sailas on tutkinut asiat ja todennut: tilakokoja kasvattamalla maatalouden kannattavuus paranee.
Olen samaa mieltä: tuen voisi maksaa lunastamalla pieniltä tiloilta peltoa ja luovuttamalla sen tukena isommille tiloille tuen sijaan. Riittävän iso tila on niin kannattava että se ei tarvitse tukea lainkaan.
Taloustohtorin mukaan isommat tilat eivät ole sen kannattavampia kuin muutkaan, ihmeellistä.
Olen samaa mieltä: tuen voisi maksaa lunastamalla pieniltä tiloilta peltoa ja luovuttamalla sen tukena isommille tiloille tuen sijaan. Riittävän iso tila on niin kannattava että se ei tarvitse tukea lainkaan.
Taloustohtorin mukaan isommat tilat eivät ole sen kannattavampia kuin muutkaan, ihmeellistä.
Vastaukset 46
Vanhimmat
ajan ja Suomessa esim. viljalla on ostajan markkinat.Viljan hinnat 20-30% halvemmat kuin Euroopassa.esim. Tanskassa.
Sailas onkin maatalouden "asiantuntija" demari, kaikki demarithan ovat talouden asiantuntijoita parhaasta päästä vaikka viime laman aikaan taisi kaikki demarijohtoiset ja muut vasemmistolaiset yritykset mennä vasaran alle ja jälkipyykkiä pestään vielä tänäkin päivänä, että se niiden asiantuntemuksesta.
Mistäs nyt tuulee???
Tän suoli24 palstan tärkein viesti on koko syksyn ollut se, että maatalous on suomesta kannattamattomana lopetettava ja "halpa" alkutuotanto ostettava ulkoa elintarviketeollisuudelle raaka-aineeksi!!!
Nyt Sailas on saanut päähänsä, että lapsikin menee pesuveden mukana, eli elintarviketeollisuus loppuu maatalouden mukana!
Mitäs tähän sanoo "törkeetäkin"-mies, Fruikkarin ja Heränneen kanta jo tiedetäänkin, hehän ostaisivat mieluiten valmista ulkoa.
Entäs Misi, miten sinä säilyttäisit kotimaisen elintarviketeollisuuden, niin että vain viljelijöistä päästäisiin eroon?
Tuo ehdottamasi tukienmaksusysteemi ei sinänsä toimisi, ettei isokaan tila niin kannattava ole, että tulisi näillä hinnoilla toimeen ilman tukia.Iso tila, isommat tulot, mutta myös suuret menot.
Kas kummaa, kun joku herroistakin on herännyt ajattelemaan elintarviketeollisuuden tulevaisuutta, kun suomesta häviää maatalous.Eipä taida tuoda kuluttajalle autuutta tuontielintarvikkeet....
Kyllä joo, Sailaksen raportti jättää enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia maatalouden uudelleen järjestelyyn.
Ajatellaan tilanetta maatilojen koon kasvattamista siten, että 69000 maatilasta muodostetaan vaikkapa 30000 toimivaa maatilaa.
Noitten luopujatilojen rahallinen arvo olisi varovaisesti arvioiden 10-20 mrd euroa ja valtava määrä tyhjänpantiksi jäävää käyttöomaisuutta joten ainoaksi keinoksi jäisi sosialisoiminen muiden hyväksi.
Ellei sosialisointi tulisi kysymykseen, niin monet jatkaisi entiseen tapaan sivutoimisena viljelijänä, jota itse pidän realistisena tulevaisuudessakin.
Sailaksen raportti ei anna mitään vastausta siihen kysymykseen kuinka suurten tilojen kanattavuus paranisi suurten investointien jälkeen kun nykyisetkään suurtilat ei sitä kykene tekemään.
Yksi tärkeä kysymys jää vaille vastausta!
Erittäin suuri osa nykyisistä pientiloista on varttuneemman ikäpolven hallinnassa ja ennenaikainen maatalouden lopettaminen vie eläke-edut mennessään ja mahdollinen uudelleen koulutus on ikääntyville henkilöille täyttä utopiaa kaikilla aloilla.
Luulen että moni viljelijä sinnittelee tästä syystä eläkeikään saakka vaikka nälkäpalkalla kuin luopuisi omista eduistaan.
