ihan ajattelin pyytää kommenttia kun täällä uein saa lukea kuinka äitipuolet liikaa puuttuu etälapsien asioihin, ja tuntuu että useiden mielestä lapsien asiat ovat vain biovanhempien asia, ja jos äitipuoli puuttuu asioihin, katsotaan se hyvin usein kiusana exää kohtaan!!
meillä mieheni 4v tyttö vierailee meillä säännöllisesti, yleensä joka toinen vko to-pe, ja tullaan juttuun tosi hyvin, lapsesta huolehdin paljon myös minä, nykyinen, isän ollessa töissä esimerkiksi!!
yhdessä olemme täällä tehneet mieheni kanssa päätökset aina, jopa lasta koskevat, nyt sitten alkanut exä hankalaksi kun varmasti tajunnut että osa lapseen koskevista hulenaiheista on minusta lähtöisin, vaikka mieheni ne hänelle tuo julki,itse työskentelen myöskin lasten parissa!!
esim. olemme nyt muutaman kk:n ajan pistäneet huomiolle lapsen laihtumisen, täällä kun saamme painoa nousemaan, on se 2vkon päästä laskenut vaan, jopa mieheni maalaisjärki riitti ottamaan asian puheeksi äidin kanssa, äidin kommentti oli vaan että ei saa lasta syömään, joten kyllä se syö kun nälkä tulee!!!ihan näin ei meillä taas ajattele kumpikaan, no minun vikahan tämäkin taas on, kun asiasta huomautettiin, ja koitettu saada jotain ratkasuu asiaan, ja puhtaasti LAPSEN KANNALTA!!ei tässä tarkoitus ilkee ole olla exälle!!
toinen on omatoimisuus, johon puutuimme, tämä 4v ei syö itse,ei pue, ei leiki muiden lapsien kanssa tai itsenäisestikkään, no tästäkin mainittu,että kyllä olisi lapsen edun mukaista jo omatpoimisuuden tukeminen tietyissä asioissa, mutta taas kaatuu mun niskaan, äidin mielestä 4v ei vielä ole kyllin iso moisiin asioihin, ja minä vaan ilkeyttäni taas istuttanu mieheni päähän näitä ajatuksia,ja tämä ei tosiaankaan ole totta!!
sitten nukkuminen, lapsi ei mene ennen puolta yötä nukkumaan, äidin mielestä ei tarvitse rytmejä,koska hän kotona, niin ei mikään pakko nousta aamulla aikaisin, ja hänkin saa valvoa myöhempään,sekä nukkua aamulla.Puheeksihan tämäkin on otettu, ja meillä ei mekäään vkolla pystytä valvomaan myöhään,sillä meillä herätys on,mutta taas katuu..
itse ajattelen että puuttuisin vieraankin tuntemattoman lapsen tapauksessa ko.ongelmiin, että olenko nyt totaalisen väärässä kun nimenomaan lapsen takia olen tuonut julki asioita miehelleni, joka taas koittanut keskustella äidin kanssa asioista,no mutta lopputulos, minä sotken lapsen asioita,sekoitan mieheni päätä, ja kohta ei lapsella mitään asiaa tänne kun tämmöstä on, jaäidin toimia arvostellaan,mikä ei todellakaan pääasia jutussa!!
eli oisko sitten mun lakattava ottamasta kantaa, antaa touhun jatkua, ja kohautella olkia, samoin kun isän!!?? vaikka äiti viime vkolla ihemttelei että kuinka meillä lapsi käy joka ilta suihkussa, että ihan turhaa, kun kerta vkoon riittää, niin en enään jaksanut kon vaan kuunnella ja ihmetellä!!!eli nyksänä ja ihmisenä veikenen ja katson sivusta ja koitan jaksaa exän eväillä valvoa yöt kun lapsi täällä, olla kuin avoin baari kun lapselle sattuu nälkä tulemaan ja pukemaan ja syöttämään lapsen, vaikka vauvakin tarvitsisi samaa huolenpitoa meillä!!!ja ei ole provo mielessä kirjoitettu, ihmettelen vaan..
meillä mieheni 4v tyttö vierailee meillä säännöllisesti, yleensä joka toinen vko to-pe, ja tullaan juttuun tosi hyvin, lapsesta huolehdin paljon myös minä, nykyinen, isän ollessa töissä esimerkiksi!!
yhdessä olemme täällä tehneet mieheni kanssa päätökset aina, jopa lasta koskevat, nyt sitten alkanut exä hankalaksi kun varmasti tajunnut että osa lapseen koskevista hulenaiheista on minusta lähtöisin, vaikka mieheni ne hänelle tuo julki,itse työskentelen myöskin lasten parissa!!
