AMK-ongelman ydin on opiskelijavalinnassa. Todella moni yliopistoon hakeva pitää amkkia vain kehnona varavaihtoehtoja, ja jos paikka yliopistosta ei aukea niin sitten mennään vuodeksi amk:hon sinne linjalle jolle ei alunperinkään halunnut mutta ei viitsinyt työttömyyskorvauskarenssiakaan ottaa.
Yliopistoon hakevat ovat yleensä juuri sitä arvosanoiltaan ja pääsykoemenestykseltään tasokkaampaa sakkia jotka luonnollisesti vievät amk-paikat niiden nenien edestä joiden taso on heikompi mutta halu oikesasti päästä juuri amk:hon kovempi. Siksi pääsykokeiden tasonnostokaan ei auta, se seuloisi vain entistä tehokkaammin sisään näitä tasokkaita varavaihtoehtolaisia.
YO-tutkinto on tosiaan tasokas nykyään, mutta amkin suhteen ongelma on se, että kehnollakin yo-tutkinnolla voi helposti amk-paikan saada.
Ratkaisu ongelmaan: parempi opinto-ohjaus yläasteilla ja lukiossa. Pitäisi lakata arvottamassa eri opiskelupaikkoja ja reippaasti antaa neuvontaa siinä, mihin kenenkin kyvyt ja kiinnostukset soveltuvat. Pitäisi siis ohjata opiskelijoita heille sopiville aloille eikä vain akselilla amk TAI yliopisto. Jos haluaa fysioterapeutiksi ei voi mennä yliopistoon. Jos haluaa lääkäriksi ei voi mennä amkkiin. Liian usein ei vain mietitä näin vaan kelataan vain sitä ollaanko sitä nyt yliopisto- vai amk-tasoista ainesta...
Yliopistoon hakevat ovat yleensä juuri sitä arvosanoiltaan ja pääsykoemenestykseltään tasokkaampaa sakkia jotka luonnollisesti vievät amk-paikat niiden nenien edestä joiden taso on heikompi mutta halu oikesasti päästä juuri amk:hon kovempi. Siksi pääsykokeiden tasonnostokaan ei auta, se seuloisi vain entistä tehokkaammin sisään näitä tasokkaita varavaihtoehtolaisia.
YO-tutkinto on tosiaan tasokas nykyään, mutta amkin suhteen ongelma on se, että kehnollakin yo-tutkinnolla voi helposti amk-paikan saada.
Ratkaisu ongelmaan: parempi opinto-ohjaus yläasteilla ja lukiossa. Pitäisi lakata arvottamassa eri opiskelupaikkoja ja reippaasti antaa neuvontaa siinä, mihin kenenkin kyvyt ja kiinnostukset soveltuvat. Pitäisi siis ohjata opiskelijoita heille sopiville aloille eikä vain akselilla amk TAI yliopisto. Jos haluaa fysioterapeutiksi ei voi mennä yliopistoon. Jos haluaa lääkäriksi ei voi mennä amkkiin. Liian usein ei vain mietitä näin vaan kelataan vain sitä ollaanko sitä nyt yliopisto- vai amk-tasoista ainesta...
Vastaukset 17
Vanhimmat
Juuri näin se on! Löytyykö muita samoinajattelevia?
...on se, että koulutuspoliitikka on suuruudenhullua. Suomeksi sanottuna perseestä. Samaan aikaan kun osaavasta suorittavan tason väestä on pulaa, yritetään KORKEAkouluttaa 70% väestöstä. Meillä on kohta ylikoulutuksen maailmanennätys, ja veroeuro poikineen palaa turhaan. Onko järkee vai ei? Ratkaisu olisi aloituspaikkojen radikaali vähentäminen sekä yliopistoissa että etenkin amkeissa. Koulutettujen taso kohoaisi, ja suurempi osa ikäluokista ohjautuisi niihin töihin joiden tekijöistä on pulaa. Toisin sanoen työmarkkinoilla kysyntä ja tarjonta kohtaisivat paremmin, ja veroeuroja säästyisi vino pino.
Kuka kävisi kertomassa tämän opetusministeriössä?
Samalla kun korkea- ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja vähennetään niin pitäisi myös lukioiden määrää pienentää.
Toinen tapa pitää amk-tutkintojen yliopisto-tutkintojen taso hyvänä on ottaa eurooppalainen tyyli käytäntöön. Kaikista kursseista on päästävä läpi tietyillä arvosanoilla ja tietyssä ajassa. Uusintoja ei suosittaisi, muuta kuin äärimmäisissä tilanteissa. Jos suorituksia ei ala tulemaan lentäisi koulusta pihalle, ilman varoituksia. Pakoittaisi opiskelijat keskittymään opiskeluun, eikä bailaamiseen ja kouluista valmistuttaisiin nopeammin ja osaavampina. Lisäksi tämä pistäisi nuoret tosissaan ajattelemaan mitä haluavat opiskella, eikä kouluihin haettaisi työnteon pelossa.
nämä asiat on jo moneen kertaan käsitelty. Sinulla on tietysti oikeus omaan mielipiteeseesi, mutta aika paljon väärää tietoa tekstissä.