Merkille pantavaa oli Sailaksen raportissa se, että siinä ei kannettu huolta viljelijän toimeentulosta vaan elintarviketeollisuuden ja sitä kautta ay-väen hyvinvoinnista, eli demarit osaa käärmekeittoa tarjota joka käänteessä häikäilemättömällä tavalla.
Sailaksen huoli nmenomaan teollisuuden hyvinvoinnista on ymmärrettävää, valta osa ekintarvikeketjun työpaikoista on teollisuudessa ja lähes kaikki verotulot ja arvonlisä kertyy teollisuudessa, maatalouden merkitys on marginaalinen alle 3% ruuan hinnasta.
Tietenkin tilakoon kasvattaminen lisää kilpailukykyä, jos nykyisellään maatalouteen pitää maksaa palkka 70 000 viljelijälle tai vastaavasti tilakokoja kasvattamalla elätettäviä olisi 20 000. On siinä eroa.
"Sailaksen huoli nmenomaan teollisuuden hyvinvoinnista on ymmärrettävää, valta osa ekintarvikeketjun työpaikoista on teollisuudessa ja lähes kaikki verotulot ja arvonlisä kertyy teollisuudessa,"
Tuo taisi lipsahtaa vahingossa :), tähän asti maatalous ei ole työllistänyt ketään ja varsinkaan hyödyttänyt mitään:)
Pääluottamusmiehen merkonomin taidot on demariluokkaa.
"maatalouden merkitys on marginaalinen alle 3% ruuan hinnasta."
Toisin sanoen merkonomin taidolla laskettuna maatalous nielee vain 360 miljoonaa euroa kuluttajan kukkarosta, tosi makeeta.
"Tietenkin tilakoon kasvattaminen lisää kilpailukykyä, jos nykyisellään maatalouteen pitää maksaa palkka 70 000 viljelijälle tai vastaavasti tilakokoja kasvattamalla elätettäviä olisi 20 000. On siinä eroa."
Mitäs sanoo ylistämäsi taloustohtori, onko tuuliviirisi rasvattu oikein bio-öljyllä vai aattenpaloöljyllä?
Sanoppa merkonomin taidolla kuinka nuo tilat lunastaa suurten tilojen kylkeen, rahalla vai sosialisoimalla?
3% on se tuottajan marginaalinen osuus ruuan hinnassa. Tietenkin korkean työn verotuksen kautta tukena, tukiaisina, avustuksina ja apuna maksetaan viljelijälle moninkertainen hinta.
Taloustohtoriin en ole tutustunut, mutta mtk:n julkaisut yleensä on muotoiltu todistelemaan tukien lisäämisen tarpeellisuutta.
Historian saatossa ainoa maatalouden tulo on ollut tilojen yhdistyminen ja tilakoon kasvu ja siten elätettävien määrän tippuminen. Maatilojen lunastaminen ja edelleen luovuttaminen tukena teollisuuden omistamien yhtiöiden hallintaan, olisi toimiva tapa tuen maksamiseen siten että maatalouden tuotantokyky kasvaisi teollisuuden edellyttämälle tasolle.
vaan aivan virallisen valtion tutkimuslaitoksen tekemä tutkimus. Sieltä ne Sailaksenkin pohjatiedot on peräisin. Ei nuo 70 000 viljelijää ole pelkästään elätteinä, vaan niiden olemassaolo takaa elintarviketeollisuuden raaka-aineiden saannin. Raaka-aineiden tuottaminen kuitenkin vaatii oman työpanoksensa ja koneensa. Esittämäsi 20 000 viljelijää eivät pysty tuottamaan nykyistä määrää raaka-aineita ilman palkattua lisätyövoimaa ja huomattavia lisäinvestointeja koneisiin ja rakennuksiin. Eli kaikella on hintansa.
Huonosti tunnet historiaa. Maatiloja on tähän asti pilkottu aina pienempiin osiin, ja sen seurauksena on päästy tuohon 3 %: osuuteen ruuan hinnassa. Kyllä tuo historiallinen kehitys on ollut nimenomaan kuluttajan etu, maanviljelijät eivät siitä ole päässeet hyötymään. Mutta nyt on tullut pää vetävän käteen. Sitä tietä ei voida enää jatkaa ja saada yhä halvempia elintarvikkeita.
investointeja työvoimaa... siis eikö tilakoon kasvattamisesta ole hyötyä??