esim. olemme nyt muutaman kk:n ajan pistäneet huomiolle lapsen laihtumisen, täällä kun saamme painoa nousemaan, on se 2vkon päästä laskenut vaan, jopa mieheni maalaisjärki riitti ottamaan asian puheeksi äidin kanssa, äidin kommentti oli vaan että ei saa lasta syömään, joten kyllä se syö kun nälkä tulee!!!ihan näin ei meillä taas ajattele kumpikaan, no minun vikahan tämäkin taas on, kun asiasta huomautettiin, ja koitettu saada jotain ratkasuu asiaan, ja puhtaasti LAPSEN KANNALTA!!ei tässä tarkoitus ilkee ole olla exälle!!
toinen on omatoimisuus, johon puutuimme, tämä 4v ei syö itse,ei pue, ei leiki muiden lapsien kanssa tai itsenäisestikkään, no tästäkin mainittu,että kyllä olisi lapsen edun mukaista jo omatpoimisuuden tukeminen tietyissä asioissa, mutta taas kaatuu mun niskaan, äidin mielestä 4v ei vielä ole kyllin iso moisiin asioihin, ja minä vaan ilkeyttäni taas istuttanu mieheni päähän näitä ajatuksia,ja tämä ei tosiaankaan ole totta!!
sitten nukkuminen, lapsi ei mene ennen puolta yötä nukkumaan, äidin mielestä ei tarvitse rytmejä,koska hän kotona, niin ei mikään pakko nousta aamulla aikaisin, ja hänkin saa valvoa myöhempään,sekä nukkua aamulla.Puheeksihan tämäkin on otettu, ja meillä ei mekäään vkolla pystytä valvomaan myöhään,sillä meillä herätys on,mutta taas katuu..
itse ajattelen että puuttuisin vieraankin tuntemattoman lapsen tapauksessa ko.ongelmiin, että olenko nyt totaalisen väärässä kun nimenomaan lapsen takia olen tuonut julki asioita miehelleni, joka taas koittanut keskustella äidin kanssa asioista,no mutta lopputulos, minä sotken lapsen asioita,sekoitan mieheni päätä, ja kohta ei lapsella mitään asiaa tänne kun tämmöstä on, jaäidin toimia arvostellaan,mikä ei todellakaan pääasia jutussa!!
eli oisko sitten mun lakattava ottamasta kantaa, antaa touhun jatkua, ja kohautella olkia, samoin kun isän!!?? vaikka äiti viime vkolla ihemttelei että kuinka meillä lapsi käy joka ilta suihkussa, että ihan turhaa, kun kerta vkoon riittää, niin en enään jaksanut kon vaan kuunnella ja ihmetellä!!!eli nyksänä ja ihmisenä veikenen ja katson sivusta ja koitan jaksaa exän eväillä valvoa yöt kun lapsi täällä, olla kuin avoin baari kun lapselle sattuu nälkä tulemaan ja pukemaan ja syöttämään lapsen, vaikka vauvakin tarvitsisi samaa huolenpitoa meillä!!!ja ei ole provo mielessä kirjoitettu, ihmettelen vaan..
Vastaukset 25
Vanhimmat
Nyt kyllä ihmettelen...
Lapset ovat erilaisia, yksilöitä ja toimivat eri tavalla.
Tuo painojuttu pisti silmään... Punnitsetteko lapsen JOKA kerta kun tulee? Lapsi todellakin syö kun nälkä on! Jos ei ole nälkä, niin ei sitä pakottamaankaan tarvitse. Vai näkeekö lapsi nälkää? En usko. Kuinka pitkä lapsi on ja paljonko painaa? Yritättekö väkisin häntä lihottaa? En ole IKINÄ nähnyt lasta joka tappaisi itsensä nälkään. Ehkäpä te nyt ylireagoitte, mikäli lapsi pysyy kasvukäyrien7 painoindeksien sisällä. Tuli mieleen, että ehkä lapsi ei halua kotonaan syödä "niin paljon" koska teillä ahdetaan täyteen/ annetaan enmmän ruokaa kuin mitä lapsi tarvitsee tai haluaa syödä.Niin, te ajattelette että lapsi ei syö vaikka nälkä olisi? Vai että lapsi pitää pakottaa syömään?
Ja äitinä voin sanoa, että se että työskentelet lasten parissa ei tarkoita sitä, että "osaisit" kasvattaa lapsia "oikein" (T: äippä joka työskentelee lasten parissa). Lapset kun ovat yksilöitä.
