rahakkaat

ei ollut tarkoitus mitenkään nyyhkiä ;) Vaikka rahaa ei hirveästi ole käytössä niin kyllä sitä on "tarpeeksi". Minusta perheemme tulee ainakin hyvin toimeen ;)joistain asioist atingitään mutta myös hauskaa pidetään ;)

tarkoitus oli ehkä huomauttaa ettemme kylve rahassa, niin kuin moni näyttää kuvittelevan!

mitä se lapsen kotona olo vaikuttaa töiden hakemiseen? Onhan sulla netti käytössä joten laitat vaan hakemuksia menee, etkä marise turhasta.

100 euron sähkölasku, paljonko teillä oikein on huoneita ja mitä sähkölaitteita te oikein käytätte?? Meillä sähkölasku 35 eur!

jos vapaaehtoisesti haluaa olla martyyri, niin eihän sille mitään voi ;)

villiviini kirjoitti:

jos vapaaehtoisesti haluaa olla martyyri, niin eihän sille mitään voi ;)

en ole martyyri(olenko väittänyt?)

siinä oli vertausta mitä tavallinen opiskelija saa tukea/kk (millä valtio olettaa että pystyy ihan hyvin elää)

eli sinun mielestä pitäisi ottaa opintolainaa ja maksella sitä sitten takaisin joskus tulevaisuudessa monet vuodet? (entä jos ei saa töitä?)

ennemmin menen töihin kun otan velkaa.

(samallalailla yh:n voivat ottaa velkaa ja maksella niitä takaisin kun lapset ovat aikuisia, mutta onko se järkevää?)

... kirjoitti:

en ole martyyri(olenko väittänyt?)

siinä oli vertausta mitä tavallinen opiskelija saa tukea/kk (millä valtio olettaa että pystyy ihan hyvin elää)

eli sinun mielestä pitäisi ottaa opintolainaa ja maksella sitä sitten takaisin joskus tulevaisuudessa monet vuodet? (entä jos ei saa töitä?)

ennemmin menen töihin kun otan velkaa.

(samallalailla yh:n voivat ottaa velkaa ja maksella niitä takaisin kun lapset ovat aikuisia, mutta onko se järkevää?)

ei minua ainakaan valtio elätä, vaan työnteko.

kun opiskelin en saanut mitään tukea, tein töitä. Mitään ihmeellistä en saanut, vaan mäkissä väänsin burgeria mutta sillä pärjäsi! Eli kyllä yleensä töitä löytyy jos ei ole vain turhan nirso.

Ei ole tarkoitus elellä vain tuilla!

Voisit ainakin vaihtaa halvempaan asuntoon, vuokrasta päätellen asut tosi leveästi. Puolet halvemmalla vuokralla asuu ainakin soluasunnossa ja rahaa jää elämiseenkin kohtuullisesti.

Jos aikoo kokonaan yhteiskunnan tukien avulla elää, pitää luopua liian leveästä elintasosta.

ehdotus kirjoitti:

Voisit ainakin vaihtaa halvempaan asuntoon, vuokrasta päätellen asut tosi leveästi. Puolet halvemmalla vuokralla asuu ainakin soluasunnossa ja rahaa jää elämiseenkin kohtuullisesti.

Jos aikoo kokonaan yhteiskunnan tukien avulla elää, pitää luopua liian leveästä elintasosta.

en ole ajatellut vaihtaa asuntoa niin kauan kun ei ole mitään syytä. eikö opiskelija saisi elää leveästi?

kyllä, nostan tukia ja käyn välillä töissä kun ehdin.

tuo oli vain laskenta mitä jää käteen jos elää pelkällä tuella(ilman lainaa) -> täysi mahdottomuus.

en laskennut palkkaa mukaan siihen koska ei ole vakituista kk-palkkaa ja joka kuukausi ei edes ole töitä.