Tiloja pilkkomalla on päästy nykyiseen 3% osuuteen ruuan hinnasta..??? Tarkoitatko että Raipen laskutoimitukset ja esitys tilamäärän vähentämisestä johtaisi teollisuuden raaka-aineiden hinnannousuun?
"lähes kaikki verotulot ja arvonlisä kertyy teollisuudessa, maatalouden merkitys on marginaalinen alle 3% ruuan hinnasta."
Lasketaan muutama esimerkki väitteesi tueksi:
Naudanliha: Tuottajahinta 2,5 €/kg, joka on 3% lopputuotteen hinnasta, eli myyntihinta 83,3 €/kg.
Sianliha: Tuottajahinta 1,3 €/kg, myyntihinta 43 €/kg.
Maito: Tuottajahinta 0,45 €/l, myyntihinta 15 €/litra.
Huom. Esimerkkihinnoissa ei ollut mukana maatalouden tuet, jotka ovat myös ovat maatalouden tuloa ja riippana raaka-aineiden hinnoissa lopputuotteen hintaa laskettaessa.
Maataloustulo on noin 4000.000.000 euroa, se on hinta elinterviketeollisuuden raaka-aineista ja vastaavasti elintarviketuotannon arvo lehes 12 mrd euroa.
Tällä yhtälöllä maataloustuotannon arvo on yli 30% lopputuotteen hinnasta.
Maatalous on siis merkittävä inhimillinen työllistäjä sekä veronmaksaja ja huoli tuotannon karkaamisesta halvan työn maihin on ymmärettävää.
Jos itse olisin sailas, niin toisin maahan 100.000 laitonta halpatyöntekijää ja näin olisi koko proplematiikka kerralla ratkaistu ja elintarviketeollisuus saisi merkittävän kilpailuedun globaalissa taloudessa.
Näin toimitaan muualla Eu:ssa halpojen bulkkituotteiden tuottamisessa.
Joku on maininnut halvoista tomaateista ja tuoresalaateista, maat jotka kykenee niitä tuottamaan pilkkahintaan, käyttävät työvoimana laittomasti maahan tulleita siirtolaisia 1 dollarin päiväpalkalla, pelotellen noita kurjimuksia että jos ei työ maistu, niin ilmianto viranomaisille saman tien ja maasta karkoitus.
Tämä on yleistä Euroopassa, Usassa, Brasiliassa ja kaikissa niissä maissa, josta halpatuontia on.
maaatalous tulo ei ole noin paljon, maataloudelle maksettu tuki on suurempi kuin maataloustulo. Elintarviketuotannon arvo on lähes 20 mrd ja kaupan liikevaihdossa se taas moninkertaistuu. Kaupan kassalla kun ruoka maksetaan tuottajahinnan osuus elintarvikkeesta on keskimäärin alle 3% laskusta. Maatalouden verotulo on mitätön ja sen kyky kerätä alvia on olematon.
Teollisuudeen ja kaupan kilpailukyky on näin ollen number one.
Oikeinko faktaa?
Tilojen määrän noin suuri laskeminen ja koon nostaminen, kuin pääluottamusmies esittää, merkitsee valtavia investointeja maatalouteen ja työvoiman palkkaamista. Niitä ei makseta tuolla 3 %:lla.
Huomautettakoon kuitenkin, että Raipe ei tuollaista suinkaan esitä, vaan että tilojen määrän ja koon määräävät viljelijät itse. Eli ei ryhdytä mihinkään pakkoliitoksiin vaan annetaan kehityksen jatkua luonnollista tietä, nykyiset sijoitukset käytetään loppuun sekä viljelijät voivat siirtyä aikanaan kunnialla eläkkeelle. Mutta tuolle kehitykselle on myös luotava edellytykset. Ei niinkuin nyt, jolloin tukipolitiikka, perintölait ja verolait suosivat pirstoutumista.
Pannaas nyt luottomies selkä seinää vasten!
"Maa- ja puutarhatalouden vuoden 2003 kokonaistuotto on MTT:n laskelman mukaan yhteensä 4,0 miljardia euroa eli on vajaan prosentin enemmän kuin edellisvuonna."
