisesti on yhdentekevää mitä koiralle tapahtuu sen jälkeen kun rahat pennusta on taskussa.

sinulle mikään kirjoitti:

henkilö menneisyydestä.
Kasvattajan vastuu kasvateistaan jatkuu kaupanteon jälkeenkin.
On todella ikävää ja lyhytnäköistä kuvitella ettei mikään enää sen jälkeen kuulu kasvattajalle.
Sinä et takuulla ole itse kasvattanut ja luovuttanut ainuttakaan koiranpentua. Muuten et varmasti ajattelisi noin.
Onhan tietysti niitä pentutehtailijoita, joille ilmeisesti on yhdentekevää mitä koiralle tapahtuu sen jälkeen kun rahat pennusta on taskussa.

Tietenkin vastuullinen kasvattaja haluaa valvoa kasvattiensa etua kaupan jälkeenkin ja mielestäni jokaisen ostajan on huomioitava että kasvattaja haluaa valvoa kasvattiensa etua, mutta raja menee siinä että yhdelläkään kasvattajalla ei ole oikeutta oman käden oikeuteen tai muuhun kohtuuttomuuteen. Kasvattajan on kunnioitettava Suomen lainsäädäntöä ja ostaa ja pidättäydyttävä kaikenlaisesta oman käden oikeudesta ja kohtuuttomuudesta. Kasvattajia on monenlaisia, kuten ostajiakin, mutta jopa vastuulliset ja järkevät kasvattajat syyllistyvät valitettavan usein törkeään ja perusteettomaan oman käden oikeuteen valvoessaan kasvattiensa etua. Usein kysymys ei ole edes kasvattien edusta vaan jostain ihmisille tyypillisestä käytöshäiriöstä.

Kasvattajat tekevät hienoa työtä ja jokaisen ostajan tulee aina huomioida kasvattajan näkökulma, mutta kasvattajiltakin on kohtuullista odottaa että kasvattien etujen valvonta on asiallista, perusteltua ja lainsäädäntöä ja ostajaa kunnioittavaa.

Etuosto-oikeus on jännä asia. Vaikka kasvattajat usein tietävät että se ei ole lainvoimainen ja ostajaa sitova ilman sopimuksessa mainittua (nimenomaan etuosto-oikeuteen liitettyä) tuntuvaa (siis kohtuullista) hinnan alennusta niin harvoin kasvattajat suostuvat hinnan alennukseen. Oikeuksia otetaan vaikka väkisin ja lainsäädännön vastaisesti, vaikka asiat on mahdollista toteuttaa asiallisesti ja laillisesti.

Tätä ei pidä ymmärtää väärin. En vastusta kasvattajien aktiivista roolia kasvattiensa elämässä, mutta mielestäni kasvattajien on maltettava olla kohtuullisia ja kunnioitettava lainsäädäntöä ja ostajaa. Lemmikkieläinten kauppa on hyvin moniulotteinen asia ja nykyinen lainsäädäntö ei ota sitä moniulotteisuutta hyvin huomioon, mutta se ei oikeuta kasvattajia oman käden oikeuteen. Toivottavasti lemmikkieläinten kauppaa koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan tulevaisuudessa huomioimaan paremmin kaikkien kolmen osapuolen (kasvattajan/myyjän, ostajan ja eläimen) näkökulma ja etu.

en koskaan, kirjoitti:

kuuna päivänä myisi edes raatokärpästä!!!!!
En minä paskapäitä varten koiria kasvata.

myydä koiran mahdollisimman tahdottomalle ja helposti pompoteltavalle ostajalle.

haluat kirjoitti:

myydä koiran mahdollisimman tahdottomalle ja helposti pompoteltavalle ostajalle.

vastuuntuntoisiin koteihin, en niille, joilla ensimmäisenä on mielessä syntymäkodin unohtaminen ja sen jälkeen pennusta eroon pääseminen.
Kyse ei ole mistään kontrollista eikä omistushalusta tms. Ainoastaan puhtaasti kiinnostuksesta omia kasvattejaan kohtaan, mitä niille kuuluu jne.
Sinun kohdallasi ei kasvattaja voi onnistua tässäkään tärkeässä asiassa, jos suljet hänet pois koirasi elämästä kun pentu on maksettu.
Entä kun tulee eteen tilanne, jossa tarvitsisit kipeästi neuvoa? Et käänny kasvattajan puoleen, koska hän on vain henkilö menneisyydestä?
Voi sinua rassukkaa mitä olet tullut toitottaneeksi.