Ja lapsen äiti on oikeassa siinä, että ei ole hyväksi käydä suihkussa joka päivä jos ei hikoile tmv. Ihokin kuivuu vain turhaan.
Ja sinun kohdallasi (lukemani mukaan); puutut tosiaan liikaa!
vastailen sen verran kysymyksiin että kyllä meillä lapsi viime aikoina punnittu, sillä hän on todella laihtunut, ja huoli tästä on kyllä muillakin kun meillä!!lapsi painaa n.12kg, ja nyt viimeaikoina vaatekokoakin saanut alkaa pienentään kun esim.98cm housut todellakin tippuu päältä ilmn henkseleitä!!
meillä ei pakkosyöttöä harrasteta, tosin meillä on säännööliset ruoka.-ajat, ja jos äiti todellakin kertoo että lapsi ei syö aamupalaa kotona koska ei hänkään syö, se normaalia, tai saattanut vkossa syödä pari jogurttia!!kyllähän se pistää miettimään, oli se lapsi kenen tahansa!!
enkä tarkoita että ammattini takia jotenkin olisin parempi tätä lasta hoitamaan kun oma äiti, mutta ,maalaisjärkikin jo sanoo että kyllä 4v tarvitsee vielä säännöllisen rytmin, unen ja ravinnon, josta vastaa aikuinen, eikä hän itse!!tästä samasta aiheesta luin täällä aiemminkin kirjoituksia, ja se jakoi aika paljon mielipiteitä!!
ja mielestäni jos lapsi laihtuu vaan silmissä, ei ole käden huitaisun paikka!!!mutta tässä tapauksessa minä en ainakaan voi kun levitellä käsiä!
tuskin lapsi tappaa itseään nälkään, mutta mielestäni aikuinen on vastuussa lapen ruokailusta,sekä sen monipuolisuudesta!!
ja uskokaa että kyllä tämä ainakin meillä vaikuttaa jokapäiväiseen elämään, koska odotamme ikäänkuin milloin lapsi pyytää ruokaa kun nälkä tulee!!
kyllä itselläkin ollut pienenä selvää että ruoka-aiakana syödään,eikä silloin kun huvittaa!!
mutta minähän olenkin vain nyksä, minulla ei ole kasvatusvelvollisuutta eikä oikeutta tähän lapseen, katson vain vierestä ja koitan tukee miestäni, sillä en sano hänelle että en kommentoi jos jotain kysyy!!
hullulta tietysti tuntuu myös tehdä kaikki lapsen puolesta, koska en voi ja saa vaatia lapselta mitään, mitäpä jos totaalikieltäydyn pukemasta ja riisumasta, syöttämästä jne, mitenhän sitten mentäs eteenpäin, lapsi juoksisi ilmeisesti alasti ja olisi syömättä ja peseytymättä meillä ollessa jos isi ei ole kotona!!
ja oma kantani on että kyllä se ei ole häpeä huolehtia lapsen hygieniasta enemmän kuin kerta vkoon, kyllä lapsikin hikoilee, eritavoin tosin kun aikuinen, ja onhan intiimialueetkin hyvä pestä hieman useemmin kummiskin!!sen takia on myös oikein hyvät rasvat keksitty,jotta vältytään ihon kuivumiselta!!
ja meillä kun hampaatkin pestään joka ilta,luonnollisesti näin teemme me aikuisetkin,mutta siinäkin kuulemma MINÄ ylireagoin..mutta minulla itsellä ei 32v ole reikiä ollut, mutta tällä 4v niitä jo 3, ja nimenomaan johtuu huonosta suuhygieniasta ja kovasta sokerin syönnistä!!!
mutta minä en puutu, katson vierestä tätä isän ja äidin taistoo, vaikka kuinka tekisi mieleni olla osana vain LAPSEN tähden, vaikken minun olekkaan!!!
Itsellekin tuli aika outo kuva koko ap.tekstistä.
- Ruoka-ajat on tai ne voi laittaa ellei ole; tällöin syödään. Lapsi _ei_ tapa itseään nälkään millään ja oppii kyllä syömään ruoka-aikoina kun niistä pidetään kiinni, eikä herkkuja anneta joka välissä/ ennen ruokaa tms. Jäi vielä hämäräksi minkä pituinen/ painoinen lapsi on, mutta jos on ihan normaalin rajossa (mikä tosiaan voi lapsilla vaihdella paljonkin), niin turha puuttua moiseen.