Elintarviketeollisuuden bruttoarvo on vajaa 9 mrd euroa vuodessa ja jalostusarvo tai lisäarvontuotto hiukan pienempi kuin maatalouden, eli pari miljardia euroa vuositasolla.
Maatalous onkin lukujen valossa number one, kuten tilastot kertoo.
Ps. Tästä eteen päin sitten lyödään kortit näkyville, pluffilla ei voi loppupelejä voittaa.
Sailaksen raportista tuli mieleen, että ainoa tärkeä ammattiryhmä ruokaketjussa on elintarvikesektorilla. Hyvä huomio kirjoittajalta. Sailas olettaa, että viljelijät joustavat edelleenkin omasta toimeentulostaan. Annetaan ymmärtää , että pienten tilojen, sivutoimisten ja vanhojen viljelijöiden täytyy luopua tuotannostaan kansallisen edun vuoksi. Kilpailukyvyn parantaminen sälytetään maajussien kontolle.
Toinen kilpailukyvyn parantamisen keino löytyy kaupasta. Sekin tietysti sopii ideologiaan.
Onko elintarviketeollisuus kilpailukyvyltään huippuluokkaa ? Eikö sieltä löydy mahdollisuuksia toiminnan tehostamiseen? Ovatko esim. palkat kilpailukykyisiä ulkomaihin verrattuna ? Suomen raaka-aineet ovat jo halvempia kuin ulkomailla.
Ei myöskään puhuta eettisestä tuotannosta , ruoan puhtaudesta eikä ympäristöarvoista. Miten näiden korkea taso pystytään säilyttämään jos tehostetaan tuotantoa äärimmilleen?
Elintarviketyöläisten lobby nelihenkisen perheen pöydässä maksaa 16000 euroa vuodessa, se on käsittämätön määrä rahaa jolla voitaisiin lapsiperheiden- ja vanhushoidon rämettynyt tilanne hoitaa kerralla kuntoon.
Tulisi edullisemmaksi vaikka maksaa entisille työläisille perustuloa ja antaa heidän tehdä sitä työtä, mistä he parhaiten saisivat oikeita tuloja. Jotkut jopa jatkaisivat työntekoa, sillä eräitä suomalaisia tuotteita kuluttajat oikeastikin pitävät hintansa arvoisia. Mitä tuotteita, missä määrin ja miten tuotettuna – sitä emme edes voi tietää ennen kuin työvoimapolitiikassa siirrytään kartellista markkinatalouteen.
Syöminen se on pääelinkeino ja olen sitä mieltä, että me maanviljelijät noin globaalisti ajatellen elätämme kaikki!
Kyllä isompi tila on parempi, kuin pieni, mutta riippuu se kannattavuus monesta muustakin asiasta, kuin tilakoosta, esimerkiksi isännän neuvokkuudesta hoitaa asioita. Sailas on kyllä järkimies, vaikka onkin demari. Uskonkin, että Sailaksen sanomiset olivat heittoja keskustelun pohjaksi ja näyttää keskustelua syntyvänkin.
Esimerkiksi viljatila voi olla aivan hyvin kannattava vähän pienempänäkin, kun on muitakin tuloja. Eikä isokaan tila välttämättä kannata, jos menot on isommat, kuin tulot.
Tilakoon kasvusta lähinnä on hyötyä vain siihen saakka, kun pärjätään tilan omalla työvoimalla kausityöntekijöitä lukuunottamatta.
Sailas taitaa olla enemmänkin huolissaan raaka-aineen saatavuudesta kuin hinnasta. Kaikkihan sen tietävät että kotimainen elintarviketeollisuus ei pärjää ulkomaista raaka-ainetta jalostamalla.
Brasiliassa ammattitaitoisen lypsäjän saa 400 euron vuosipalkalla töihin, suomessa palkkakulu on liki 100-kertainen. Maidosta Brasiliassa maksetaan tuottajalle silti n22 senttiä litralta ja suomessa tuottajahinta taitaa olla 29 senttiä.
Jos noin on, niin miksi teollisuus ei pysty maksamaan raaka-aineista Suomalaisille tuottajille niin paljoa, että tuotanto säilyisi Suomessa?
