Toivon kaikille äideille ja isille paljon voimia lasten huostaanoton jälkeen. Mieti ja myönnä itsellesi mitä on mennyt vikaan, ole rehellinen itsellesi. Kun olet myöntänyt virheesi ja tilanteen joka johti huostaanottoon, voit aloittaa rakentamaan uutta parempaa tulevaisuutta. Itse olin aluksi katkera ja vihainen, en nähnyt omaa tilannettani kuin sosiaaliviranomaiset. Aikaa meni n. vuosi, kun tajusin omat ja mieheni virheet. Rupesimme yhdessä mieheni kanssa miettimään miten voisimme riidellä "normaalisti" ilman väkivaltaa. Aloimme käydä perheterapiassa ja sen hyvät vaikutukset alkoivat heti näkyä molemmissa. Nykyään mieheni on mitä ihanin aviomies ja hyvä isä lapsille, itsekin voin paremmin, kun ei tarvitse pelätä milloin toinen käy käsiksi. Muuttuminen vaatii HALUN MUUTTUA, meille paras motivaatio on ollut LAPSET.
katse tulevaisuuteen
parempaan sellaiseen :)
12473
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
kaikille, jotka tuntevat sitä tarvitsevansa!
Katkera ja vihainen voi olla myös väärälle systeemille, joka ei tarjoa lapselle muuta apua niin, että huostaanotolta säästyttäisiin. Ja sitä voi olla sillä tavalla, että katkeruus ei sumenna ajattelua omasta osuudesta asioihin. Mutta sekin on myönnettävä, että jos omaa osuutta ei ole niin sitä ei ole.
Kirjoitin jo viime keväänä lakiesitystä valmistelleelle työryhmälle, että vanhempien ero- ja yleensä riitatilanteissa olisi joka kuntayhtymässä oltava käytössä perhekuntoutuskeskuksia. Uskon, että monen vanhemman silmät avautuvat jo pelkän huostaanoton uhan edessä näkemään tilanteen lapsen kannalta ja jatkotoimilta vältytään.
Mutta silti yhteiskunnan olisi tarjottava noissakin tilanteissa ennen huostaanottoa mahdollisuutta sovitteluun/terapiaan. Eikö sovittelu olisi paikallaan, että edes erosta voisi sopia lapsen etu huomioiden? Tai viimeistään terapia avaisi kiistelijöille uusia tapoja toimia riitatilanteissa, kuten kerroit.
Joko lapsesi on kotona? Jos ei, niin miten pitkän näytön tilanteen rauhoittumisesta sossu vaatii, että saatte lapset takaisin?
Emme ole vielä saaneet lapsia kotiin. Sosiaaliviranomaisilla näyttää olevan taipumus keksiä uusia syitä jatkaa huostaanottoa...
suojelusossut ovat tehneet teillekin,
jokaiselle huostaanotetulle lapselle
lainmääräämän
Huoltosuunnitelman kaikkine asiakohtineen.
Huoltosuunnitelmassahan pitäisi olla mm.
sossujen kirjaamat syyt ja seikat,
jotka johtivat lastenne huostaanottoon.
Sekä myös ne keinot jne.
millä mämä lastenne huostaanottoon johtaneet syyt ja seikat perheestänne poistetaan.
teillä tehdään? Meillä tehdään huoltosuunnitelmaa n. 3kk:n välein. Sillä välin sossu ei pidä mitään yhteyttä meihin.
niissä tapauksissa, joissa virheitä vanhempien taholta todella on tehty, tunnu auttavan.
Mietipä omaa tilannettasi tuon vastauksesi jälkeen.
Keksitään uusia syitä, sanoit.
Huostaanottoihin voidaan yhtälailla myös keksiä syitä samalla tavoin kuin mitä huostaanottojen jatkamiseksikin. Noin ne asiat vain menee.
kun sosiaalityöntekijät puolustavat häntä, että perheemme pitää repiä hajalle ja antavat lapsen hänelle.lienevätkö oikeassa? äiti pois ja toinen äiti tilalle? tätäkö puollat?
Niin, kyllä kaikki on itsestä kiinni ja ketään ei voi pakottaa esim. terapiaan. Et voi muuttaa toista ihmistä, jos hänellä ei ole halua muuttua. Perheiden repiminen hajalle on väärin, mutta keskustelkaa keskenänne voisitteko vielä olla ehjä perhe ja millaisia muutoksia sen eteen pitää tehdä.
ja muunkin terapian.sos lautakunta ilmoitti että "sitte ku tämä n ohi, voitte mennä terapiaan" eli pakko odottaa että milloin päästävät ?
Niinhän ne yrittävät toimia. Jos haluatte terapiaa, onhan teillä siihen oikeus. Varatkaa aika itse esim. paikkakunnan perheneuvolasta. Meidän terapia on ollut minulle ja miehelleni henkireikä, jossa olemme voineet puhua kaikista asioista ja olemme saaneet tukea jaksamiseen.
Virittelee haulikoitaan ja köydenpätkiä, omilla sivuillaan,
Kirjoituksestasi tuli mieleen sanonta, jota ennenvanhaan yleisesti käytettiin "parempi kun tapat itsesi". Ennen käytettiin enimmäkseen köyttä oman henkensä siirtämiseksi manan majoille, nykyään on melkeinpä muotia posauttaa taivaan tuuliin aivot, tai mitä nyt sattuu kenelläkin pään sisällä olemaan.
2-3 viimevuoden aikana tiedän 12 kuolemantapausta joissa henkilö on haulikkoa tahi muuta ampuma-asetta käyttäen varmistanut maallisen matkansa päättymisen, syyt useimmiten päänsisäisiä.
Lisäksi muutama muu on käyttänyt köyttä, hevosen suitsia, ovat olleet ns köyhiä, rahat ei ole riittänyt kuin narunpätkään.
En ole koskaan tavannut kuollutta joka olisi kertonut, tekeekö kipeää kun ampuu haulikolla päähänsä, olisi sekin hyvä saada tietää. Ihan vain siksi että saisi omat uteliaisuudenhalunsa tyydytetyksi. Sen jo tiesin, että haulikko "lentää" taaksepäin ammuttaessa, sen voi kokeilla laittamalla haulikon maahan, naru liipasimeen, sopivan matkan päästä vetää narusta, kyllä haulikko lentää joskus pitkällekin. Olen kokeillut.
joille tuo kuvailemasi terapia tekisi hyvää!
Yritä hyvä ihminen miettiä miltä tuollainen ajattelukin jo lähimmäisistäsi tuntuu..