- Suihkussa ei 4 vuotiaan ole mitään järkeä käydä joka ilta
- Jotkut lapset on hiljaisempia kuin toiset, ja ujompia. Mistä ap tietää, ettei oma-aloitteisuus satu puuttumaan vain heillä? Tyrkyttääkö/ puhuuko lapsen kuullen jne lapsen "ongelmista"?
Suosittelisin ap:tä relaamaan ja puuttumaan vähemmän. Itse olen ollut "nyksänä" 4,5 vuotta mieheni pojalle, eikä moiset höpötykset ole tulleet mieleenkään. Jos olisin noin paljon puuttunut (vaikka olen poikaa hoitanutkin suht paljon), niin empä ihmetelisi jos meilläkin olisi välit solmussa.
vielä,että lapsi meillä on lähes puolet kk:sta, siksi tämä tilanne tuntuu ehkä jotenkin ristiriitaiselta, sillä minulla pieni vauva kotona ja kuitenkin hoidan tätä mieheni lasta, niillä eväillä mitä sanotaan, välillä koen että ehkä minunkin kuuluisi puuttua johonkin, eikä olla palvelija ja lastenhoitaja pelkästään, ja välillä tuntuu etten yksinkeratsesti jaksa enään hoitaa 4v kon vauvaa, kun semmonen konkreettisesti myös minulla on!!!
tarkoitus ei oo ärsyttää kirjoituksella,vaan pohtia todellakin omaa paikkaa tässä tilanteessa!!
en todellakaan pui lapsen ongelmia hänen kuullen!!ja meillä kyllä on ihan säännöllien rytmi täällä, ja ruokaa ei todellakaan pakkosyötetä!!!! mieheni on puhunut ko.asoita exänsä kanssa, ja ihan samanlailla lapsi käyttäytyy molemmissa paikoissa, mutta äidin mielestä 4v ei tartte vielä osata toimia, joten näillä mennään.
ja mun mielestä 2kg painonaleneminen pienen ajan sisällä ei ole sekään huitaisun paikka!!!
puuttusin asiaa,ja toisin ainakin huoleni esille kirjoittajan tapauksessa,koskaan ei ole väärin puuttua lapsen ongelmiin, tai ainakaan tuoda juliki niitä jos huomaa jotain, enemmän koen sen velvollisuutena!!se että äiti ottaa nämä kiusana,kertoo jo jonkunverran persoonasta, ehkä olisi äidinkin hyvä huolestua painon alenemisesta, sekä olla kiitollinen jos joku muukin huolehtii lapsen hyvinvoinnista, sekä informoi, sillä usein tulemme sokeiksi tietyissä asioissa omien lasten suhteen!!ja ei se ole epäonnistumisen merkki todellakaan!ja jos isäkin huolensa osoittaa, pitäisi äidin ottaa se tosissaan,sillä isä ihan yhtä paljon lapsen vanhempi kun äitikin, ja hänellä oikeus huoleen ja niiden hoitamiseen!!
ja sinulle kirjoittaja, ei ole todellakaan oikein että sinun hoitoapusi kelpaa, mutta et saa omassa kodissasi mitään oikeuksia lapseen, vaan lähinnä menette lapsen mukaan!ei kenenkään tarvitse valvoa lapsen rytmin takia, ja varsinkin kun se luotu toisessa kodissa, tai ei kenenkään tarvitse tuntea itseään tarjoilijaksi, kun lapsi tilaa ruokaa, sitä tulee!!
mielestäni teillä ihan sama oikeus luoda kodissanne yhteiset säännöt ja rytmit, vaikket tämän lapsen äiti olekkaan, mutta sinulla myös oma lapsi siellä, jolla tod.näk.tulee olemaan ihan eri meininki siellä nyöhemmin kun tällä toisella, sitten taas uudet ongelmat edessä!
tuntuu niin oudolta että toisen ihmisen huoli lapsesta, otetaan kiusana ja liiaallisena puuttumisena, ennenkuin lähdettäs todellakin katsomaan tilannetta ja kenties hoitamaan sitä!!lapsestahan tässä kyse, eikä valtataistelusta tai kiusan teosta!!onko se nyt niin kamalaa jos etäisä tai hänen puoliso huomaa jonkun epäkohdan joka äidiltä jäänyt näkemättä, tämähän kertoo jo paljon!!
Kiitos että tarkensit asioita! Alkuperäisestä tekstistäsi ei saanut sitä samaa kuvaa kuin tästä tarkennuksesta!
