PERHE !
Homman nimi on se, että mieheni on asunut omassa kämpässään vasta VAJAAN KUUKAUDEN, avioeromme on ensimmäisessä vaiheessa.
Minä sen pihalle halusin, mut hei, iha oikeesti jotain rajaa ! Sillä nyt jo uus perseenkeikuttaja siinä vieressä,
ukko karvaa vajaa viiskymppinen ja uus "neitokainen" parikymppinen!
Missä järki !?!
Pelkään että joka-viikonloppu isällään olevat lapsemme joutuvat piakkoin törmäämään tähän uuteen kottaraiseen,
minusta kohtuutonta näin pienellä aikavälillä -siis sekä minua että lapsiamme kohtaan.
Ukko oli NIIN PASKANA NIIN PASKANA poismuuttaessaan ja vittu ihan oikeesti viikko-pari, niin johan ollaan jo rakkauden pilvilinnoissa!!!!!! Miten se pystyy!?!?!? Ei siinä mitään, eroomassahan me muutenkin ollaan mut tää VAUHTI mitä ukko nyt pitää on käsittämätöntä ja se sattuu vaikkei sen vissii enää kuuluis! kaiken lisäks ottaa ohimoon tän "uuden nukkenaamaprinsessan" ulkonäkö. Vituttaa myöntää, kaunis ku perkele,
ja mulla on ikää jo MYÖS lähempänä viittä, kun kahtakymmentä
niin itsetuntoni teki poismuuton mieheni mukana.
Sori kielenkäyttöni. Oon niin täynnä vihaa ja raivoo että tärisen!
Homman nimi on se, että mieheni on asunut omassa kämpässään vasta VAJAAN KUUKAUDEN, avioeromme on ensimmäisessä vaiheessa.
Minä sen pihalle halusin, mut hei, iha oikeesti jotain rajaa ! Sillä nyt jo uus perseenkeikuttaja siinä vieressä,
ukko karvaa vajaa viiskymppinen ja uus "neitokainen" parikymppinen!
Missä järki !?!
Pelkään että joka-viikonloppu isällään olevat lapsemme joutuvat piakkoin törmäämään tähän uuteen kottaraiseen,
minusta kohtuutonta näin pienellä aikavälillä -siis sekä minua että lapsiamme kohtaan.
Ukko oli NIIN PASKANA NIIN PASKANA poismuuttaessaan ja vittu ihan oikeesti viikko-pari, niin johan ollaan jo rakkauden pilvilinnoissa!!!!!! Miten se pystyy!?!?!? Ei siinä mitään, eroomassahan me muutenkin ollaan mut tää VAUHTI mitä ukko nyt pitää on käsittämätöntä ja se sattuu vaikkei sen vissii enää kuuluis! kaiken lisäks ottaa ohimoon tän "uuden nukkenaamaprinsessan" ulkonäkö. Vituttaa myöntää, kaunis ku perkele,
ja mulla on ikää jo MYÖS lähempänä viittä, kun kahtakymmentä
niin itsetuntoni teki poismuuton mieheni mukana.
Sori kielenkäyttöni. Oon niin täynnä vihaa ja raivoo että tärisen!
Vastaukset 14
Vanhimmat
mieti realiteetit ja "vihasi". mitä sitten jos "uusi" on nuori ja nätti. minkä hän sille voi. Mitä sitten jos sinä olet jo "vähän vanhempi". Sinulla on elämän viisautta.
Eri asia, onko järkevää, että lapsenne tutustuvat tähän "uuteen" näin lyhyellä aikavälillä.
Itse olen "uusi äiti" ja tutustuin mieheni lapsiin vasta puolen vuoden seurustelun jälkeen!
Voimia Sinulle! älä muutu katkeraksi exäksi!
Kiitos.
Toki koitan tehdä kaikkeni ettei katkeruus pääsisi valloilleen, mutta minkä sitä ihminen tunteilleen voi.
