- - runo - -
MIES AALLONMURTAJALLA
( 13 01 07 )
Joskus sinä kuljit selkä minua päin
seisoessani aallonmurtajalla
toiseen suuntaan, askelin jotka eivät
katsoneet taakseen
Ja vaikka kädessäni olisi ollut saapas
tai ehkä tiiliskivi
en olisi jaksanut heittää
saadakseni sinut,
jos ei muuta
ainakin horjahtamaan itsetietoisista askelistasi
Kuinka meri ympärilläni kohisi
sen muistan, ja tuon oudon jähmeän
tunteen:
en voinut kättäni nostaa
Mutta minä katson
silmiisi, ne ovat kirkkaammat kuin
koskaan,
ja tiedän että
rakkautemme on totta
Edes tämän pienen hetken
kun meri heittää suolaiset pärskeet
kasvoilleni
ja käteni liikkuu hiuksissasi
olen onnellinen
Toisin kuin entiseni
sinä et koskaan tule kääntämään
minulle selkääsi
Ja jos lokit pääni yllä
viheliäisesti nyt kirkuisivat:
niinhän sinä ajattelit siitä entisestäsikin -
minä naurahtaisin niille
ja sanoisin
että ihminen on erehtyväinen
MIES AALLONMURTAJALLA
( 13 01 07 )
Joskus sinä kuljit selkä minua päin
seisoessani aallonmurtajalla
toiseen suuntaan, askelin jotka eivät
katsoneet taakseen
Ja vaikka kädessäni olisi ollut saapas
tai ehkä tiiliskivi
en olisi jaksanut heittää
saadakseni sinut,
jos ei muuta
ainakin horjahtamaan itsetietoisista askelistasi
Kuinka meri ympärilläni kohisi
sen muistan, ja tuon oudon jähmeän
tunteen:
en voinut kättäni nostaa
Mutta minä katson
silmiisi, ne ovat kirkkaammat kuin
koskaan,
ja tiedän että
rakkautemme on totta
Edes tämän pienen hetken
kun meri heittää suolaiset pärskeet
kasvoilleni
ja käteni liikkuu hiuksissasi
olen onnellinen
Toisin kuin entiseni
sinä et koskaan tule kääntämään
minulle selkääsi
Ja jos lokit pääni yllä
viheliäisesti nyt kirkuisivat:
niinhän sinä ajattelit siitä entisestäsikin -
minä naurahtaisin niille
ja sanoisin
että ihminen on erehtyväinen
Vastaukset 12
Vanhimmat
laitoit niin tiiviisti peittoa sen kallion päälle
etteivät makkaramme olisi kovassa tuulessa lentäneet
nostit minut sisään
vaikka painoinkin melkein
jo sata kiloa
mutta sinä - - mies
aallonmurtajalla jaksoit
ja lokit kirkuivat
tietäen tulevan
niin kovan myrskyn
telttamajamme murskautui
kaiken lihallisuutemme alle
NAINEN SÄNGYN REUNALLA
( 13 01 07 )
Usein käänsit selkäsi
kun nukuit kylki kylkeäni vasten
koiran unta - - silmäluomesi
puoliksi raollaan ja sydämesi ovi kiinni
näissä sängyissä missä aaveet repivät
valkoiset rakkauden lakanat riekaleiksi
istun minä nainen sängyn reunalla
hukkuen tyhjiin toteamuksiin
FAIRY TALES
(130107)
tiskaan samassa altaassa
mihin silloin tällöin
olen kuseskellut
huvikseni
enkä vieläkään voi ymmärtää
että sinä et sitä siedä
huuhtelenhan minä
jokaisen kerran jälkeen
huolellisesti
juoksen pitkin peltoja vaatteitta
olin sairaslomalla
ja sinä veistelit kirpeitä lauseita
kuin lastuja naiselliselta sydämeltäsi
puukkosi viskoi selkääni jokaisen piikikkään sanan
lautaset ja kupit kilisten
nieleskelin itkuani kun korvissa kohisi
sitten se viimeinen lause:
ja mitä sä nytkin himassa oot, typerä jätkä, olisit töissä
ennen kuin tajusinkaan
kuppi kädestäni
helähti keittiön seinään
sitten olin pihalla
vaatteet pitkin pihaa
riuhdon
kuin vapautuakseni jostakin
ja ohi naapuritalojen
juoksen
läheistä metsikköä kohti
sen muistan
metsää peltoa metsää peltoa metsää
taakse jäi
kuppien ja lautasten kilinä
tiskialtaassa
juoksin kunnes puukkosi ääni selkäni takana
vaikeni
ja syksyinen maa alkoi sattua
jalkapohjiin
pellon keskellä tönöttävästä suulista
tyhjä apulantasäkki
vaatteeksi kelpasi ylleni kun
pohjaan aukot päätä ja käsiä varten
pujotin ylleni vaatteen