Mutta jos lapsi on jo noin "kuihtunut", niin eiköhän olisi pikkuhiljaa syytä ottaa esim. neuvolaan yhteyttä. En jaksa uskoa, että laihtumisen taustalla olisi pelkästään se, että lapsi ei suostu syömään äitinsä luona. Sillä lapsi kyllä syö kun nälkä tulee. Eikä se tarkoita sitä, että olisi epäsäännölliset ruokailu-ajat. eikä pelkkä ruokailujen epäsäännöllisyyskään voi aiheuttaa tuollaista laihtumista. kuulostaa jo siltä ettei lapsi saa tarpeeksi ravintoa.
Suositeltavaa on, että pyydät miestäsi ottamaan yhteyttä esim. neuvolaan. Ei tuollainen ole terveellistä lapselle.
Alussa sanoit että lapsi on teillä joka toinen viikko to-pe ja nyt että puolet kk:sta!
että lapsi meillä joka toinen vko to-pe, sillointällöin tämä toteutuu, mutta esim.viimeksi meillä oli yli vkon, joten kirjoitin siksi niin, koska vähintään on meillä tuon to-pe joka toinen vko, mutta myös pidempiä aikoja..ei ollu tarkotus kirjottaa ristiin tai harhaan!!
olemme käyttäneet häntä lääkärillä, tällöin olivat ketoaineet plussalla lievän kuihtumisen vuoksi, ja jatko-ohjeeksi että äiti vie oman alueen neuvolaan!!mutta äidin mielestä ei aiheellista,mieheni on miettinyt mahdollisuutta että olisi yhteydessä lapsen neuvolaan, mutta pelkona että se viimenen niitti äidille!! en tiedä sitten olisiko tilanne toinen jos minua ei olisi, harmittaa todella tämä tilanne, ja en haluisi olla kuitenkaan olla puuttumattakaan tulanteisiin, vaikka se vissiin ainut mahdollisuus lapsen parasta ajtellen..
kyllä sietämään omassa kodissaan kaikennäköstä,kelpaa hoitamaan toisen lasta, mutta puuttumatta mitenkään,silloin hän jo astuu toisen varapaille, jos taas ei halua tai jaksa hoitaa,onitsekäs kodin rikkoja joka haluaa tuhota etäisän ja lapsen suhteen!!!
eli äitipuolen kuuluu hoitaa mukisematta toisen lapset,silloinkin vaikka itselle ei sopisi, ja olla omassa kodissaan vähintään joka toinen vko kuin kylässä, sillä hänen säännöt ei päde etälapseen, kun tämä noudattaa äidin sääntöjä!!!eli teit niin tai näin, mikään ei kelpaa, ja aina se syy on äitipuolessa loppupelissä!!!katso vaan jossain vaiheessa alkup.kirjoittaja nämä epäkohdat kaatuu sinun syyksi, vaikka nyt puututkin liikaa!!!
Vaan käske sen ukkos ottamaan yhteyttä neuvolaan jos kerta ei äiti ota! Järki käteen, mitä sitten vaikka olisi äidille viimeinen niitti? Ei ne tapaamiset siihen lopu! Isän velvollisuus ajatella lapsen parasta, ei sitä mitä siitä mahdollisesti äidin puolelta seuraa!
säälittävä!!!
Kun äiti ottaa itselleen uuden puolison, niin hän jakaa kasvatusvastuutaan, mutta kun isä ottaa itselleen uuden puolison, niin hän pakoilee kasvatusvastuutaan.
Säälittävää tai ei, mutta näin se vain menee...
täysin!!!!äidillä oikeus ja kohtuus uusiin suhteisiin, ja solmia liitto,sekä nimenomaan jakaa kasvatusvastuuta, mutta isällä se ei mene lainkaan näin!!! ja jos puhutaan lapsen edusta, niin todella säälittävää tässäkin tapauksessa että uusi puoliso puuttuu liikaa, jos kokee huolta lapsesta,ja tässäkin tapauksessa ihan aiheesta!!! eikö se ole parempi näin, kun niin ettei korvaansa lotkauttaisi, kummiskin kun puolet kk:sta elää ja asuu miehen lapsen kanssa??!!!
kylläpä sitä pas*aa tästä aiheesta jauhataan, äidillä kun ei ole oikeutta mihinkään ilman että vedotaan juuri tuohon asiaan.