Pelko siitä, että lapset näkevät kohtapuoliin tämän uuden on toivon mukaan turhaa, sillä mieheni (entinen siis) on kaikesta huolimatta fiksu mies. Kai se edes jossain asiassa osaa ottaa rauhallisesti vaikka nyt mitä ilmeisemmin tosissaan tämän uutukaisensa kanssa onki. En edes tiedä mitä päässäni nyt liikkuu -tajuan olevani erittäin ailahtelevainen !
Molemmat me eroa halusimme, mutta minä sen ratkaisevan liikkeen asian vireillepanemiseksi tein. Olin päätökseen tyytyväinen siihen asti KUNNES,
-tämä uusi prinsessa astui kuvioihin! MITÄ MINÄ SIITÄ VÄLITÄN, niin ?!?!? En tiedä. Toivon vaan ettei tämä "tasapainoinen eksäni ja hänen uusi kaunis rakkautensa" vie minulta loppujakin järjen hiveniä...
Miten elämä heitteleekin näin ? Tänään kaikki hyvin, huomenna täys-kaaos -ja kaikki omaa syytä.
Mun isäni meni äskettäin naimisiin joka tarkoittaa sitä et tässä on sit asuttava saman katon alla sen isäni uuden vaimon kanssa ja hänen lasten kanssa ja ne isäni uuden vaimon lapset ovat vanhempia kuin minä ja pitävät mua ihan pentuna vaikka olen 12v
Se on vaan sun kiukkusi nieltävä nyt, ei muu auta.Tässähän onkin monta juttuu ristissä kuten, jos sinä olit ukkoo ulos ajamassa, niin tämähän voi olla jonkinlaista kostoa ja sitä tehostaa uusi nuorikko.Voi olla niinkin että, tää on niitä sääli juttuja, nuoret typykät niihin lankee helposti.Sitten on vielä tää ukkos halu näyttää että, viiskymppiselläkin on vielä mahdollisuuksia eli, haluu osoittaa sulle erehtyneesi.Mikä sua eniten korpee?, se että näin nopeesti vai se että noin nuori?.Mitäs sää noita murehtimaan ja mieltäs pahoittamaan heidän takiaan, sinullekin voi avautua aivan uusia mahdollisuuksia elämässä uuden tilanteen edessä, älä vaan jää rypemään tähän.Onhan se tietysti lasten kannalta ehkä outoa, jos isän uusi on lähes samaa ikäluokkaa kuin lapsetkin eli, millainen äidin rooli tuleekaan kysymykseen..voihan heillä olla paljon samoja leikkejä..no ei sentään.Sulla ei varmaan mitään syytä olla katellinen tälle nuorikolle, onhan sulla iän ja elämän mukana tuomaa kokemusta ja näkemystä asioista, ja osaat ottaa asian sille kuuluvalla "vakavuudella"..elämää on myös huomenna ja edessäpäin vaik nyt kyrsiikin.
Ei muu auta, tiedän.
Suhde mieheeni yksinkertaisesti vuosien varrella viileni, mitään riitoja tms ei ole oikeastaan koskaan ollut. Yhteinen päätös oli tämä ero, mutta minä siis pistin rattaat siihe suuntaan pyörimään. -Olen miettinyt mikä tässä tilanteessa ylipäätään kiristää!
Hänen muutettua pois, olin vapautuneempi ja sain happea paremmin kuin aikoihin ! NAUTIN! Ja kun kuulin, ja varsinkin kun näin tämän uuden koko stanan palapeli romahti !
Olenko niin itsetunnoton että kaipaan ja tarvitsen kaveriksi muuttuneelta rakkaaltani (ex-mieheltä)HÄNEN kaipaustaan ja viitteitä edelleen välittämisestä,
-tietoa että olisin kuitenkin ollut hänen elämänsä nainen
vaikken itse enää häntä haluakaan ? Vai onko minun loukkaantumiseni hänen uudesta naisesta pelkästään merkki siitä että edelleen häntä rakastaisin !?