Joops. kirjoitti:

Tietenkin vastuullinen kasvattaja haluaa valvoa kasvattiensa etua kaupan jälkeenkin ja mielestäni jokaisen ostajan on huomioitava että kasvattaja haluaa valvoa kasvattiensa etua, mutta raja menee siinä että yhdelläkään kasvattajalla ei ole oikeutta oman käden oikeuteen tai muuhun kohtuuttomuuteen. Kasvattajan on kunnioitettava Suomen lainsäädäntöä ja ostaa ja pidättäydyttävä kaikenlaisesta oman käden oikeudesta ja kohtuuttomuudesta. Kasvattajia on monenlaisia, kuten ostajiakin, mutta jopa vastuulliset ja järkevät kasvattajat syyllistyvät valitettavan usein törkeään ja perusteettomaan oman käden oikeuteen valvoessaan kasvattiensa etua. Usein kysymys ei ole edes kasvattien edusta vaan jostain ihmisille tyypillisestä käytöshäiriöstä.

Kasvattajat tekevät hienoa työtä ja jokaisen ostajan tulee aina huomioida kasvattajan näkökulma, mutta kasvattajiltakin on kohtuullista odottaa että kasvattien etujen valvonta on asiallista, perusteltua ja lainsäädäntöä ja ostajaa kunnioittavaa.

Etuosto-oikeus on jännä asia. Vaikka kasvattajat usein tietävät että se ei ole lainvoimainen ja ostajaa sitova ilman sopimuksessa mainittua (nimenomaan etuosto-oikeuteen liitettyä) tuntuvaa (siis kohtuullista) hinnan alennusta niin harvoin kasvattajat suostuvat hinnan alennukseen. Oikeuksia otetaan vaikka väkisin ja lainsäädännön vastaisesti, vaikka asiat on mahdollista toteuttaa asiallisesti ja laillisesti.

Tätä ei pidä ymmärtää väärin. En vastusta kasvattajien aktiivista roolia kasvattiensa elämässä, mutta mielestäni kasvattajien on maltettava olla kohtuullisia ja kunnioitettava lainsäädäntöä ja ostajaa. Lemmikkieläinten kauppa on hyvin moniulotteinen asia ja nykyinen lainsäädäntö ei ota sitä moniulotteisuutta hyvin huomioon, mutta se ei oikeuta kasvattajia oman käden oikeuteen. Toivottavasti lemmikkieläinten kauppaa koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan tulevaisuudessa huomioimaan paremmin kaikkien kolmen osapuolen (kasvattajan/myyjän, ostajan ja eläimen) näkökulma ja etu.

takaisin, jos pennusta joudutaan luopumaan, kuin että se joutuu ties minne.
Näitä mainitsemiasi ihmisille tyypillisiä käytöshäiriöitä voi olla sekä ostajissa että myyjissä. Onneksi se ei ole mikään sääntö, vaan enemmänkin poikkeus. Tiedät varmasti myös, miten koira kiertoon lähtiessään päätyy väärille ihmisille ja ties minne. Se on asia, joka meitä kasvattajia huolestuttaa muun muassa.

koko pennun hinnan kirjoitti:

takaisin, jos pennusta joudutaan luopumaan, kuin että se joutuu ties minne.
Näitä mainitsemiasi ihmisille tyypillisiä käytöshäiriöitä voi olla sekä ostajissa että myyjissä. Onneksi se ei ole mikään sääntö, vaan enemmänkin poikkeus. Tiedät varmasti myös, miten koira kiertoon lähtiessään päätyy väärille ihmisille ja ties minne. Se on asia, joka meitä kasvattajia huolestuttaa muun muassa.