(en ole sanonut että en pärjää)

... kirjoitti:

en ole ajatellut vaihtaa asuntoa niin kauan kun ei ole mitään syytä. eikö opiskelija saisi elää leveästi?

kyllä, nostan tukia ja käyn välillä töissä kun ehdin.

tuo oli vain laskenta mitä jää käteen jos elää pelkällä tuella(ilman lainaa) -> täysi mahdottomuus.

en laskennut palkkaa mukaan siihen koska ei ole vakituista kk-palkkaa ja joka kuukausi ei edes ole töitä.

(en ole sanonut että en pärjää)

Opiskelija ei saa elää leveästi silloin, kun ei ole itse valmis siihen satsaamaan eli ei halua nostaa lainaa tai sitten käydä töissä. Jos itse rahansa tienaa, saa elää ihan kuten lystää.

Vertailua ei ole se, että jättää kertomatta oleellisia asioita tuloistaan. Ja pelkällä opintotuellakin elää, jos panee suun säkkiä myöten, niinkuin hyvä suomalainen sananlasku sanoo.

villiviini kirjoitti:

ei minua ainakaan valtio elätä, vaan työnteko.

kun opiskelin en saanut mitään tukea, tein töitä. Mitään ihmeellistä en saanut, vaan mäkissä väänsin burgeria mutta sillä pärjäsi! Eli kyllä yleensä töitä löytyy jos ei ole vain turhan nirso.

Ei ole tarkoitus elellä vain tuilla!

Siis opintojesi ohessa kävit töissä. Olitko silloin myös yksinhuoltaja? Missä lapsesi olivat silloin kun olit koulussa ja töissä? Milloin vietit aikaa lastesi kanssa, missä välissä luit kokeisiin, teit koulutehtävät ja projetktit ym ym?
Kun itse opiskelin, lapseni olivat alle kouluikäisiä. Olin perinteisesti "päiväkoulussa" ja ilta- tai viikonlopputöiden tekeminen oli mahdoton ajatus! Lapseni olisivat olleet silloin koko ajan hoidossa. (olivat jo muutenkin pitkän päivän päiväkodissa, kun koulu loppui joskus klo 17, ja silloin joutuivat vaihtamaan hoitopaikaa perhep.hoitajalle) Ja se nyt ei ole kenekään etu! Opiskelu lohkaisi jo muutenkin ison osa illasta ja yöstä ja viikonlopusta tehtävineen, tentteineen ym. ja lapsille jäi tosi vähän aikaa ja sen kyllä huomasi lasten käytöksestä! Ja kroonisen rahapulan omasta uupumisesta! Kun ikinä ei mihinkään ollut rahaa, ei kunnolla ruokaankaan, eikä voinut ennakoida...

Lasten isä asui toisella paikkakunnalla, tapaamiset olivat parin kuukauden välein siten, että menimme ko. paikkakunnalle junalla ja lapset isälleen ja minä sukulaisille.
En saanut ystäviä, en mitään lastenhoitorinkiä täältä opiskelupaikkakunnalta (olin luokkani ainoa yh, vieläpä muualta muuttanut-pieni sisäänpäin lämpiävä kaupunki- ja siten kummajainen).
Elin opintolainalla, opintotuella, lapsilisillä ja elatusmaksuilla, silloin kun sain ne. Asumistuki tuli. Jos on oikeutettu ja onnistuu saamaan muita tukia, kannattaa hakea! Maksaahan ne tavallaan joskus takaisin, kun töihin menee, eikä tarvitse kaikenmaailman spykologikäyntejä kukaan yh-perheestä vain siksi, että äidillä ei ole ollut riittävästi aikaa!!!

Yksi malli sopii yhdelle perheelle, toinen toiselle. Ei se ole mitään marttyyriutta jos kertoo faktat, miten itsellä on! Marttyyriutta on se, kun kertoo miten äärettömän urhea ja uhrautuvainen itse on, vain toiset huomioiva itsensä unohtaen. Oletko sinä Villiviini marttyyri?

??? kirjoitti:

Opiskelija ei saa elää leveästi silloin, kun ei ole itse valmis siihen satsaamaan eli ei halua nostaa lainaa tai sitten käydä töissä. Jos itse rahansa tienaa, saa elää ihan kuten lystää.