En tiedä.
Tunnen itseni NIIN tyhjäsi NIIN loukatuksi ja NIIIIIIIIIN typeräksi kun viitsin edes päätäni moisilla vaivat ! Kaikenhan piti eron myötä muuttua hyväksi!
....tosin. Mihin sitä lähemmäs kolmeakymmentävuotta kuukaudessa hävittäisi...
Kiitos. Kaikille teille vastaneille. Olette ihania.
joka iän myötä rapisee. järjellä elämässä mennään ei ulkonäöllä. Ei ne lapset äitiä jätä vaikket kaunis olisikaan, lapsille se riittää.
Sinä olet lasten äiti, sun ei tarvi hyväksyä sitä mitä itse et halua. Kukaan ei ole lapsillesi tärkeempi kuin sinä, isän pisteet romahtivat kun heitti perheensä elämästään.
Aseta sinä säännöt, sinä määräät. Niin minäkin olen aina tehnyt, eikä meitä ole kukaan häiriköinyt eikä lapsia ahdistanut ja kiusannut. Heitä ei tarvi jakaa kenenkään kanssa. Puhu miehesi kanssa, jos hän rakastaa lapsianne, hän kyllä ymmärtää, ellei luulen että hänen elämänsä tärkeimmät asiat eivät ole sitten perhe.
Niin. Selvennystä vielä sen verran, että ongelmienkryyni tässä olen minä itse. Onhan miehellä kai oikeus uuteen elämään, eikä siihen ole olemassa mitään aikarajaa milloin ois lupa uusi rakkaus löytää.
Hän löysi sen heti, ja asian pitäisi olla minulle yks ****n maku, mutta kun ei ole.
Minä tässä raivopäissäni pelkään lasten tapaavan tämän naikkosen piakkoin,
-sisimpäni tosin tietää mieheni olevan sen verran fiksun, ettei niin tekisi. Vaikka suhteeseen ryntäs, tiedän kait sen, ettei lapsia siihen mukaan vedä ainakaan heti.
Ja.
Haluaisin PUHUA exäni kanssa jotta saisin tämän pahan olon pois. Hän kuuntelee kyllä, mutta nykyään kun koitetaan asioita selvittää menen lukkoon enkä saa sanaa suustani. Koska ; en edes kehtaisi kertoa näistä nyt vellovista tunteista
-jotka pitäisi olla kaiken järjen vastaisia!
HÄN kaipasi, en minä. Ja kuinka onkaan nyt ?!?!?!
Hän ei "uudellaan" pröystäile vaan pitää matalaa profiilia. Silmistä ja käytöksestä kuitenkin näkee likaa, -hän ON rakastunut.
Syvin sisimpäni kertoo että jonain päivänä, joku Joulu, joku Juhannus, joku Pääsiäinen
-tuo "uusioperhe" viettää ihanaa aikaa yhdessä. MINUN ja mieheni lapsien kanssa....
Olen säälittävä ja tiedän sen,
mutta minuun sattuu.
Mutta on jotain ihmeellistä ja hämärää jos kaksikymppisen hyvän näköisen nuoren naisen täytyy ottaa vanha viiskymppinen vanha ukko?
Normaalisti kaksikymppiset naisen alut katselee oman ikäisiään uroksia eikä vanhoja perheellisiä äijänkäppyröitä elleivät hae turvallista elättäjää itselleen jolle alkaa lisää kersoja tehtailla kun työ ja koulutus ei kiinnosta. Kolmenkymmenen ikäero on aivan järkyttävä, eihän sellaiset voi millään ilveellä olla edes samalla aaltopituudella kuin vain sänky hommissa jos sielläkään.
Jos ex miehesi nuorikko jää niin hän on kohta paksuksi itsensä hankkinut jos ei ole jo. Onkohan tyttö isätön lapsi ja hakee isän korviketta mitä on vaille jäänyt?