Jos ei ole sovittu lainvoimaisesti myyjän etuosto-oikeudesta niin koirasta luovuttaessa on ostajalle täysin vapaaehtoista myydä koira kasvattajalle takaisin, mutta jos etuosto-oikeudesta on sovittu lainvoimaisesti niin ostajan täytyy ehdottomasti antaa myyjälle mahdollisuus ostaa koira takaisin. Eli olisi kasvattajalle myyjänä paljon varmempaa sopia lainvoimaisesti etuosto-oikeudesta jolloin kasvattajalla olisi ehdoton oikeus ostaa koira takaisin jos ostaja on koirasta luopumassa. Ongelmatilanteissahan on usein pulaa vapaaehtoisuudesta joten euroilla ei silloin aina ole merkitystä vaan ongelmatilanteita varten olisi parasta sopia lainvoimaisesti myyjän etuosto-oikeudesta. Kun olisin kasvattajana huolestunut kasvateistani niin kohtuullinen hinnan alennus ei olisi minulle este lainvoimaisen myyjän etuosto-oikeuden sopimiseksi. Kasvattajana en luottaisi vapaaehtoisuuteen tai alentuisi lainvoimattoman etuosto-oikeudesta sopimisen väärinkäyttämiseen.

Käytöshäiriöitä yms ongelmia on tosiaan sekä myyjissä että ostajissa ja ainakin niiden vakavat muodot ovat kohtuullisen harvinaisia, mutta esim tämä lainvoimaton etuosto-oikeudesta sopiminen ja lainvoimattoman ehdon väärinkäyttäminen ovat hyvin yleisiä ongelmia. Mielestäni ostajan on otettava koko koiran eliniän ajan huomioon kasvattajan näkökulma, mutta siitä huolimatta hyvin yleinen lainvoimattoman etuosto-oikeuden väärinkäyttäminen ei ole hyväksyttävää.

myyn pennut kirjoitti:

vastuuntuntoisiin koteihin, en niille, joilla ensimmäisenä on mielessä syntymäkodin unohtaminen ja sen jälkeen pennusta eroon pääseminen.
Kyse ei ole mistään kontrollista eikä omistushalusta tms. Ainoastaan puhtaasti kiinnostuksesta omia kasvattejaan kohtaan, mitä niille kuuluu jne.
Sinun kohdallasi ei kasvattaja voi onnistua tässäkään tärkeässä asiassa, jos suljet hänet pois koirasi elämästä kun pentu on maksettu.
Entä kun tulee eteen tilanne, jossa tarvitsisit kipeästi neuvoa? Et käänny kasvattajan puoleen, koska hän on vain henkilö menneisyydestä?
Voi sinua rassukkaa mitä olet tullut toitottaneeksi.

Voi sinua rassukkaa kun et ymmärrä selkeää teksitiä. Toivottavasti kasvatustyössäsi onnistut paremmin.

Kyse ei ole siitä, etteikö kasvattaja saisi kuulla kasvatistaan mitään vaan siitä ettei koiraa koskevat päätökset ole millään muotoa hänen päätettävissään. Aivan liikaa kuulee kasvattajista jotka painostavat kasvattiensa omistajia näyttelyihin tai muihin harrastuksiin.

sinua. kirjoitti:

Voi sinua rassukkaa kun et ymmärrä selkeää teksitiä. Toivottavasti kasvatustyössäsi onnistut paremmin.

Kyse ei ole siitä, etteikö kasvattaja saisi kuulla kasvatistaan mitään vaan siitä ettei koiraa koskevat päätökset ole millään muotoa hänen päätettävissään. Aivan liikaa kuulee kasvattajista jotka painostavat kasvattiensa omistajia näyttelyihin tai muihin harrastuksiin.

pyörtämään terävää tektiäsi.
On se sentään hyvä merkki!

