Minulla on 2-vuotias tyttökissa. Se on hyvin seurallinen ja kaikessa läsnä oleva.
Ei kuitenkaan mikään sylikissa. Hyvin harvoin sitä saa silitellä ja rapsutella,sylistä pyrkii aina heti pois. Luonne on aika kipakka, osoittaa herkästi mieltään. Olen pitänyt sitä vain persoonallisena tyyppinä mutta eilen se aiheutti meille järkytyksen kun tyttäreni oli avomiehensä kanssa kylässä ja kun he olivat lähdössä kissa yhtäkkiä hyökkäsi tyttäreni jalkojen kimppuun takaapäin. Ensin luulimme että se on vain sen tavallista näykkimistä jota se silloin tällöin harrastaa,mutta katti olikin tosissaan agressiivinen ja jatkoi hyökkäyksiään kunnes onnistuimme heittämään kissan toiseen huoneeseen.
Tyttäreni sääret farkkujen alla olivat naarmuiset ja reikäiset ja verta tuli. Mistä ihmeestä voi olla kysymys. Onko kissamme mielenvikainen?
Mitä meidän pitäisi tehdä? Uskaltaako tuollaista kissaa pitää?
Ei kuitenkaan mikään sylikissa. Hyvin harvoin sitä saa silitellä ja rapsutella,sylistä pyrkii aina heti pois. Luonne on aika kipakka, osoittaa herkästi mieltään. Olen pitänyt sitä vain persoonallisena tyyppinä mutta eilen se aiheutti meille järkytyksen kun tyttäreni oli avomiehensä kanssa kylässä ja kun he olivat lähdössä kissa yhtäkkiä hyökkäsi tyttäreni jalkojen kimppuun takaapäin. Ensin luulimme että se on vain sen tavallista näykkimistä jota se silloin tällöin harrastaa,mutta katti olikin tosissaan agressiivinen ja jatkoi hyökkäyksiään kunnes onnistuimme heittämään kissan toiseen huoneeseen.
Tyttäreni sääret farkkujen alla olivat naarmuiset ja reikäiset ja verta tuli. Mistä ihmeestä voi olla kysymys. Onko kissamme mielenvikainen?
Mitä meidän pitäisi tehdä? Uskaltaako tuollaista kissaa pitää?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kannattaa seurailla tilanteen kehittymistä vielä. Oletko varma ettei kissasi ole turhautunut tai ikävystynyt? Leikitkö sen kanssa? Meillä ainakin kissa hyökkäilee jalkoihi ja käsiin jos sillä on paljon energiaa eikä kukaan ole leikittänyt sitä. Ei se silloin tarkoita mitään pahaa vaan haluaa huomiota ja purkaa energiaansa.
katoin kerran yhtä ohjelmaa missä oli kissa joka käyttäytyi samalla tavalla kuin sun kissa. sillä todettiin skitsofrenia tai joku sen tapainen sairaus. elikkä vie vaan se kissa eläinlääkärille ja kerro kissan ongelma.
kissallasi voi olla jonkinlainen skitsofrenia joten vie se vaikkapa eläinlääkärille.
kissa eläinlääkäriin, hyvin usein käytöksen muutoksen takana on lääketieteellinen syy. Jos kissa on terve, voi miettiä muita vaihtoehtoja: oliko tyttäresi housuissa/kengissä toisen kissan/muun eläimen hajua, pelästyikö kissasi jotain ennen hyökkäystä, näkikö se ikkunasta toisen kissan, tekikö tyttäresi äkillisen liikkeen joka säikäytti kissan... Joskus, jos kissa näkee toisen kissan reviirillään (voi olla sisäkissa joka näkee ikkunasta ulkokissan) se hyökkää lähimmän ihmisen kimppuun, kun ei pääse toisen kissan kimppuun (re-directed aggression), näin voi myös käydä, jos se näkee saaliseläimen, jonka kimppuun se ei pääse. Jos kissa on nukkunut rauhassa jossain ja säikähtää jotain (kova ääni, äkillinen liike, yms) niin se voi hyökätä. Tuossa edellä joku ehdotti eläinlääkäri käyntiä, sen tulisi olla ensimmäisenä listalla, samoin hän puhui leikkimisestä kissan kanssa. Eräs hyvä leikki tekniikka on ostaa "onkilelu" ja leikkiä sillä kissan kanssa n. 15 min kerralla pari kertaa päivässä. Lelun tulisi käyttäytyä kuin saaliseläin, juosta karkuun ja piiloutua, kissan pitäisi saada se kiinni monta kertaa ja vaanimispaikkoja tulisi olla monta (lelu pöydänjalan taakse, sohvan alle, nurkan taakse yms.), loppua kohti saaliin tulisi "kuolla" ja kissan saada se kiinni ja "tappaa" se. Tämä tekniikka muistuttaa mahdollisimman paljon aitoa metsästystä ja tyydyttää näin kissan luontaisia metsästäjän vaistoja ja stimuloi samalla sen aivoja (pitää miettiä tarkkaan oikea hyökkäyshetki) ja kun se lopuksi saa saaliin kiinni, se tuntee olevansa suuri metsästäjä ja on tyytyväinen itseensä :D Samalla se purkaa ylimääräistä energiaa positiivisella tavalla. Jos kissalla on tapana purra ihmisiä, työnnä sille lelu suuhun tai harhauta sitä tuolla leikkitavalla, niin kyllä se siitä tokenee. Onnea yrityksellesi!
Heippa!
Olin juuri kirjoittamassa vähän samasta aiheesta kun huomasin tämän viestin.
Minulla on kohta 3-vuotias leikattu uroskissa, joka on erittäin seurallinen, mutta ei välttämättä mikään sylikissa sekään. Sillekin saattaa joskus tulla aggressiokohtaus, jonka iskiessä se voi jopa hyökätä minunkin kimppuuni. Nämä aggressiokohtaukset saattavat olla poissa kuukausia ja yhtäkkiä kissa vain vetää ns. herneen nenään.
Olen kysynyt useammalta eläinlääkäriltä syytä tähän, mutta en ole saanut oikein kunnon vastausta. Katsoin kuitenkin eilen eläinsairaala- ohjelmaa, jossa oli aggressiivisesti käyttäytyvä kissa. Kissa oli emonsa pentuna hylkäämä ja lääkäri epäili, että kyseessä oli kasvatuksellinen ongelma: pentu ei ollut oppinut emoltaan käytöstapoja.
Oma kissani on liian aikaisin vieroitettu. Se on kerennyt olla jo useammalla omistajalla ennen minulle tuloaan, jolloin se oli vasta 3 kuukautta. Epäilen nyt, että kyseessä saattaa olla sama ongelma. Emo ei ole ollut pitämässä sitä ruodussa kun se on käyttäytynyt liian aggressiivisesti.
Mikä on oman kissasi historia? VOisiko kyseessä olla tämä ongelma?
Kysele eläinlääkäriltä tästä, mutta karu totuus on, etteivät kaikki lääkärit ole kuitenkaan eläinpsykologian asiantuntijoita.
Yhteiseloni kissani kanssa toimii näistä ajoittaisista kohtauksista huolimatta. Leikimme paljon yhdessä ja nukumme vierekkäin.
Iloisia hetkiä kissasi kanssa.