Vertailua ei ole se, että jättää kertomatta oleellisia asioita tuloistaan. Ja pelkällä opintotuellakin elää, jos panee suun säkkiä myöten, niinkuin hyvä suomalainen sananlasku sanoo.

Miksi köyhän tai opiskelija tai pienituloisen tai yh:n pitää näyttää rääsyläiseltä ja asua ahtaasti ja epämukavasti?
Asuin itse opiskelija-asunnossa opiskeluaikana, sain koko solun, jossa oli huoneet A,B ja C, keittiö ja pieni kylppäri ja wc ja eteinen, johon ei kunnolla sopinut edes matto leveyden puolesta, ei siis tuolia, ei puhelinpöytää tms. Eteisestä meni ovet näihin viiteen kanakoppiin ja vessaan. Kaikki huoneet olivat samankokoisia, n. 10 neliön kopperoita, kaikissa oli vaatekaappi.
Ennen muuttoa jouduin myymään muutamia huonekaluja koska ne eivät olisi sopineet. Esim. sohva. Olohuonettahan ei ollut. Oli kolme pientä makuuhuonetta ja keittiö.
Äänieristykset olivat onnettomat, niitä ei ollut. Olimme koko talon ainoa lapsiperhe. Lapsilla ei ollut pihalla kavereita.
AIVAN KAIKKI KUULUI! Ja meiltähän kuului! Askelten jytinä, tuolien siiretely, lapset olivat pieniä. Yölliset itkut, lasten kiukkukohtaukset, itkut, minun huuto kun hermostuin. Siihen aikaan tietokokeet vasta tekivät tuloaan, tein kirjalliset työt kirjoituskoneella. Naputus kuului alakertaan, opiskelijapoika valitti. Meidän ei tarvinnut kuin astua ovesta sisään kotiin, kun olimme olleet koko päivän ulkona ja tulemme hyväntuulisena kotiin, kun alakerran kaveri tuli oven taakse: pidämme meteliä.

Jos minulla olisi ollut vaihtoehto olisin ehdottomasti halunnut asua oikeassa huoneistossa, joka on suunniteltu asumiseen! Opiskelija-asunnot on suunniteltu väliaikaseen opiskelijoiden säilömiseen, ei elämiseen ja asumiseen.

opiskellut yh kirjoitti:

Siis opintojesi ohessa kävit töissä. Olitko silloin myös yksinhuoltaja? Missä lapsesi olivat silloin kun olit koulussa ja töissä? Milloin vietit aikaa lastesi kanssa, missä välissä luit kokeisiin, teit koulutehtävät ja projetktit ym ym?
Kun itse opiskelin, lapseni olivat alle kouluikäisiä. Olin perinteisesti "päiväkoulussa" ja ilta- tai viikonlopputöiden tekeminen oli mahdoton ajatus! Lapseni olisivat olleet silloin koko ajan hoidossa. (olivat jo muutenkin pitkän päivän päiväkodissa, kun koulu loppui joskus klo 17, ja silloin joutuivat vaihtamaan hoitopaikaa perhep.hoitajalle) Ja se nyt ei ole kenekään etu! Opiskelu lohkaisi jo muutenkin ison osa illasta ja yöstä ja viikonlopusta tehtävineen, tentteineen ym. ja lapsille jäi tosi vähän aikaa ja sen kyllä huomasi lasten käytöksestä! Ja kroonisen rahapulan omasta uupumisesta! Kun ikinä ei mihinkään ollut rahaa, ei kunnolla ruokaankaan, eikä voinut ennakoida...

Lasten isä asui toisella paikkakunnalla, tapaamiset olivat parin kuukauden välein siten, että menimme ko. paikkakunnalle junalla ja lapset isälleen ja minä sukulaisille.
En saanut ystäviä, en mitään lastenhoitorinkiä täältä opiskelupaikkakunnalta (olin luokkani ainoa yh, vieläpä muualta muuttanut-pieni sisäänpäin lämpiävä kaupunki- ja siten kummajainen).
Elin opintolainalla, opintotuella, lapsilisillä ja elatusmaksuilla, silloin kun sain ne. Asumistuki tuli. Jos on oikeutettu ja onnistuu saamaan muita tukia, kannattaa hakea! Maksaahan ne tavallaan joskus takaisin, kun töihin menee, eikä tarvitse kaikenmaailman spykologikäyntejä kukaan yh-perheestä vain siksi, että äidillä ei ole ollut riittävästi aikaa!!!