Joops. kirjoitti:

Jos ei ole sovittu lainvoimaisesti myyjän etuosto-oikeudesta niin koirasta luovuttaessa on ostajalle täysin vapaaehtoista myydä koira kasvattajalle takaisin, mutta jos etuosto-oikeudesta on sovittu lainvoimaisesti niin ostajan täytyy ehdottomasti antaa myyjälle mahdollisuus ostaa koira takaisin. Eli olisi kasvattajalle myyjänä paljon varmempaa sopia lainvoimaisesti etuosto-oikeudesta jolloin kasvattajalla olisi ehdoton oikeus ostaa koira takaisin jos ostaja on koirasta luopumassa. Ongelmatilanteissahan on usein pulaa vapaaehtoisuudesta joten euroilla ei silloin aina ole merkitystä vaan ongelmatilanteita varten olisi parasta sopia lainvoimaisesti myyjän etuosto-oikeudesta. Kun olisin kasvattajana huolestunut kasvateistani niin kohtuullinen hinnan alennus ei olisi minulle este lainvoimaisen myyjän etuosto-oikeuden sopimiseksi. Kasvattajana en luottaisi vapaaehtoisuuteen tai alentuisi lainvoimattoman etuosto-oikeudesta sopimisen väärinkäyttämiseen.

Käytöshäiriöitä yms ongelmia on tosiaan sekä myyjissä että ostajissa ja ainakin niiden vakavat muodot ovat kohtuullisen harvinaisia, mutta esim tämä lainvoimaton etuosto-oikeudesta sopiminen ja lainvoimattoman ehdon väärinkäyttäminen ovat hyvin yleisiä ongelmia. Mielestäni ostajan on otettava koko koiran eliniän ajan huomioon kasvattajan näkökulma, mutta siitä huolimatta hyvin yleinen lainvoimattoman etuosto-oikeuden väärinkäyttäminen ei ole hyväksyttävää.

päivänselvää.
En ilmeisesti ole osannut ilmaista asiaani tarpeeksi hyvin, kun siellä rautalangasta vääntelet selvää asiaa.
Tuossa ylempänä joku asioista tietämätön tässä on kannallaan ärsyttänyt.
Kun eläimen kaupassa ei ole kyse mistään esineestä (vaikka se siihen kuluttajasuojalaissa rinnastetaan)!
Eläintä myydessä on väkisinkin mukana myös tunteita.
Pitää huomioida eläinsuojelulaki ym.
Ei näitä asioita yksinkertaisesti pysty selittämään niin, että ei-kasvattaja ymmärtäisi!
Ymmärtäisi sen, että eläin ei ole lelu!

kun rupeat kirjoitti:

pyörtämään terävää tektiäsi.
On se sentään hyvä merkki!

hyvin. Minulla on myös ollut ilo saada luovuttaa kaikki koirieni jälkeläiset vastuuntuntoisiin koteihin. Takaisinottamista ei käytännössä ole tarvinnut miettiä.
Hyvääjatkoa sinulle, ehkä viisastut sinäkin joskus, vaikka se varmaan tapahtuukin kantapään kautta!

on minulle kirjoitti:

päivänselvää.
En ilmeisesti ole osannut ilmaista asiaani tarpeeksi hyvin, kun siellä rautalangasta vääntelet selvää asiaa.
Tuossa ylempänä joku asioista tietämätön tässä on kannallaan ärsyttänyt.
Kun eläimen kaupassa ei ole kyse mistään esineestä (vaikka se siihen kuluttajasuojalaissa rinnastetaan)!
Eläintä myydessä on väkisinkin mukana myös tunteita.
Pitää huomioida eläinsuojelulaki ym.
Ei näitä asioita yksinkertaisesti pysty selittämään niin, että ei-kasvattaja ymmärtäisi!
Ymmärtäisi sen, että eläin ei ole lelu!

Ymmärrän täysin kasvattajan näkökulman koiran kasvatukseen ja kauppaan liittyen. Keskustelun ydin lienee etuosto-oikeuden tarkoituksessa ja lainvoimaisuudessa ja käytössä.