SILTI isällä on oikeus olla niin tahtoessaan tapaamatta lastaan ja KUKAAN ei isiä siihen pakota! Ei vaikka lapsi isäänsä haluaisi nähdä. Mutta jos lapsi ei halua nähdä isäänsä, mutta isä lastaan, niin lapsi siihen pakotetaan. Samoin äiti!
se vaan on se äiti kun hankaloittaa tapaamisia lapsen ja isän välillä, varsinkin jos isällä uusi puoliso!!
ja tässähän tapauksessa ei kyse mistään tälläisesta, minunkin mielestäni lastaan tpaavalla isällä, ja hänen uudella puolisolla on oikeus puuttua lasta koskeviin epäkohtiin, ja puuttua niihin, ilman että siihen tarvitaan äidin lupa, liian usein nämä yh äidit ajattelevat olevansa lapsensa ainoita oikeita asiantuntijoita, ja isän ja uuden puolison huoli koetaan kiusana, ja sitten ollaan uhkaamassa ties millä,kenen etua sekin palvelee siiten??
ja jos lapsella paino tippuu kun lehmän häntä,ja äitiä jos se ei huoleta mutta isää kyllä,niin ihan oikeus asiaa silloin on viedä eteenpäin!!
hyvä että välittäviä isiä ja uusia puolisoitakin on!!tässähän kyseessä lapsen etu, ja koskaan ei ole väärin hieman ylireagoida kun olisi välittämättä lainkaan!!
äidillähän niitä oikeuksia tuntuu todellakin vaan olevan, on elatusmaksut,lapsilisät, ja voi kun on lujilla yksin lapsen kanssa, sensijaan kukaan ei tunnu näkevän huolehtivaa etäisää!!
pidä pintasi alkuperäinen!
velvollisuus on mutta ei oikeuksia meidänkin taloudessa . huomauttessani asiasta sanotaan että tottakai mulla on oikeus puuttua mutta auta armias jos jostain sanon niin silloin ei kunnian kukko laula. nyt tilanne on se etten sano mitään mistään, isä saa hoitaa lapsensa niin kuin parhaakseen näkee minä hoidan omani
suosittelen sulle ap samaa olkoonkin lapsi vielä pieni, miehes asia hoitaa muksunsa. keskity sinä sen vauvan hoitoon.
kanssasi olen samaa mieltä että 4 v täytyy osata jo tietyt asiat ei se enää vauva ole.
näinhän se varmaan on otettava linja sitten täälläkin "sinun" ja "meidän" lapset, vaikka kuinka toitotetaan että etälapset kuuluu perheeseen siinä missä muutkin yhteiset, näin meilläkin ajattelin toimivan, mutta näköjään se on mahdotonta!!
itseasiassa en ole puuttunut kun puhumalla ääneen miehelleni epäkohtia, tai vastaamalla hänen kysymyksiinsä, ja olen muutaman kerran kehottanut kysymään tai puhumaan exän kanssa, en todellakaan ole kiusaamassa exää tässä tilanteessa,tai pidä häntä huonona äitinä, ja vaatimassa lasta miehelleni,en todellakaan!!
kai se ei muu auta kun vähentää sitten noita tapaamisia jos mennään ääripäihin, en minä ala hoitajaksi toisen lapselle, ja kasvata ja hoida sen mukaan vauvaa ikäänkuin ohessa!eilen juuri miehenikin pohti kuinka hankalaa kun lapsella ei ole sitä säännöllisyyttä, ja nyt pyöritään koko perhe sen ympärillä, kyllä vauva vielä tässä menee, mutta kasvaa ja vaatii koko aika enemmän hänkin!!
voitte kuvitella,kun lapsi ei syö kun muut syö, niin kun pitäisi johonkin lähtee, onkin hänellä nälkä. tai kun en pysty syöttämään häntä koko aika keittiössä jos vauva huutaa makkarissa,vaunuissa tm, niin siihen tuhrautuu se syöminen sitten, tai jos en pue niin saattaisi juosta koko päivän yökkäri päällä!!
ja uloslähteminen on omaa luokaansa sitten..=)
eli sitten hyökkää äiti kimppuun kun tapaamisia aletaan karsia, hän tarvitsee oman aikansa, kun joustaminen on muutenkin mahdotonta siellä päässä.
mutta ehkä sitten ei muuta vaihtoehtoo ole, en ala todellakaan elämään kodissamme pienen miehen mukaan, ja kasvattamaan omaa lastamme sivussa, ja tyytyä vaan huokailemaan sivusta, ja jättämällä mieheni yksin asian kanssa!!eli jos nyt sitten puutunkin liikaa, niin taidan sitten olla liian kiltti kun hoidankin lasta miehen ollessa töissä,ehkä sitten "niin metsä vastaa kun sinne huutaa".