tielle kävellessäni en ollut varma
kuinka pitkälle olen juossut
ja kun minua poliisiautossa kyyditettiin kotiin
kuljettajat olivat vaitonaisia
sitten nuorempi konstaapeli sanoi:
yrittäkää nyt saada ne asianne sovittua
parin kuukauden kuluttua erosimme
sen verran sanon puolustuksekseni
etten enää vuosikausiin
ole kuseskellut altaisiin
tämä ihan vain siitä syystä
jos nykyinen kumppani sattuisi lukemaan
runon nimi voisi olla
HYVÄT IHMISET
(130107)
tiskaan samassa altaassa
mihin silloin tällöin
olen kuseskellut
huvikseni
enkä vieläkään voi ymmärtää
että sinä et sitä siedä
huuhtelenhan minä
jokaisen kerran jälkeen
huolellisesti
juoksen pitkin peltoja vaatteitta
olin sairaslomalla
ja sinä veistelit kirpeitä lauseita
kuin lastuja naiselliselta sydämeltäsi
puukkosi viskoi selkääni jokaisen piikikkään sanan
lautaset ja kupit kilisten
nieleskelin itkuani kun korvissa kohisi
sitten se viimeinen lause:
ja mitä sä nytkin himassa oot, typerä jätkä, olisit töissä
ennen kuin tajusinkaan
kuppi kädestäni
helähti keittiön seinään
sitten olin pihalla
vaatteet pitkin pihaa
riuhdon
kuin vapautuakseni jostakin
ja ohi naapuritalojen
juoksen
läheistä metsikköä kohti
sen muistan
metsää peltoa metsää peltoa metsää
taakse jäi
kuppien ja lautasten kilinä
tiskialtaassa
juoksin kunnes puukkosi ääni selkäni takana
vaikeni
ja syksyinen maa alkoi sattua
jalkapohjiin
pellon keskellä tönöttävästä suulista
tyhjä apulantasäkki
vaatteeksi kelpasi ylleni kun
pohjaan aukot päätä ja käsiä varten
pujotin ylleni vaatteen
tielle kävellessäni en ollut varma
kuinka pitkälle olen juossut
ja kun minua poliisiautossa kyyditettiin kotiin
kuljettajat olivat vaitonaisia
sitten nuorempi konstaapeli sanoi:
yrittäkää nyt saada ne asianne sovittua, hyvät ihmiset
parin kuukauden kuluttua erosimme
sen verran sanon
etten enää vuosikausiin
ole kuseskellut
altaisiin
tämä ihan vain siitä syystä
jos lukijoiden joukossa
sattuisi olemaan
nättejä ehdokkaita vaimoksi
minulle
ja sisäinen kauneuskin riittää
nimimerkki
pissataanko yhdessä
Voisikohan mäntysuopaliuoksella
tiskata astiat - - uskon että voi
tai ei kannata
jäisi tahmea ja harmaa pinta
lasi näyttäisi likaiselta
vaikka olisikin puhdas
ja raikas
mäntysuopaa suosin
joka tapauksessa
olenhan luomutyttö
rakastan jälkiuunileipää
ja suomalaista voita!
vaimoehdokas hänelle
joka on - - karheapintainen luomumies
( jossain taivaan alla )
- 14.01.07 -
syli.
joskus syli avautuu
kuin käsi
ja vielä sittenkin
avoinna
ei kahlehdi
ei murskaa rakastavaa ruumista
mutta joskus
syli
joka ensin lempeänä avautui
nyt sulkee sisäänsä
ei enää ruumiistani irti päästä
niin kämmenessään miestä rusentaa
tuo naisen sydän
kunpa ennalta sen voisi
tietää
kuin merkeistä nähdä
kuinka käynee
jos simpukkaa kosketan
se sormieni ympärille sulkeutuuko niin kuin
teräksinen kita
- 14.01.07 -
filmifriikki.
olet elokuva jonka katsomiseen varaudun huolella
kevytmieliseksi et voi minua sanoa
sillä en harrasta popcornia enkä coca colaa
minä keskityn vain sinuun
jokaisen minuutin
tahdon nähdä sinusta kaiken
ihailen jokaista liikettäsi
hyväilen silmilläni ja palvon suloisuuttasi
tiedä se
että minä sitoudun sinuun
jokaisen minuutin
ja kun elokuva päättyy
loppuhuipennukseen
teatterin valot sytytetään ja nautinto on ohi
kohtaukset jäävät muistoina mieleen
elokuvia vertaillaan kavereiden kanssa
olethan realisti
ei elokuva vaadi katsojaltaan enempää
vain olla jakamattoman huomion ja kiinnostuksen kohde
ohikiitävän hetkensä verran
tämän ja sen kuun ero
( kuvitelma mitä rakkaus voisi olla )
- 14.01.07 -
kuinka.
