pitääkö paikkansa, että kaikki paputalot säteilevät? Nehän on tehty savesta, jossa on radonia!
Mitenkäs ne käyttäytyvät kun ulkokuori kastuu? Ainakin nyt talvella on satanut vettäkin! Rautahan ruostuu ainakin pariin kymmeneen vuoteen!
Samanlaista papuahan on käytetty lammissakin!
Mitenkäs ne käyttäytyvät kun ulkokuori kastuu? Ainakin nyt talvella on satanut vettäkin! Rautahan ruostuu ainakin pariin kymmeneen vuoteen!
Samanlaista papuahan on käytetty lammissakin!
Vastaukset 12
Vanhimmat
Säteilee ainaskin pimeässä kun ulkovaloja on yhtä paljon kun koko korttelin puutaloyhdyskunnalla yhteensä.Aika hyvä provo, mutta eihän nämä huolella rapatut ja muutenkin komeat talot miksikään mene sateessa-eikä muussakaan kelissä.Ainakaan 100 vuoteen.
Toisin on noi naapuruston puutaloidyllit-ei voi edes pieraista kun voi joku nurkka narahtaa auki jonkun elementtipystytysporukan jäljiltä.Saati sitten niitä home ja hiukkasongelmia mitä tulee kun halavalla tehdään selluloosarakenteesta perhelle koti.
Joten raavi vähän syvemmältä lisää ja rakenna sinäkin kunnon kivilinna.
Tämänhän opettaa jo Iso Paha Susi ja Kolmen Pienen Porsaan tarina.
vuotta kestävät? LifePlanin mukaan paputalot suunnitellaan kestämään seuraavat 50 v! Rosteriraudoitetut betonielmenettitalot tuuletetulla ilmaraolla sitten 75 v.
"Rosteriraudoitetut betonielmenettitalot"
http://ce.vtt.fi/lifeplan/transform.html?xml=\files\Sandwich_1137506913171_62.xml&xsl=\files\XSL\LifePlan.xsl
mustat teräkset 50 v
ruostumattomat teräkset 75 v
Sekin ois hyvä huomata että teräksen korroosio tapahtuu vain kylmässä ulkokuoressa, lämmin (kantava) sisäkuori teräksineen säilyy ikuisesti.
Eli riittää että ulkoverhoilua fiksaa.
Kaikki kiviomakotitalot pysyvät hyvin yhden vuosituhannen pystyssä ilman raudoituksiakin (eli "yksiaineisetkaan" talot ei ole vaarassa ... tai ehkä ylityspalkkeja voi joutua tukemaan joskus 75 vuoden jälkeen?????? no tuskin sentään).
teräksen käyttäytymistä eri pH:ssa.
Mistä tällaiset väitteet tulevat. Ihan päästäkö kekseit vain onko aisaa kenties tutkitto tai laajemmaltikin esitetty tuollaista väitettä. Onko tiiletkin sitten säteielviä kun savesta tehdään. Entä muista maa-aineista tehdyt, siporex, betoni, kalkkihiekka... Miksein näissä muissakin sitten olisi ja miksi juuri papanoissa?
Ihan STUKista on tarkistettu, ettei rakennusmateriaalien säteily ole ongelma. Meillä on vielä lisäksi radonkaivo.
saankin nukkua yöni ihan rauhassa! Huoh....
radon on hajuton, näkymätön ja mauton kaasu joka tappaa 100% varmuudella aika välillä 30-100v riippuen altistumisesta. tosin ihmisiä tukehtuu kuoliaaksi rapu juhlissakin.
Vaikutus mitätön verrattuna luonnon taustasäteilyyn yms.
Papanaa on valubetoniharkoissa niin vähän että sillä ei ole mitään merkitystä radonin suhteen.
Enemmän olisi merkitystä jos valubetonissa olisi radonia.
Tai alustäyttöhiekassa.
Mutta suurin tekijä on aina luonnon oma radonsäteily.
Meiltä mitattiin Lammitalon radonsäteily kellarista kun siellä oli maapohja eikä vielä ilmanvaihtoa ensinkään.
(sijainti: Ylikiiminki)
Säteilyä oli 173 millibequerelliä tjsp.
200 on se raja jolloin ois "hyvä" tehdä jotain.
400 on se raja jolloin on jo pakko tehdä jotain (lakikin alkaa määrätä)
Vaimo on säteilyn kanssa tekemisissä työssään siksi halusimme olla tarkkana tuon "ylimääräisen" säteilyn suhteen.
Koska säteilyä oli noin mitättömän vähän ei tiivistykselle eikä tuuletukselle ole mitään tarvetta.
(mutta koska olen melkoinen perfektionisti minä tiivistin alapohjan (omin konstein) ja rakensin
painoivoimaisen radontuuletusputkiston)
************
Ruostumisesta. Kun raudoiteteräkset on suojabetonin tai sementin sisässä 25mm kestää 30 vuotta ennenkuin betoni/sementti on karbonisoitunut niin että raudoitteet voivat aloittaa ruostumisen. Senkin jälkeen ruostumininen on niin hidasta että sillä ei käytännössä ole mitään merkitystä.
Ja ruostuminen pysähtyy joksikin aikaa jokaisen uudelleen raooauksen yms. pinnoituksen yhteydessä.
Tuo ulkomuistista.
Jos kiinnostaa enemmän niin kannattaa lukea esim. talotohtori kirja tai vaikka surffata www.betoni.com.
betonista voi oikeasti tulla merkittävästi radonia. Betonirunkoisessa talossa sitä voi olla STUKesin mukaan reilu kolmannes seinistä.
Tuo kuitenkin riippuu siitä, mistä se betonin sora on kotoisin, ihan kuten talon alle tulevien täyttöjenkin vaikutus.