kiinnitetään huomioo..tässä tapauksessa lapsesta ja hänen hyvinvoinnistaan kyse, ja oman paikan etsimisestä,sekä aidosta huolesta,niin jo joku kirjoittaa että " kirjoitat ristiriitaisesti,ensin oli to-ma, sitten puol kk:tta"..eikös tuo 10 pvää,ja ylim.päivät päälle ole liki puoli kk:tta jo, kyllä itsekkin puhuisin puolesta kk:sta jos lapsi meillä olisi 10pvää kk:ssa!!!
mutta tsemppiä teille ap kirjoittaja,hyvä että edes sinä ja miehesi näette asiat,jos äiti ei näe,ja jos äidin mielestä terveellistä leikkiä lapsen kustanuksella, onneksi te huomanneet tilanteen, ja toimitte mahdollisesti!!!
Meillä on miehen 11 vuotias tyttö, odottaa täyshoitoa ja palvelua ja isä antaa periksi melko paljon.
Ei pese meikkejä pois, sanoi ettei pese äidinkään luona, perjantaisin kun tulee paksu pitkä tukka haisee likaiselle,
viikonloput isä antaa katsoa televisioita n.10 tuntia päivässä, joskus enemmänkin. ei ole ulkona, ei tee mitään yksin.
nyt minua kuitenkin eniten häiritsee kun nukkuu meidän kanssa edelleen samassa huoneessa, ei edes yritystä mennä omaan huoneeseen.
Vinkkejä otan vastaan miten saan asiat muuttuu normaaliksi. En paljoa puutu hänen tekemisiin, kun isä ei ole tukena eikä ota paljoa kantaa.
Miehillä taitaa olla käsitys, jos lasta komentaa ja vaatii jotain ja lapsi siitä suuttu, että on sitten huono isä ?
Minkälaiset välit teillä on? Mitä äidin elämään kuuluu muuten? Syyllistämällä äitiä, tai aloittamalla joku isompi riita tai oikeustaistelu lapsesta, ei välttämättä auta.
Onko äiti masentunut? Onko lapsi mustasukkainen uudesta sisaruksesta, usein isommat taantuvat kun perheeseen syntyy lisää lapsia.
Äidille kannattaa ilmaista huoli lapsesta muuten kuin syyllistämällä ja kehumalla että teillä ongelmia ei esiinny, tai asiat ovat paremmalla tolalla. Aluksi hienovaraisesti, isän tulisi koittaa äidin kanssa neuvotella, mitä lapsen kanssa tehdään. Tosin luulen, että välinne ovat jo niin tulehtuneet että tämä tulee olemaan vaikeaa.
Toiseksi te ette voi päättää miten äidin pitäisi lastaan hoitaa ja kasvattaa. Ainoa asia minkä voitte tehdä, on päättää se asia omalta osaltanne. Mä en ole pessyt mun atooppisia lapsia kuin korkeintaan 2 kertaa viikossa, ellei jostain syystä ole pakko. Varsinkaan talvipakkasilla, kesällä joutuu tietty useammin, kun vähissä vaatteissa möyrivät pihassa.
Niin. Kannattaa aloittaa hyvällä, pohtia tätä laihtumista, päivärytmistä voi esittää toivomuksia. Sitten vasta jos ei ala löytyä ratkaisua, niin kannattaa aloittaa neuvolasta. Onko isällä yhteishuoltajuus? Jos lapsi on noin usein teillä, luulisi onnistuvan helposti.
Jos ei asia selviä, niin lastensuojeluun yhteys ja ilmoitus. Siellä sitten selvitellään asiaa, ja mietitään minkälaisia tukitoimia äiti tarvitsee jne. Laihtumiseen voi olla syynä esimerkiksi joku perussairaus, esim keliakia on sellainen, joka aiheuttaa juuri kuuvaamasilaisia oireita, kehityksen viivästymistäkin. Ei vika välttämättä ole äidissä, tai ainakaan vain äidissä.
Jos vain pystytte säilyttämään sovun, se on aina parempi niin lapselle, kuin teidän uusperheellenne. Äärimmäisissä tapauksissa sitten tarvitaan äärimmäisiä keinoja.