kuinka erilaisilta sinun kasvosi näyttävätkään
tämän kuun valossa
nyt kun tunnen jokaisen luomesi
ja uurteisiisi kätkettyjen
kauhujen kartaston
rakkautemme on todellisempaa
vakaampaa kuin silloin
kun katsoimme toisiimme sen kultahehkuisen kuun valossa
tuntien vain oman kiihkeän sydämemme sykkeen
illuusiot ovat ehkä kadonneet
enkä työnnä kieltä yhtä pitkälle suuhusi
todistaakseni että haluan sinua
ymmärrät sen muutenkin
tiedät sen
koska olen yhä tässä
ja huulesi huulillani antavat vastauksen
että sinäkään et pakene minun kauhujani
ja kun sääresi taas puristuvat selkääni
ne ovat enemmän kuin intohimosta huutavaa lihaa
itkiessäni
et vaadi minua selittämään
miksi itken ja käännän kasvoni pois
lasket vain kätesi olkapäälleni
ja äänetön eleesi kertoo
kaikilla meillä on kauhumme
pelkomme
menneiden vuosikymmenten painolastit
me emme ole toisillemme koko elämä
mutta sen mitä on
tahdomme jakaa tällä tavalla
vielä sittenkin kun pilvet lipuvat kuun eteen
Nimittäin runo Fairy tales ( = Hyvät ihmiset ). Runo lähti syntymään keittiössä kun kämppäkaveri löysi pahvilaatikostaan FAIRY-pullon ja kiikutti sitä tiskipöydälle. Hän lausui sanan fairy jotenkin hassusti ja siitä poks lähti syntymään tämä runo. Ensin oli aikomukseni kirjoittaa katkelmia elämän varrelta ja mixata niitä pirstaleisina pätkinä toistensa lomaan - runon lopetuksen kirjoitin heti valmiiksi - mutta jätin muut tapahtumani kertomatta ja keskityin vain yhteen, kirjoittaen siitä runon päähenkilölle kokemuksen.
Runon päähenkilö eli minähenkilö ei siis ole aivan selvästi minä vaikka kokemus onkin äitiparran henkilökohtaisesta varastosta. Itse tapahtuma on henkilökohtaisesti koettua hyvinkin tarkkaan paitsi että vuodenaika ei ollut syksy, oli loppukesä 16 tai 17 vuotta sitten. Runon lopetus on pöpinää.
Jos runosta olisi tullut kollaasi kuten ensin ajattelin, loppuosa olisi:
istun näyttöpäätteen äärellä
ja katselen
kokemukset tällä tavalla
toistensa sekaan pirstottuina
näyttävät absurdeilta
Runon nimi. Fairy Tales?
Fair on suomeksi "rehellinen" joten fairy voisi olla "rehti" mutta jostain syystä se on satuhahmo ja kuuluisi ilmeisesti kääntää "keijukainen". ;-)
Ajattelinkin laittaa runon nimeksi Fairy Fair Tales "satusepitteistä tositarinointia" tai "keijukaismaisen rehelliset kertomukset". Valitsin sitten Fairy Tales mikä suomennettuna tässä tapauksessa on:
"rehtiä kerrontaa".
Seuraavat kolme (oudot yölaulut) on silkkaa "fiktiota".
Viimeinen runo jopa kaunis. Sisällöltään se on mielestäni tämän keskustelun paras, vaikka nimimerkki olga go:n "hullu nainen kun runojasi luen" on omalla tavallaan kans tosi hieno.
Kiitti kun sain jutskata sun kaa vaikka olitkin tällä kertaa hiljaa. Mä puhuin sitte yksikseen. Ja olgakin puhu yksikseen mun runojen joukkoon. Ehkä sä puhuit himassa sun rakkaitten kaa. Nii. Se onki paljo paree kun nää. Hei vaan sulle kamu. Kuka sitte ootkin.
Ja nyt tosiaan... zzzz *nukkumaan*
sillä eilen mieleeni tuli ensimmäisenä nimenomaan just' Fairy-pullo. Päädyin kuitenkin ajatukseen, että otsikko kuitenkin tarkoittaa jonkinmoista keijumaisen rehtiä puheensorinaa.
Yölaulutkin on luettu, kaikki kolme, ja ne ovat kaikki hyviä. Niinhän se on, että ihminen on (joskus) kuin aallonmurtaja puskiessaan läpi elämäänsä.
Jos minua tarkoitat kamulla, niin... Sinä kirjoitat niin tosi nopeasti ja minä niin tosi hitaasti (joskus vaikenen tyystin, vaikka pää sauhuais, mutta olen silti tässä), koska pittää miettiä runon sanomaa. Enkä muutenkaan ole mikään speedy gonzaales kirjoitteleen, koska olen ihan tavallinen tallaaja vaan.
Ole hyvässä turvassa, ystävä!
Pilvien takana on aina valoa.
(Louisa M. Alcott)
:)terv.tinakivi
tarkoitin myös sinua.
olithan siellä vaikka et vastannutkaan.
tosi kaunista:
> Ole hyvässä turvassa, ystävä!
Pilvien takana on aina valoa. <
hyvää päivänjatkoa,
t: toinen tavis
ja mukavaa päivää sinnekin!