Ihan turhaan maalailet jotain ihanaa uusioperhettä sillä todellisuus on aivan päinvastainen. Ulospäin voidaan kyllä näytellä vaikka mitä ja joka suhde on alussa ruusuilla tanssimista kunnes arki koittaa hyvin nopeesti. Ja toisekseen kyllä vanhentuvallä äijällä jonka pitäisi olla jo papan helpossa roolissa, alkaa rassaan pahemman kerran jos uusi nuorikko tekee taas uusia kakaroita pirtin täyteen. Kadehditko ihan oikeesti miehesi asemaa? Siellä nuorikko tietenkin haluaa paljon lapsia vanhalle äijälle ja alkaa vaatimukset koveneen niin ettei vanhalla ukolla enään kauaa edes seksin voimalla rahkeet riitä rahapussista ja muista pusseista puhumattakaan.
Toisekseen exäsi täytyy olla todella lapsellinen jos löytää henkistä yhteyttä komekymmentä vuotta nuoremmasta. Seksin huuma kun katoo niin jäljelle ei jää yhtään mitään. Vain ero ja yhteiset pienet kersat ja nuorikko lyö elarit vaan vanhan ukon raasun perään ja häipyy nuoremmille vesille.
Elämäähän tämä vain on, eikä auta kun päivä kerrallaan katsella mihin se vie.
Katkeruudella en voita mitään, ja tiedän suhteellisen fiksuna ihmisenä (ainakin itse koen olevani sitä) vain kuluttavani itseäni näillä mietinnöillä. Hyvää minun eksälleni toivoa kuuluisi, olkoon rinnalla sitten 15 tai 50-vuotias
eihän se enää ole minun asiani.
Voi silti käydä niin, kuin kirjoitit... Toivon vain "eron shokeraamana" lakkaavani toivomasta sitä!
Miten ihminen eron tullessa muuttuukin niin paljon, ettei enää tunne edes itseään!
-Joku jo kirjoittikin "rivien välistä lukeneensa minun itseni olevan joku nuori tytön hupakko" , lapsellisesta tyylistäni päätellen. Voi kun niin olisikin! Iän tuoma "viisaus" vaan tuntuu olevan katoavaista pääomaa elämän tuulien heitellessä.
Hyvää jatkoa kaikille, ja koitetetaan me vanhatKIN akat kääntää katse tulevaan kevääseen ja sen mukanaan tuomiin uusiin haasteisiin. Sitä tämä elo kai kaikkine mutkineen on, -haasteita...
Oli vähän siihen tyyliin kirjoitettu. Kannattaa lukea vähän rivien välistä näitä juttuja. Kun luin sen, ajattelin heti,että kirjoittaja on joku nuori tytönhupakko,tyyli oli sitä luokkaa,ettei kypsältä naisihmiseltä odota sellaista. En edes viitsi lukea hänen muita kommenttejaan.
ikävä kyllä. kun vähän lueskelee täälläkin, niin joka toinen melkein on samanlainen. Äidit on aina niitä pahoja.
Joo...no se "ukkos" on selvästi läheisriippuvainen, jos kerta oli "niin paskana" eronne jälkeen ja sitten sen piti äkkiä löytää jostain joku "lohduttaja" ja "läheisturva"...siinä sitten kelpaa aika äkkiä niin "kottarainen" kuin "harakka", mutta tietty miehesi sai nyt "bonukset" päälle, jos se neito kertas on "kaunis kuin perkele"...
Siis diagnoosi: Läheisriippuvaisuus
ohi menevää
No niinkuin sanoit, olette eroamassa. Se tarkoittaa suomeksi, että te eroatte. Eli eikö entinen miehesi saa tehdä mitä haluaa. Ja tottakai se koskee, vielä pitkään. Itse erosin 7v. sitten ja joskus vieläkin harmittaa. Mutta jätä kuitenkin se exäsi rauhaan... ja hanki itsellesi pikkuhiljaa oma elämä,elä niinkuin haluat ja tule onnelliseksi, älä katkeroidu!