Voimia, ja näkemystä teille löytää se oikea tie toivottelen!
välit äitiin ihan hyvällä mallilla, mies ja exä psytyvät kyllä keskustelutasolle lapen asioissa, minä en koe tarpeelliseksi puuttua näihin keskusteluihin, sillä uskon että exä ei siihen valmis!!
näitä asioita todellakin on tässä kuluneella ajallakin mieheni puinut, ja välillä äiti ottaa todellakin arvosteluna ja kiusana nämä mainitsemani epäkohdat josta huolta kannettu, ja hänen mielestään ihan turhaan, ja aika usein kaataa tämän niin sanotusti mun syyksi, että haluan olla ilkeä hänelle, ja siitähän ei todellakaan ole kyse, se että meillä ikäeroa myös exän kanssa se 10v, niin kertoo sen että ehkä ajattelemme niin erilailla asioista,minä siis häntä 10v vanhempi!
uskon että lapsella ei todellakaan paha olla äidin luona, enkä todellakaan ajattele että lapsella olisi ainoostaan meillä hyvä ja turvallinen olla,mutta kyllä miehenikin on samaa mieltä kanssani, että perusjutuissa on todellakin parantamisen varaa, ja nimenomaan lapsen kannalta!!
mekin olemme pohtineet että laihtumiseen todellakin saataaisi löytyä vika muualta kun syömättömyydestä,tai äidistä, mutta jos alamme hoitaa täältä päästä asiaa, kokee äiti että astumme hänen varpailleen, ja koitamme vain tällä mustamaalata äitiä kasvattajana ja äitinä, hän ei tässä tapauksessa näe sitä että huolemme koskee ainoostaan LASTA!toki jos asiat vaan menevät tätä rataa, kyllähän asiaa toki varmasti lähdemme purkamaan jotain muuta kautta, mutta emme hae huoltajuutta tms, se ei pointti tässä!
äiti itse usein "möläyttelee" asioita keskustellessaan mieheni kanssa, kuten " huomasin eilen illalla ettemme olleet kerenneet syödä koko päivänä mitään", tai oho " emme ole vkoon kerenneet suihkuun" tai "voisiko isä (eli minä) pestä pyykit, kun he eivät kerenneet semmosta tehdä jne..kyllä minun mielestäni tuossa jo aihetta puuttua, mikä sitten on työttömällä niin kiireistä ettei perusjuttuja kerkee lapsen kanssa hoitaa??!! ehkä kuulostan siltä että arvostelen äitiä, mutta osittain arvostelenkin, kun kysyn itseltäni, onko minulla niin kiire etten kerkeisi huolehtia että vauvani söisi, kävisi pesulla tai kerkeisinkö pestä pyykkiä..
emme tai ainakaan minä en halua todellakaan sanoa miten äidin tulisi kasvattaa lastaan, että se olisi ainoo ja oikea tapa, samoin kun miehenikään,mutta lapsen isänä ymmärrän että hänelä huoli, kuten minullakin, kun tämän lapsen kanssa asun ja elän suuren osan ajastamme, sekä olen itsekkin äiti!
ja meillä on olemassa säännöt ja rytmi, emme voi elää tämän mieheni pojan äidin laatimin säännöin meillä, tai ilman rytmiä!!
kiitos sinulle "on avainkysymys" asiallisesta sekä avaavasta kirjoituksesta, toivottavasti sait jotain kysymyksiisi tästä kiireessä kirjoitettuun tekstiin!!!
sanoa, että tytön terveydentilaa on alettava tutkimaan, että olette niin kovasti huolissanne. Jos mitään ei löydy, voitte lakata huolehtimasta tältä osin, ja jos löytyy, lapsi saa asianmukaista hoitoa, jotta kehitys turvataan.
Antakaa äidille mahdollisuus hoitaa itse, tarjoutukaa hänen halutessaan mukaan, ja viivyttelemättä, esim parin kk:n aikana jos ei mitään tapahdu, alatte asiaa hoitaa itse.
Lapsen etu on kumminkin kaikkien teidän mukavuuden edellä, ja kun on kyse näinkin pienestä lapsesta kannattaa toimia suht nopeasti. Mä näin miten kukaan ei puuttunut yhden keliaakikkopojan oireiluun, ja tiedän ainakin sen, ettei hän kouluun päässyt ajallaan, vaikka eskarilaisena alkoikin parantua taudin löydyttyä. Oireet kun olivat kestäneet vuosia ja aiheuttaneet paljon ikäviä seurauksia.
Tuo lapsen äiti kuullostaa masentuneelta, olisiko mitään keinoja auttaa äitiä ja sitä kautta lasta?
Sosiaalitoimesta voi myös kysellä neuvoja tilanteeseen nimettömänä, ja terveyden hoitajaan voisi ottaa yhteyttä ja esittää asian teidän näkökulmastanne, eihän hänenkään tarvitse kertoa äidille, että teiltä on oltu yhteydessä.
Voimia ja viisautta, ja pistäkää toimeksi!
t. sama kuin ed.