"Sinulla on tietysti oikeus omaan mielipiteeseesi, mutta aika paljon väärää tietoa tekstissä."
- Oi oraakkeli, annathan ketjun aloittajalle muutaman esimerkin mielestäsi väärästä tiedosta.
Olet väärässä. Sinulla on oikeus mielipiteeseesi, mutta se on väärä. Minäkin voin sanoa noin kaikille, joiden kannanotot eivät ole mieleeni koska eivät tue omia päähänpinttymiäni. Minunkaan ei tarvitse perustella väitettäni mitenkään. Minäkin voisin uskotella itselleni sanoneeni jotain painavaa.
Mutta se ero meillä on, että minä en itsekään pidä tuommoista kommentointia paskan väärtinä. Luojan kiitos. Eläköön ne "pienet" erot! :)
Verbillä korkeakouluttaa ei ole mitään tekemistä verbin ammattikorkeakouluttaa kanssa.
Tunnistit sen sentään verbiksi.
Perusongelma on valtiovallan halussa korkeakouluttaa 70 % kustakin ikäluokasta.
Jotta tuo onnistuisi, on opiskelupaikka johonkin korkeakouluun löydyttävä älykkyysosamäärällä noin 85. Opiskelun taso on mitoitettava siten, että tuolla älykkyydellä voi myös valmistua.
Osut valitettavasti oikeaan siinä, että älykkäin osa ikäluokasta menee yliopistoon. Mitä jää AMK:hon jäljelle? Todennäköisesti ne, joiden älykkyysosamäärä on välillä 85 - 100.
Ei ihme, että AMK:sta valmistuneiden arvostus työmarkkinoilla on romahtanut!
Hahhah, meikäläisellä on ÄO 125 (usean testin keskiarvo), mutta silti puskutetaan kuin juna amkissa, liiketaloutta opiskelen. Mielestäni kaikki opettajat eivät ole päteviä tehtäviinsä, esimerkiksi matematiikkaa ja ATK:ta opetettiin kuin yläasteelaisille, tosin muut ammattiopinnot ovat olleet korkeakoulutasoisempia (esim.markkinointi jne.). Ajatuksenani on kuitenkin hakea uudestaan yliopistoihin.
Mitä tulee korkeakoulutukseen, niin tosiaan tietyillä aloilla saisi vähentää koulutusta, esimerkiksi kaupan ja tekniikan alalla suhteessa työllisyysnäkymiin.
Mielestäni lukioiden määrä ei pitäisi vähentää radikaalisti, sillä ne ovat: a)hyviä yleissivistäviä kouluja b)monikaan 15-16-vuotias ei vielä tiedä mille alalle haluaa, joten on hyvä, että he saavat laajoja näkökulmia ja jatkomahdollisuuksia. Mutta pieniä lukioita voisi yhdistää, jotta opiskelijoille olisi mahdollisuus järjestää useampia kursseja. Nimimerkillä pienissä saksan ja ranskan ryhmissä istunut. Kaikissa kouluissa ei ole mahdollisuutta oppia noita harvinaisempia kieliä, yrittäjyyttä, kansainvälisyyttä jne. joita omassa lukiossani oli. Puhumattakaan tähtitieteestä (avoin yliopisto) tai musiikkinkursseista.
Sen sijaan pitäisi houkutella nuoria myös ammattikouluun noille kädentaitoaloille, joissa on pulaa työntekijöistä.
No jos olet vähänkään tiedotusvälineitä seurannut niin tuohon 70% tavoitteeseenhan ei tulla koskaan pääsemään ja nythän tavoitettakin ollaan laskemassa 50%:in. Jolloin toteuma luokkaa 40%...
Asia on juuri noin! Tänä päivänä korkeakouluissa on jopa enemmän aloituspaikkoja kuin ikäluokassa on nuoria. Mihin muuhun se voi johtaa kuin siihen, että käytännössä kaikki halukkaat on otettava opiskelemaan. Ei ihme, että taso on romahtanut.
Sisäänottomäärät ja taso ovat naurettavat, mutta onneksi suurin osa tunareista älyää lopettaa kun eivät osaa.
Tosin kurssien läpipääsyrajoja lasketaan koko ajan eli vuosittain valmistuu suht sama määrä hyviä inssejä, mutta vuosi vuodelta enemmän myös näitä paskoja vihanneksia!
