Mitä tehdä jos haluaa kavereita ja löytää "sen oikean"???? Mä olen ollu ilman kavereita jo päiväkodista ja nyt olen 13vuotta. Yksi kaveri on toisella puolella suomea, mutta muuten ihan yksin kaikki päivät, kun asutaan syrjäkylässä keskellä ei mitään! Mitä tehdä? Lisäksi mä luulen ettei mun vanhemmat ymmärtäs mua rakkaus, saati sitten ystävä asioissa ja mä en muista niistä enää mitään hyviä hetkiä, kun mua haukutiin jo pienenä, niin erkanin niistäkin... Mitä siis tehdä? En tunne vanhempiani, ei ole ystäviä eikä ketään tuttuja? APUA!!!
Yksinäinen yksinäinen...
Ujopelkuri...
3392
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
kurja tilanne, jos ei tunne vanhempiaan. mä tiedän, koska en ittekkään hirveesti tunne vaikka saman katon alla ollaan asuttu koko ikäni.en esim kerro äitillä tai isälle mun asioista, rakkaus huolista tai koulujutuista tai mistään.en vaan osaa/haluu.
mäkin olin melko yksinäinen ylä aste iässä. olin sillon ujo(oon aina ollu hieman) ja hiljainen.
nyt kun pääsin lukioon ja muutin hesaan ja jätin kaiken vanhan taakseni, niin tuntuu että oon ihan toinen ihminen. ujous on jäänyt taka alalle(vaikka se siellä välillä kummitteleekin, luonteesta kun ei pääse eroon vaik mitä tekis) Koulussa oon luokan äänekkäimpiä, ja kavereita on löytynyt.(ja tyttöystäväkin :])
tällä haluun vaan sanoa, että kyllä yksinäisuudestä voi todella päästä eroon mutta ehkä se vaatii täydellistä elämän muutosta.
Mä en muutu helposti, mutta kiitos kumminkin vastauksesta. Mulla on juuri se ongelma etten tiedä enää miten mun vanhemmat suhtautuu muhun ja mun asioihin. Ne toivoo mun olevan jotain muuta, joku täydellisyys, mutta en mä voi täyttää niitten toiveita... Mä olen tällanen tyhmä, koulussa syrjitty tyyppi... Kai se menee joskus ohi, toi ujous, mutta aina pitää toivoa :)
Ongelma on että kun olet tottunut toimimaan tietyllä tavalla sinun on kohdattava ja murrettava pelkosi. Tiedän koska minulla oli joskus sama ongelma.
En usko että vanhempiesi kanssa juttelu tuskin edes auttaisi. Tämä on vähän sen tyylinen ongelma, että tämä ratkeaa vain tekemällä. Joten mene sinne missä on ihmisiä ja juttele. Menet vaikka lähikauppan lihatiskille ja kysyt mitä lihamestari suosittelee. Ihan sama. henkilö voi olla ihmeissään, mutta sillä ei ole mitään väliä kun sinulla ei ole mitään menetettävää. Kunhan et vain istu kotona tietokoneen edessä.
Kokeile. Itse menin aikoinaan limudiskoon ja menin tytön eteen, kerroin koko nimeni ja että voitas tanssia. Se sano että älä unta nää, mutta mä sain rohkeutta tehdä saman älyttömän tempun vielä 4 kertaa sinä iltana.