Yksi malli sopii yhdelle perheelle, toinen toiselle. Ei se ole mitään marttyyriutta jos kertoo faktat, miten itsellä on! Marttyyriutta on se, kun kertoo miten äärettömän urhea ja uhrautuvainen itse on, vain toiset huomioiva itsensä unohtaen. Oletko sinä Villiviini marttyyri?

nyt teet omia kieroja päätelmiä täysin ilman faktatietoa :( paljon on tuollaisia ihmisiä jotka luulevat tietävänsä kaiken toisesta tietämättä itseasiassa yhtään mitää.

pahoillani lastesi puolesta, siitä että joutuivat kärsimään opiskelustasi.

Minulla ei ollut varaa olla ottamatta opintoja varten lainaa..papalla taitaa olla paksu lompakko!
ps. lämmitätkö tupaasi uunilla,vai mihin saat kulumaan sähköä /kk noin paljon?

kun nälkä yllättää. Olen YH ja poikani täytti juuri 18 ja hänen on pakko ottaa laina muuten emme tule toimeen.(minäkin ajattelin ettei mitään lainoja oteta) Sillä vaikka hän asuu kotona ei hänelle tule mitään tukia esim. lapsilisää enään ja hänenkin on pakko saada sentään ruokaa ja vaatteita välillä ja minun vähillä tuloilla niitä ei ostella. Olen työllistettynä 4H/pvä 5pvä/viikossa ja näillä tuloilla ei paljoa perhettä saa elätettyä, mutta pakko se vaan on yrittää. Sossusta ei saa mitään kun poikaa ei lasketa enään perheeseen ellei ota lainaa ja kun otettiin laina niin katottiin että tuloja on nyt niin "runsaasti" että sossun ei tartte mitään enää maksellakkaan. On tää kanssa kun pitää velaksi "syödä". Onko mitään muuta yhteiskuntaluokkaa koskaan kohdeltu näin epäoikeudenmukaisesti tässä maassa kun opiskelijat ja yksinhuoltajat? Kysyn vaan, sillä en voi muuta kun ihmetellä tällaista politiikkaa. Aseistukseen ja sotilasvarusteluun löytyy kyllä vaikka kuinka mutta todelliseen tarpeeseen kuten terveydenhoitoon ja köyhtyneiden ihmisten auttamiseen vain tyhjiä lupauksia ja onttoja valoja. Ei edes lämmintä kättä enää, eikä kyllä kylmääkään ettei sen puoleen. Eikä yksikään ainoa ehdokas tai puolue aja näiden ihmisten etuja, omiaan kyllä. Onhan se tietysti niin että oma napa paras napa ja tulee aina tietysti olemaankin. Mitäs sitä sieltä eduskunnasta sitten enää lupauksiaan muistamaan kun oma kukkaro täyttyy mukavasti, se pyyhkii köyhät pois muistoista kevyesti. No onneksi elämä ei ole ikuista.......

justtiina kirjoitti:

Minulla ei ollut varaa olla ottamatta opintoja varten lainaa..papalla taitaa olla paksu lompakko!
ps. lämmitätkö tupaasi uunilla,vai mihin saat kulumaan sähköä /kk noin paljon?

Jos uunilla lämmittää,sähkölasku luonnollisesti pienenee-ei päinvastoin.Miten kukaan voi ihmetellä joidenkin sähkölaskujen suuruutta?Täällä asutaan kovin erilaisissa asunnoissa,itse esim.vanhahkossa ok-talossa,jossa ei ole tulisijoja,vain suora sähkölämmitys.Kuukaudessa sähkölasku on n.270e,ja moni muu maksaa lämmityskulut sähkölaskuna eikä tosiaan 35e riitä........

villiviini kirjoitti:

nyt teet omia kieroja päätelmiä täysin ilman faktatietoa :( paljon on tuollaisia ihmisiä jotka luulevat tietävänsä kaiken toisesta tietämättä itseasiassa yhtään mitää.

pahoillani lastesi puolesta, siitä että joutuivat kärsimään opiskelustasi.