Miten niin ei pysty? Kyllä varmaan pystyisi, mutta se ei kannata.
Kumpi sinua kiinnostaa enemmän, oma lompakkosi vai valtion lompakko? No, oma lompakko tietenkin. Teollisuutta ei ole onneksi vielä sosialisoitu.
Ristiriita olikin vain sinun päässäsi.
ja luovutetaan se tukena maatiloille? Mitäs tykkäät tällaisesta vaihtokaupasta?
Maatalous voisi tehdä sitten omia saneeraus toimiaan teollisuudessa ja maataloudessa: Pienet tilat vuokraisivat peltonsa isommille ja siirtyisivät itse elintarviketeollisuuden palvelukseen. Elintarvike teollisuudessa pitäisi tietysti vähän ensin käyttää luutaa, jotta tulee tilaa näille uusille työntekijöille..... Eli koeta vaan hymyillä maallekin päin; eihän sitä ikinä tiedä koska Sinun vuorosi on.
Jos tässä nyt kert näin vasemmalle mennään.....
Ei minua huoleta elintarviketeollisuuden kohtalo, mutta herra Sailasta tuntuu huolettavan! Sailas tietää, että Suomalainen elintarviketeollisuus ei pysty toimimaan ulkolaisen raaka-aineen varassa. Sailashan oli nimenomaan huolissaan elintarviketeollisuudesta eikä viljelijöistä, joista hän haluaisi yli puolet pois.
tuottajan osuus ruuan hinnasta kaupan kassalla on alle 3% keskimäärin, se on totuus joka ei muuksi muutu.
"tuottajan osuus ruuan hinnasta kaupan kassalla on alle 3% keskimäärin, se on totuus joka ei muuksi muutu."
Jep, maatalous panee paremmaksi kuin sak-vetoinen elintarviketeollisuus, lue alla olevaa tekstiä:
Lainaus:
CIAA:n kilpailukykyselvityksessä todetuista menestyksen avaintekijöistä Suomelle tärkeimmät kohteet ovat t&k-toiminnan vahvistaminen ja tutkimustiedon välittäminen pienille ja keskisuurille yrityksille. Suomen elintarviketeollisuuden t&k-panostus (2,4 % jalostusarvosta) on eurooppalaisittain kärkiluokkaa. Sen osuutta on edelleen lisättävä, jotta markkinoille saadaan innovatiivisia korkeamman jalostusarvon tuotteita.
eero sanoo että viljelijät vois alkaa majottamaan retkeilijöitä, korjailemaan autoja ym,tekemään käsitöitä ja yleensäkin liitännäiselinkeinoja. Raimo taas kehottaa keskittymään maatalouteen ja laajentamaan, jotta teollisuus pysyy kilpailukykyisenä.
jo ennen eu:hyn liittymistäkin.
Tässä nyt on kysymyksessä härski ihmisten manipulointi miten pienet tilat tuhovat suomesta elintarviketeollisuuden.
Herroilla on ollut alusta asti tavoitteena tappaa tilat mahdollisimman vähiin keinoista ja kustannuksista välittämättä.
Tämä Sailaksen esittys on täyttä potaskaa mutta piitää heidän jotain keksiä millä puollustella talonpojan tappamista, jatkossa varmaan tulee lisää samanlaista selittelyä kunhan pikkunilkit pääsee vauhtiin alemmalla tasolla.
Suomi on siirtynyt sata vuotta ajassa taaksepäin jonnekin Stalinin 1900 luvun alkupuolelle.
tiloille sitten elintarviketeollisuus voi maksaa alhaisempaa hintaa...
Ainakin nyt maksetaan huomattavasti korkeampaa hintaa kun pienelle tuottajalle.
Myöhemmin kun pienet ovat hävinneet kentältä,perusteet pistehinnoille poistuvat.Täytyy sitten vain polkea kovempaa.Kun ei enää saa kannikoistakaan vauhtia.
http://www.nam.fi/ajankohtaista/uutiset/tiedote_laakkeiden_markkinointi.html
keskustalainen vai kokooomuslainen viljelijä ja mitkähän olisivat jakoperusteet jos ottajia olisi 3 ja peltoa yksi lohko?