Hyvissä ajoin aloitettu ohjaamisen ja koulutusvaihtoehtojen perusteellisen esittelemisen lisäksi olisi syytä tehdä ammattikorkeissakin HAASTATTELU, jossa haastattelijat näkisivät suoraan minkätasoista porukkaa kouluun pyrkii. Niin monesti näkee kirjallisesti suht lahjakkaita ihmisiä, mutta tuppisuita sosiaalisesti täysin rajoittuneita ja kommunikointikyvyttömiä opiskelijoita joiden tuleva työ vaatii juuri näitä ominaisuuksia. Em. haastattelu karsisi näitä ääritapauksia pois mukavasti, jolloin jäisi taas vähän enemmän tilaa niille, joilla on paremmat edellytykset toimia työssä. AMK:lle tekee valtavaa hallaa valmistuttaa esim. tuppisuuinsinöörejä
Olen neljä vuotta hakenut ammattikorkeaan, keskiverto lukiotodistuksella, tuloksetta. Luulot itsestään on kyllä saaneet realistiset mittasuhteet tässä vaiheessa ja asenteeseen on tullut nöyryyttä. Joka kerta hakiessa on ketuttanut niin suuresti kun hakutilaisuuksissa ei ole järjestetty haastattelua. Haastattelussa selviäisi niin paljon enemmän kuin pelkästään papereista. Näkisi ihmisen motivaation ja järjenjuoksun. Olen sosiaalinen ja aina olen ollut mukanan kaikessa yhteiskunnallisessa toiminnassa. Pettymyksistä huolimatta en ole jäänyt makaamaan ja syleksimään kattoon vaan painanut töitä ja käynyt ammattikoulun tässä välissä.
On kummallista ettei ammattikorkeita kiinnosta ihmiset, jotka oikeasti haluavat elämässään eteenpäin ja haluavat saavuttaa jotain, eivätkä vain haaveile. Otetaan ihan kakaroita kouluihin kuluttamaan aikaa ja odottamaan sitä parempaa paikkaa yliopistosta. Olenkin sitä mieltä, että kenenkään ei tulisi päästä lukiosta suoraan opiskelemaan. Siinä vaiheessa elämää on vielä niin nuori ja tietämätön, ettei muutama välivuosi olisi pahitteeksi. Voin sanoa että hyvää se on tehnyt, ajatusmaailma on kypsynyt ja työkokemusta kertynyt.
Itselläni on muutama ystävä yliopistossa ja ikävä kyllä heillä ei ole mitään muuta työkokemusta kertynyt 25 vuoden ikään mennessä kuin parina kesänä postienjakamista.
Jos itse olisin saanut joskus lukiota aloittaessani päättää niin olisin mennyt ammattikouluun ennemmin, saanut hyödyllisen leipätyön itselleni tässä kiireellisessä "kaikki, heti, mulle nyt" -maailmassa. Ammattikoulupapereillakin pääsee korkeakouluun ja on ainakin ammatti, eikä ole tyhjän päällä niinkuin lukion jälkeen, kun siivoajan-ammattiinkin tarvitaan nykyään koulutus.
Yhteiskunnan mukaan alan olemaan jo ikäloppu ammattikorkeaan ja moni on miettinytkin mikä on vialla kun en ole opiskelemaan päässyt. Ja sitten pitäisi vielä alkaa perhettä perustamaan. Ei tule kuuloonkaan! Se olisi viimeinen sinetti väliinputoajan-roolille. Jos ensi syksynä ei tärppää niin sitten täytyy suunnitella elämä uusiksi. Putkinaisen-ammatti alkaa kuulostamaan houkuttelevalta, töitä riittää ja palkka juoksee, samalla kun tradenomit ovat joko kortistossa tai taistelevat assistentin paikasta pk-yrityksessä.
...et kyllä ole mielestäni vielä ikäloppu, itse olen lähellä neljääkymppiä oleva insinööriopiskelija aikuispuolelta ja sitä samaa suositelen sinullekin (on paljon "aikuisempaa" otetta). Mitä ilmeisemmin olet hakenut sh-koulutukseen tai johonkin tredialalle, koska ei ole vielä tärpännyt opiskelupaikan suhteen.
Erilaisia ohjelmia on nykyisin paljon (erillisvalinnat, aikuisryhmät jne.), joten kyttää niitä, ei kannata panostaa pelkästään nuorisopuolen syksyn hakuihin, niihin riittää hakijoita. Jos energia vain riittää, niin työnohessa opiskelu on hemmetin hyvä ratkaisu, tulee sitä työkokemustakin. Ei muuta kuin uutta matoa koukkuun vaan! Tsemppiä