En tehnyt päätelmiä. Sinä vaan edelleen jätät vastaamatta kysymykseen: olitko yh, kun opiskelit? Jos olit, miten yhdistit lapset, opiskelun, työn? Oletko marttyyri? Päätelmän teen nyt: olet aika ärhäkkä välillä. :)

Mutsi kirjoitti:

Jos uunilla lämmittää,sähkölasku luonnollisesti pienenee-ei päinvastoin.Miten kukaan voi ihmetellä joidenkin sähkölaskujen suuruutta?Täällä asutaan kovin erilaisissa asunnoissa,itse esim.vanhahkossa ok-talossa,jossa ei ole tulisijoja,vain suora sähkölämmitys.Kuukaudessa sähkölasku on n.270e,ja moni muu maksaa lämmityskulut sähkölaskuna eikä tosiaan 35e riitä........

Ymmärtääkseni "vertauluan" kirjoittaja EI OLE YH!

Turha tulla valittamaan periaatteista,kun ei tarvitse mukuloita ruokkia tuolla rahalla.

Opiskeluaika on kituuttamista..on aina ollut ja siksi otsikkoni kirjelmääni oli "makarooni" ;hyvää ruokaa ja halpaa silloin kun rahat ovat loppu! Paljon hiilihydraatteja :)

Kerrostalossa,jossa oletin hänen asuvan(opiskelija tuskin asuu ok-talossa,ainakaan yksin) lämmitys yleensä kuuluu vuokraan ,joten sähköliedenuunia on pakko käyttää tiuhaan että saa kulumaan noinkin paljon tuloistaan sähköön.

Jos hänellä olisi lapsi(a) en olisi kommentoinut mitään,mutta kehtaakin täällä valitella ankeaa tulotasoaan...

Neuvooko hän ottamaan velkaa lapsiani varten? Asiayhteys kadoksissa :)
ps. lämmitän mökkiäni varaavasti jätepuulla/ yösähköllä,jos on varaa siihen!!

Lämmintä loppu kevättä=pienet sähkölaskut =))

ehdotus kirjoitti:

Voisit ainakin vaihtaa halvempaan asuntoon, vuokrasta päätellen asut tosi leveästi. Puolet halvemmalla vuokralla asuu ainakin soluasunnossa ja rahaa jää elämiseenkin kohtuullisesti.

Jos aikoo kokonaan yhteiskunnan tukien avulla elää, pitää luopua liian leveästä elintasosta.

SOLUASUNTOON LAPSEN KANSSA???
Puhe oli yksinhuoltajana elämisestä.

YH:na elämisestä kirjoitti:

SOLUASUNTOON LAPSEN KANSSA???
Puhe oli yksinhuoltajana elämisestä.

Jos katsot tuota threadia tarkasti, havaitset, että vastasin nimimerkille Vertaulua, joka ei suinkaan puhunut yksinhuoltajuudesta mitään.

summa on yli 100€ enemän kuin esim meillä henkeä kohti. muistaakseni laskin että minun taloudessani henkeä kohti jäävä osuus on 130€ luokkaa.
Muista että sinä elätät vain itsesi. me yh.t siihen lapset päälle.

Ja ottaen huomioon lasten kulutusiän....
esim poikani vaatii päivässä ruokaa paljon enemän kuin minä aikuisena. ruokaan kuluva osuus rahoistamme onkin huomattava kustannus kuukaudessa.
Ja vaatteita kuluu kasvun myötä paljon. siis kaikkea kuluu.
Harrastusvälineet maksavat käytettynäkin maltaita ja kun niitä on hankittava useammat.

En nyt menis kauheesti hehkuttamaan edelleenkään yksinhuoltajan hyvästä rahavirrasta....

sinullakin on mahdollisuus lähivanhemmaksi saamaan voita leivälle!