Ei kannata ottaa liian kirjaimellisesti näitten herrojen juttuja.Se on ihan viljelijästä itsestään kiinni haluaako viljellä tulevaisuudessakin tilaansa tila koosta riippumatta.Kyllä sitä elantoa riittää kaikille,jotka haluavat tehdä tätä työtä kunhan pitää järjen ja kohtuuden mukana tässä touhussa eikä tee seuraavallekin sukupolvelle maksettavaksi jääviä velkoja jos sitä jatkajaa enää sitten on.Ei sillä isolla yksiköllä loppupelissä paljon sen parempaa nettotulosta tehdä verrattuna pienempään.Paljon säästää itseään psyykkisesti ja fyysisesti,kun tyytyy vähempään työ määrään..:)
Oman näkemykseni mukaan parhaiten kannattaa juuri keskikokoinen tila, eli tila jonka työt pystyy kiirehuippuja lukuunottamatta yksin hoitamaan. Suomessa työvoima on senverran kallista, että pystyäkseen palkkaamaan kokoaikaisen työntekijän on tuotanto tuplattava, mutta palkattu työntekijä ei kuitenkaan pysty tekemään sitä toista puolikasta!
samaa. sitä lisää vaan suomeen.
Suomen syrjäinen asema on iso plussa olla eturivissä geenimuuntelun kokeilussa ja viljelyssä.
Eihän se mulle kuulu mutta eniten huolestuttaa tuo geenien manipulointi? Liekö Suomi tai mikään muu maakaan siihen valmis.
Puolelle, mutta jos en väärin muista, ni euroopassa (myöskin Suomi kuuluu siihen) voidaan esim. eläinten rehuissa käyttää geenimuunneltuja kasveja ja niiden osia, eikä niiden käytöstä tarvitse tehdä merkintää muuta kuin rehun koostumuksen raporttiin. Siten saadaan myös tänne Suomeen hyvää ja halpaa tanskalaista kinkkua pötsimme turvottamiseen.
Suomen rehutehtaat ainakin väittävät käyttävänsä puhtaita geenimuuntelemattomia raaka-aineita ja siten perustelevat korkeat rehun hinnat. Kilpaile siinä sitte.
geenimanipulaatioon tähän asti.
sailas tietäköön ja vieköön sitten eteenpäin...
Ilmeiseti kuitenkaan Suomeen ei ole tuotu näitä manipulaation tuloksia. Toivottavasti ei tuodakaan. Hinta noissa manipulaatioissa.. on vain yksi onneton keino saada myönteistä kuvaa geenimanipulaatiolle.
Oletko muuten sattumoisin kuullut siitä geenimanipulaation tuloksesta jossa viljansiemen ei idä enää?.(kun kasvanut sen yhden kesän, manipuloitu niin ettei pysty itämään)
Että sitten olet täysin kaupan armoilla..ostat joka vuosi uudet siemenviljat.
Harmi kun en muista sitä kasvinsuojelufirman nimeä varmasti.
Monsata
ehkäpä oli se firma joka juuri innokkaasti ajaa geenimanipulaatoita eteenpäin.
Mikäs siinä loistavat markkinat kun jussit joutuvat joka vuosi ostamaan siemenviljan.
Vain tuo yksi esimerkki mutta siitä pääseekin laajemmalti miettimään niitä? manipulaation etuja ja vaikutuksia.
Hiuksia nostattavaa että edes pohditaan asiaa mikä laboratorio Suomi voisi olla geenimanipulaatiossa. Ikävä tulevaisuudenkuva.
Joskuskan oli jostain kova kohu muistaakseni riisitä kun se oli kasvatettu manipulaatiolla..
Suomeen ruokatuotteiden mukana tullutkin,
koska kaupunkilaismiesten siemenen itävyys on huolestuttavasti heikentynyt,osa on jo täysin siemenensä itävyyden menettänyt.
Aika näyttää mitä nuo geenit saavat aikaan tytöissä?
Ainakin geenipiikin saaneen lehmän maidolla on todettu olevan kielteisiä vaikutuksia,(varsinkin tyttöihin.)
Se on pelkästään turvallisuuskysymys, että geenimanipuloitu vilja ei idä. Jos esimerkiksi glyfosaattia kestävä rypsi itäisi, niin miten sen saa pellolta pois, kun vaihtaa kasvilajia, kitkemälläkö?
niiden on todettu vaikuttavan tyttöihin
ja myöskin poikiin, ainakin siinä vaiheesa kun perheen perustaminen ajankohtaista.
geenimuunneltujen sapuskoiden ei ole todettu mielestäni vaikuttavan näin.