Eläinsuojelulainsäädäntö ei anna kasvattajalle mitään erityisoikeuksia (jos niin edes vihjasit) vaikka kasvattaja tietenkin voi lainsäädäntöä kunnioittaen valvoa kasvattinsa pitoa.

Jos sinulle on kasvattajana päivänselvää että lainvoimainen etuosto-oikeus edellyttää kohtuullista ja sopimuksessa mainittua hinnan alennusta niin miksi kuitenkin suosit lainvoimatonta etuosto-oikeudesta sopimista tai ostajan vapaaehtoisuutta? Tai miksi kasvattajat yleensäkin suosivat lainvoimatonta etuosto-oikeudesta sopimista ja toimivat ostajaa kohtaan kuin lainvoimaton ehto olisi lainvoimainen? Varmintahan on sopia lainvoimaisesta etuosto-oikeudesta?

Suurin osa ostajista ymmärtää kasvattajan näkökulman ja kohtuudella sitä kunnioittaa ja suurin osa ostajista takuulla ymmärtää eläimenpitoon liittyvän vastuun ja että eläin ei ole lelu. On surullisen yleistä että kasvattaja asettuu ostajan yläpuolelle sekä lainsäädännön kunnioittamisessa että ostajan kunnioittamisessa.

kun rupeat kirjoitti:

pyörtämään terävää tektiäsi.
On se sentään hyvä merkki!

on luetun ymmärtäminen hukassa. Se ei ole hyvä merkki. Kannattaa ehkä luovuttaa kasvatustyösi nuorempiin käsiin.

En pyörtänyt tekstiäni mitenkään. On koiran omistajan päätettävissä se, haluaako hän olla kasvattajan kanssa tekemisissä. Joku haluaa, joku ei. Se riippuu ihan henkilöstä.

on minulle kirjoitti:

päivänselvää.
En ilmeisesti ole osannut ilmaista asiaani tarpeeksi hyvin, kun siellä rautalangasta vääntelet selvää asiaa.
Tuossa ylempänä joku asioista tietämätön tässä on kannallaan ärsyttänyt.
Kun eläimen kaupassa ei ole kyse mistään esineestä (vaikka se siihen kuluttajasuojalaissa rinnastetaan)!
Eläintä myydessä on väkisinkin mukana myös tunteita.
Pitää huomioida eläinsuojelulaki ym.
Ei näitä asioita yksinkertaisesti pysty selittämään niin, että ei-kasvattaja ymmärtäisi!
Ymmärtäisi sen, että eläin ei ole lelu!

Sinä se tunnut olevan asioista tietämätön. Se nyt vaan menee niin, että koiran myydessäsi ja kauppahinnan siitä saatuasi täysimääräisenä, sinulla ei ole mitään oikeuksia koiraan. Oli sinulla tunteet mitkä hyvänsä.

olevan. kirjoitti:

Sinä se tunnut olevan asioista tietämätön. Se nyt vaan menee niin, että koiran myydessäsi ja kauppahinnan siitä saatuasi täysimääräisenä, sinulla ei ole mitään oikeuksia koiraan. Oli sinulla tunteet mitkä hyvänsä.

pentueesi, hyvistä vanhemmista. Luovuta pennut hyviin koteihin.
Mitenköhän sulla sitten suu pannaan kun oletkin tilanteessa josta tässä nyt on keskusteltu.

se ensimmäinen kirjoitti:

pentueesi, hyvistä vanhemmista. Luovuta pennut hyviin koteihin.
Mitenköhän sulla sitten suu pannaan kun oletkin tilanteessa josta tässä nyt on keskusteltu.

???

??????? kirjoitti:

???

tilanteessa, jossa sinut kasvattiasi koskevissa asioissa sivuutetaan kuin tyhjää vaan, olethan pelkkä henkilö menneisyydestä.
Mahtaa olla mukava tuntea voimattomuutta kun et välttämättä mistään, koskaan saa tietää minne kasvattisi alkuperäiseltä ostajalta menee. Kun asia ei millään tavalla kuulu sinulle.