Olen itse viettänyt yh-vuosia niukalla toimeentulolla pennejä venytellen. Nyt kun tuo aika on jo helpottanut, seurustelen vkl-isän kanssa. Olen siis näkemässä tilannetta myös "pöydän tältä puolen".
Pienituloiselle elatusmaksut ovat menoerä ja lapsesta aiheutuva kulu siinä kuin yh:lle. Eli kun laskee, mitä menoja on palkan jälkeen, yksi meno on lapset: elatusmaksut, ruoka viikonlopuksi = lapset syövät myös isä-viikonloppuina!, sellainen koti, jossa lapset sopivat olemaan. Siis yksiössä ei asuta, vaan asunnossa, jossa on tilaa lapsillekin olla. Myös vkl-isä joutuu hankkimaan tiettyjä tarvikkeita lapsille: vuoteet, vuodevaatteet, kelkat ja pulkat, uimapuvut = nyt ei tarvitse pyydellä erikseen joka kerta, ja riski on, ettei äiti anna niitä mukaan vaan ilmoittaa, ettei lasten tarvitse tänä viikonloppuna mennä uimaan.. myös juhliin on hankittu vaatekerrat, sillä lasten äiti ei anna mukaan juhlavaatteita pyynnöstä huolimatta. Niinikään kuivaihoiselle lapselle hän ei laita voiteita mukaan, mikä minusta äitinä on outoa: mistä me voimme tietää, onko nyt just menossa kortisonivoidekuuri vai taukoviikko, hoito katkeaa viikonloppuisin.. en tiedä pitäisikö hankkia omat antibootitkin jos kuuri sattuisi olemaan päällä tapaamisviikonlopun aikana..??!!
Tietyllä tavalla esim. lääkevoiteiden hankinnat tuntuvat hölmöiltä, sillä käyttö on vähäistä ja lääke menee hukkaan.
Miksi isä sitten ei osta ja hanki tiettyjä artikkeileta lapseille? Tässä meidän tapauksessa: 1.) isä maksaa elatusmaksut. Ainakin mulle aikoinaan sossutäti selvensi, että vanhemmat maksavat kumpikin PUOLET lapsen elatuksesta, ja meidän tulotasoilla lapset kuluttavat arviolta NNN mk, josta puolet on isän osuus elatusmaksuina maksettavaksi. Ja 2.)olemme ostaneet lapselle mielestämme nätit juhlavaatteet lahjaksi, mutta lapsi ei saa niitä käyttää, ei edes tapaamiselle mukaan vaikka erikseen pyydämme, koska äiti ei pidä niistä vaatteista.
Kun siis seuraavan kerran hankimme jotain, se jää isälle käytettäväksi isän luona. Esim. stiga-kelkka, lasketteluvälineet, upeat laadukkaat juhlavaatteet kenkineen... pelkään pahoin, että joudumme hankkimaan myös polkupyörät..

Isä vie lapsia paikkoihin, jonne kenties äidin kanssa ei ole mahdollisuutta. Auton on oltava sellainen, että siihen mahtuu.
Ainakin medän uusperheessä lasketaan mukaan kaikki lapset: sinun, minun, yhteiset. Ja sillä perusteella tehdään budjetti, suunnitellaan kodin sisustus = lastenhuone ym. menemiset olemiset hankinnat, jne.
En ymmärrä, miksi vkl-isän taloudellisesti tiukka tilanne olisi vähäarvoisempaa kuin yh:n. Yhteisistä lasista on kyse.
Ja jos yh-äidistä tuntuu että lapset kuluttaa niin paljon, rahaa ei ole ja elatusmaksut on liian vähän ja että sen viikonlopuisän osa on niin kadehtittavan helppo ja huoleton: niin antakaa ne lapset vaikkapa vuodeksi isälle! Ainakin tämä isä ottaisi ihan mielellään!