Voiko joku ystävällisesti laittaa linkin jos olen väärässä?
Mitä tulee manipulaatioon, miltäs tuntuu ajatus siitä että geenimuunneltu kasvi jostain syystä valtaakin kaiken alan ja mikään myrkkykään ei tehoa?
Jalostus on asia erikseen mutta manipulaatio on ihmisille sellainen asia jota ei pitäisi käyttää ruuan tuottamiseen.
Se että ei tarvitsisi käyttää kasvinsuojeluaineita on yksi mainoskikka lisää millä koetetaan puolustella sitä.
Olisko tutkinut niin että tarpeeksi isoja ja velkaisia tiloja niin ottavat kaikki huononnukset vastaan pienellä rutinalla, kyllä ne kulutkin suureneen yksikkökoon kasvaessa?Sailakselle voisi todeta että ajatelkoon vaikka sitä että yksi viljelijä pystyy keväällä kylvämään noin sata hehtaaria mutta jos se tuplataan 200 niin pitää palkata apuvoimia, no näitä stadin jusseja verorahoinko sinne laitetaan avuksi? Kyllä se on niin että isot yksiköt vaativat isommat koneet ja ne maksaa. Verrataan vaikka elintarvike kioskia joka työllistää vain yhden, valtio lahjoittaa tukena tontin, no päivässä ei tarvitse myydä paljoa niin tulee toimeen? Entäpä jos lahjoittavat vähän suuremman tontin ja joudut palkkaamaan sinne pari apulaista? paljonko nyt pitää myynnin kasvavaa jotta taas tullaan toimeen.
tiedossa on että konenkannan arvon tuplaantuminen nostaa huolto, käyttö ym. kustannukset nelinkertaiseksi ja että ensimmäinen palkkatyöntekijä on suurin kynnys yrityksen kehittämisesä. Tilakoon kasvu nostaa kustannuksia, mutta myös tuloja, kokonaishyöty tulee kuitenkin elätettävien määrän vähentymisestä ja siirtymisestä tuottavaan työhön. 50 000 elättiä marginaalisessa tuotannossa on liikaa.
ei pidä lisätä konen määrä kun se jo liika suuri, lisää pelto vaan, kyllä se siitä sitte. Raimo Sailas tietä sillä viisaus ei luulo.
Saman tutkimuksen mukaan kaikessa tuotantotaloudessa on pyrkimys vähentää työntekijöiden määrää korvaamalla orjat koneilla ja maatalous ei tee siinä poikkeusta.
Parin työntekijän giganttisilla kustannuksilla vuotta kohden pystyy pitämään mallikelpoisen kaluston ilman kartellisoitunutta ay-väkeä ja kone ei valita työn määrää, eikä tinkaa pekkasvapaita.
Suomalainen talonpoika ei alistu demari-nikkareiden talutusnuoraan vaan toimii oman harkintansa mukaan parhaaksi katsomallaan tavalla.
Suomalainen maajussi on avainasemassa kolmanneksi suurimman teollisuuden raaka-ainetuottajana ja asiantuntemattomat nyyhkypellet yrittävät epätoivoisesti nakertaa kansakunnan peruspilarin olemusta heikolla menetyksellä.
Turvataksemme tulevaisuuden toimitukset häiriöttömästi, olisi maataloustuki nostettava sille tasolle, jossa esimerkiksi tansakalainen maataloustuki on, sekä poistettava lainsäädännölliset esteet halvan työvoiman käytöstä maataloudessa, kuten Etelä-Euroopalaiset maatilat saavat tehdä.
Muualla maailmassa ei ole yhtä tiukat ympäristöehdot ja kiintiöt rajoittamassa tuotantoa , puhumattakaan laadun kriteereistä, jotka ovat tavallaan kilpailun este verrattuna muihin maihin.
Jos nuo kaikki elementit olisi meillä käytettävissä, niin suomalainen maatalous olisi lyömätön tuottajamaa kansainvälisessä maataloustuotanossa erinomaisen imastonsa vuoksi.