Olen aika neuvoton tällä hetkellä. Viitisen vuotta sitten seurustelin erään miehen kanssa, mutta parin vuoden jälkeen seurustelun alkamisesta päätimme, että ei tämä juttu ota edetäkseen. Kuitenkin pidimme toisiimme yhteyttä aina silloin tällöin.
Nyt tässä kuluneiden muutaman vuoden aikana tajusin (vaikka se ajatus piili kyllä jo aikaisemminkin mielessä) olevani trans-mies ja elänyt nämä muutama vuotta sen mukaisesti. Tutkimuksiin en ole vielä mennyt, mutta ajatuksena oli juuri tänä vuonna sinne hakea lähetettä.
Nyt pitkästä aikaa tämä samainen mies otti minuun yhteyttä ja minusta tuntuu, että tällä kertaa tästä jutusta voisi kehkeytyäkin jotakin.
Tiedän kyllä, että mies ei ole arvoiseni jne. jos hän katkaisee yhteydet kertoessani hänelle t-sukupuolisuudestani. Olen kuitenkin enemmänkin hämilläni siitä, että tavallaan tunnen itseni naiseksi aina, kun olen tekemisissä tämän miehen kanssa (esim. meikkaan), vaikka muuten olen vapaa-ajalla ns. alfauros-mallinen. Miksi ihmeessä tuntuu aina tältä, kun kyseessä on hän?
Nyt tässä kuluneiden muutaman vuoden aikana tajusin (vaikka se ajatus piili kyllä jo aikaisemminkin mielessä) olevani trans-mies ja elänyt nämä muutama vuotta sen mukaisesti. Tutkimuksiin en ole vielä mennyt, mutta ajatuksena oli juuri tänä vuonna sinne hakea lähetettä.
Nyt pitkästä aikaa tämä samainen mies otti minuun yhteyttä ja minusta tuntuu, että tällä kertaa tästä jutusta voisi kehkeytyäkin jotakin.
Tiedän kyllä, että mies ei ole arvoiseni jne. jos hän katkaisee yhteydet kertoessani hänelle t-sukupuolisuudestani. Olen kuitenkin enemmänkin hämilläni siitä, että tavallaan tunnen itseni naiseksi aina, kun olen tekemisissä tämän miehen kanssa (esim. meikkaan), vaikka muuten olen vapaa-ajalla ns. alfauros-mallinen. Miksi ihmeessä tuntuu aina tältä, kun kyseessä on hän?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Valinta ja luopuminen on vaikeaa ja tekee kipeää...
Kun toinen saa tietää, niin riski on suuri, kuitenkin itsestäluopumisen riski on vielä suurempi.
Minä ainakin valitsin pienemmän riskin.
Nyt elän yksin ja kuitenkin välitän riskin aiheuttajasta edelleen...järkyttävän paljon, tosin odotan, että jostain ilmestyisi joku, joka menisi "riskini" yli.
Semmoista se vaan on...mutta elän ja olen sellainen kuin olen.
Itsekästä, joku sanoo, mutta niinhän tämä yhteiskuntammekin nykyään on.
"Nyt tässä kuluneiden muutaman vuoden aikana tajusin (vaikka se ajatus piili kyllä jo aikaisemminkin mielessä) olevani trans-mies ja elänyt nämä muutama vuotta sen mukaisesti."
On paljon naisia, jotka eivät meikkaa koskaan.
"Olen kuitenkin enemmänkin hämilläni siitä, että tavallaan tunnen itseni naiseksi aina, kun olen tekemisissä tämän miehen kanssa (esim. meikkaan), vaikka muuten olen vapaa-ajalla ns. alfauros-mallinen. Miksi ihmeessä tuntuu aina tältä, kun kyseessä on hän?"
Aivan tavalliset naiset pyrkivät useimmissa tapauksissa osin alitajuisesti ja osin tietoisesti muuttamaan käytöstään feminiinisempään suuntaan heitä kiinnostavan miehen läheisyydessä. Millä tavoin eroat tavallisista naisista, jotka myös usein tuskailevat naisen roolin alisteisuutta ja kapeutta ?
Karkeasti sanottuna sinulla on kaksi vaihtoehtoa, joista toinen on prosessin läpikäyminen ja sen tosiasian hyväksyminen, että miespuolista elämänkumppania et käytännössä koskaan löydä ja toinen pitäytyminen nykyisessä roolissasi, jolloin miespuolisen elämänkumppanin löytäminen ehkä on mahdollista.
"Karkeasti sanottuna sinulla on kaksi vaihtoehtoa, joista toinen on prosessin läpikäyminen ja sen tosiasian hyväksyminen, että miespuolista elämänkumppania et käytännössä koskaan löydä..."
Kuin niin ei löydä? Onko sulla kenties tilastotietoa tai omakohtaisia kokemuksia tuosta, kun noin varmasti asian esität? Miksi transmies ei muka voisi löytää miespuolista kumppania?
Se on hyvin hyvin epätodennäköistä.
Tiedän suuren määrän transmiehiä, jotka elävät parisuhteessa joko toisen transmiehen tai luomumiehen kanssa.
Revi siitä.
Ei Suomessa edes ole suurta määrää miehiä, jotka olisivat vaihtaneet aikuisiällä henkilötunnuksensa miehen henkilötunnukseksi ja läpikäyneet sukupuolenkorjausprosessiin kuuluvat leikkaushoidot. Prosessin läpikäyneiden suomalaismiesten kokonaislukumäärä jää selvästi alle sadan. Tästä vähäisestä määrästä useimmat ovat kiinnostuneita voittopuolisesti naisista ja jotkut jopa elävät parisuhteessa naisen kanssa.
Toki voit tuntea paljon naisia, jotka eivät koskaan meikkaa eivätkä käytä hametta ja elävät silti parisuhteessa miehen kanssa, mutta ei tässä nyt siitä ole kyse.
"Tiedän suuren määrän transmiehiä, jotka elävät parisuhteessa joko toisen transmiehen tai luomumiehen kanssa."
Tuo ei ole totta. Nyt ei puhuta naisista, jotka eivät meikkaa.
Julkisuudessa on esiintynyt hoitoprosessin läpikäynyt homoseksuaalinen Eeli, joka on kertonut elävänsä sinkkuna homoyhteisön sisäisen paineen takia. Eivät asiat oikeassa elämässä helposti järjesty. Todennäköisesti eivät järjesty ollenkaan, jos ei ole luomumies. Muistettakoon, että jopa luomuhomomiehelle homona eläminen on yhä kivinen polku ja parisuhteeseen päätyminen monen mutkan takana. Lisää tuohon soppaan falloplastiikkatekniikan kehittymättömyys, homoyhteisön transfoobisuus ja peniskeskeisyys niin saat lopputulokseksi ikisinkun.