En missään nimessä vähättele yh:n osaa, älkää nyt ymmärtäkö väärin!! Tottakai menot ovat isommat, vkl-isä pääsee sillä tavalla hepommalla, myös kokonaisvastuunkin osalta. Mutta kun isejä on niin monenlaisia. Jos kerran haluaa ottaa vastuuta; on kiinnostunut; haluaa osallistua koulun ja päiväkodin juhliin - niin sallikaa se isälle ja lapselle ennenkaikkea! ja ilmoittakaa ko. juhlien ajankohdat! Antakaa isän viedä lapsi puuhamaahan tms., jos se sopii heidän aikatauluun! Kyllä se lapi kiukuttelee ja on hankala myös tapaamisviikonloppuna, ja myös sille uudelle "äitipuolelle" (en nimitä itseäni äitipuoleksi, en ole puolikas vaan kokonainen ihminen enkä ole äiti näille lapsille, olen heille vain yksi aikuinen jne jne. en siis ole viemässä äidin paikkaa edes viikonloppuisin)..

Niin siis piti sanoa, että yhteisistä lapsista menoineen on kyse, myös sillä vkl-isällä, vaikka toki vastuu on isompi yh:LLA ja siitä pääsee vaikkapa väliaikaisesti tauolle kun antaa lapset isälleen asumaan. Ja ettei yleistää kannata: toiset vkl-isät osallistuisi enemänkin, jos vain se kelpaisi. Ei rahana, vaan kertaluonteoisena hankintana..

vkl-isä ja uusi perhe kirjoitti:

Olen itse viettänyt yh-vuosia niukalla toimeentulolla pennejä venytellen. Nyt kun tuo aika on jo helpottanut, seurustelen vkl-isän kanssa. Olen siis näkemässä tilannetta myös "pöydän tältä puolen".
Pienituloiselle elatusmaksut ovat menoerä ja lapsesta aiheutuva kulu siinä kuin yh:lle. Eli kun laskee, mitä menoja on palkan jälkeen, yksi meno on lapset: elatusmaksut, ruoka viikonlopuksi = lapset syövät myös isä-viikonloppuina!, sellainen koti, jossa lapset sopivat olemaan. Siis yksiössä ei asuta, vaan asunnossa, jossa on tilaa lapsillekin olla. Myös vkl-isä joutuu hankkimaan tiettyjä tarvikkeita lapsille: vuoteet, vuodevaatteet, kelkat ja pulkat, uimapuvut = nyt ei tarvitse pyydellä erikseen joka kerta, ja riski on, ettei äiti anna niitä mukaan vaan ilmoittaa, ettei lasten tarvitse tänä viikonloppuna mennä uimaan.. myös juhliin on hankittu vaatekerrat, sillä lasten äiti ei anna mukaan juhlavaatteita pyynnöstä huolimatta. Niinikään kuivaihoiselle lapselle hän ei laita voiteita mukaan, mikä minusta äitinä on outoa: mistä me voimme tietää, onko nyt just menossa kortisonivoidekuuri vai taukoviikko, hoito katkeaa viikonloppuisin.. en tiedä pitäisikö hankkia omat antibootitkin jos kuuri sattuisi olemaan päällä tapaamisviikonlopun aikana..??!!
Tietyllä tavalla esim. lääkevoiteiden hankinnat tuntuvat hölmöiltä, sillä käyttö on vähäistä ja lääke menee hukkaan.
Miksi isä sitten ei osta ja hanki tiettyjä artikkeileta lapseille? Tässä meidän tapauksessa: 1.) isä maksaa elatusmaksut. Ainakin mulle aikoinaan sossutäti selvensi, että vanhemmat maksavat kumpikin PUOLET lapsen elatuksesta, ja meidän tulotasoilla lapset kuluttavat arviolta NNN mk, josta puolet on isän osuus elatusmaksuina maksettavaksi. Ja 2.)olemme ostaneet lapselle mielestämme nätit juhlavaatteet lahjaksi, mutta lapsi ei saa niitä käyttää, ei edes tapaamiselle mukaan vaikka erikseen pyydämme, koska äiti ei pidä niistä vaatteista.
Kun siis seuraavan kerran hankimme jotain, se jää isälle käytettäväksi isän luona. Esim. stiga-kelkka, lasketteluvälineet, upeat laadukkaat juhlavaatteet kenkineen... pelkään pahoin, että joudumme hankkimaan myös polkupyörät..

Isä vie lapsia paikkoihin, jonne kenties äidin kanssa ei ole mahdollisuutta. Auton on oltava sellainen, että siihen mahtuu.
Ainakin medän uusperheessä lasketaan mukaan kaikki lapset: sinun, minun, yhteiset. Ja sillä perusteella tehdään budjetti, suunnitellaan kodin sisustus = lastenhuone ym. menemiset olemiset hankinnat, jne.
En ymmärrä, miksi vkl-isän taloudellisesti tiukka tilanne olisi vähäarvoisempaa kuin yh:n. Yhteisistä lasista on kyse.
Ja jos yh-äidistä tuntuu että lapset kuluttaa niin paljon, rahaa ei ole ja elatusmaksut on liian vähän ja että sen viikonlopuisän osa on niin kadehtittavan helppo ja huoleton: niin antakaa ne lapset vaikkapa vuodeksi isälle! Ainakin tämä isä ottaisi ihan mielellään!

En missään nimessä vähättele yh:n osaa, älkää nyt ymmärtäkö väärin!! Tottakai menot ovat isommat, vkl-isä pääsee sillä tavalla hepommalla, myös kokonaisvastuunkin osalta. Mutta kun isejä on niin monenlaisia. Jos kerran haluaa ottaa vastuuta; on kiinnostunut; haluaa osallistua koulun ja päiväkodin juhliin - niin sallikaa se isälle ja lapselle ennenkaikkea! ja ilmoittakaa ko. juhlien ajankohdat! Antakaa isän viedä lapsi puuhamaahan tms., jos se sopii heidän aikatauluun! Kyllä se lapi kiukuttelee ja on hankala myös tapaamisviikonloppuna, ja myös sille uudelle "äitipuolelle" (en nimitä itseäni äitipuoleksi, en ole puolikas vaan kokonainen ihminen enkä ole äiti näille lapsille, olen heille vain yksi aikuinen jne jne. en siis ole viemässä äidin paikkaa edes viikonloppuisin)..

Niin siis piti sanoa, että yhteisistä lapsista menoineen on kyse, myös sillä vkl-isällä, vaikka toki vastuu on isompi yh:LLA ja siitä pääsee vaikkapa väliaikaisesti tauolle kun antaa lapset isälleen asumaan. Ja ettei yleistää kannata: toiset vkl-isät osallistuisi enemänkin, jos vain se kelpaisi. Ei rahana, vaan kertaluonteoisena hankintana..

tosiaan tuollaista äitiä... kertakaikkiaan
ei tulis mieleenkään ostattaa isällä lapsille pulkkaa kelkkaa eikä muitakaan vastaavia.
eikä lääkkeitäkään... uskomatonta.
Vuodevaatteet jaettiiin aikanaan niin että isän luona on kaikille omat liinavaatteet tyynyt ja peitot ja patjoja kanssa . vuoteita ei ole eikä isoa asuntoakaan...
Minä laitan lapsille aina mukaan sen mitä isä pyytää. JOs ilmoittaa että lapset menee uimaan laitan uimapuvun. Juhlavaatteet ilmanmuuta jos vain ilmoittaa että juhlat on tiedossa.

Täytyy sanoa etten tunnista tuosta itseäni.. enkä yhtään tuntemaani yh äitiä....

Tuosta lapset isälle vuodeksi... meidän tilanteessa se ei onnistuisi.. vuosi sitten kesällä kysyin isältä tahtoisiko hän pitää lapsia koko kesän minä olisin tehnyt kesän reissutöitä tienaten suht hyvin. Isälle ei se sopinut.. hän sanoi että hän on lomansa ansainut joten lapset häiritsi hänen kesäänsä... siis en ottanut työtä vastaan vaan elimme peruspäivärahlla...

että isiä ja äitejä on monenlaisia.
minä koitan pitää ohjenuorana sen että mikä on lapislle hyvä.. on hyvä myös minulle.
Isä saa tavata lapsiaan aina kun tahtoo koulujen vapaa aikoina.
Tosin käyttää oikeuttaan vain kerran kuussa tai kahdessa...