Asunnon osto edessä. Rivitalo-kolmio hakusessa. Haaveena nimenomaisesti olisi kaksitasoinen, mutta kertokaas te kokeneemmat mitkä ovat kaksitasoisen asunnon hyvät ja ennenkaikkea huonot puolet? Muitakin seikkoja siis kiitos, kuin se portaissa ees taas ravaaminen
Kaksitaso
vinkki-ville
122138
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
En ole kokenut, mutta näin pikaisella ajattelulla tulee kolme negatiivista asiaa mieleen.
1. Lapset. Jos aiot(te) hankkia lapsia, ovat portaat hengenvaaralliset. Joutuu sijoittamaan luultavasti liukuesteiden lisäksi jonkinlaisiin porttiviritelmiin.
2. Siivoaminen. Imuria on v*ttumaista kantaa yläkerrasta alas tai toisinpäin.
3. Vieraiden rajoitteet. Jos suvussa/lähipiirissä on esim. pyörätuolilla kulkevia tai huonokuntoisia ihmisiä, ei varmaan heitä tule kutsuttua kylään tai sitten kestitään vain alakerrassa.
En sitten tiedä onko nämä mitään isoja ongelmia, jos tosissaan haluaa kaksikerroksisen asunnon ostaa. Moni on siitäkin asumismuodosta selvinnyt hengissä naarmuilla.
Semmosen portin vässäminen ei paljoo maksa, ja niitä saa valmiinakin.
Eri kerroksiin voi ostaa vaik eri imurit jos käy huuverin rehaaminen voimille.
Muutaman kympin tai parin satasen imuri portti on pikkuhilpusia 100 000 asunnon hinnassa.
Se että ukit ja mummot ei pääse penkomaan vahingossakaan yöpöydän laatikoita tai valittamaan pyykkiläjistä on vain etu.
Jos hankaluuksia kerroksista haluaa etsiä, niin isojen huonekalujen kuljettelu voi ottaa hermoon muutossa, mutta ei sitä pianoakaan väkisin sinne yläkertaan tartte tunkea.
Jos alakerran asuintilat, portaikko ja yläkerran tilat ovat yhtä kokonaisuutta (eli ei seiniä välissä) niin lämmin ilman ja sen mukana mahdolliset käryt nousee ylös. Suurempi ongelma avoimessa tilassa on oikeastaan melu - kun koitat vetää tirsoja ja alakerrassa katotaan lätkää...
Jotain hyötyäkin; jos pennut pitää ylhäällä niin niitä on helpompi vahtia, eivät karkaa niin helposti ja saavat oman tilan.
Se täytyy myöntää että laiskuus iskee usein, eikä niitä portaita viitsi aina rampata; eli jos känny/avaimet/muuta tarpeellista jää ylös ja joudut ramppaamaan niin voi vähän vituttaa, mutta onneks kunto kasvaa.
Tapaturmariski tietysti kasvaa kun on portaita. Kännissä isäntä voi rymistellä alas ja vanhemmiten jos mummona tipahtaa, niin luita menee.
Rakenteitten kantsii olla tukevat ettei tartte alhaalla kuunnella lattianarinoita ja arvuutella että kuka siä nyt tekee mitä. Voihan siitäkin lla hyötyä: jos vanhemmat nukkuu alhaalla, niin ne kuulee kun teini-ikäisen heteka alkaa valittaan ja ehtivät ajaa yövieraat (jotka ei muuten välttämättä pääse 2. kerrokseen ikkunastakaan), pihalle.
Yläkerrassa on yleensä positiivista se että siel on enempi valoo, jos vaikka harrastaa jotain nypläystä. Ja näkee kauemmas, jos vaik naapurin 1 kerroksinen mökki alhallaa peittää järvimaiseman.
En itse missään nimessä haluaisi kaksitasoista KOLMIOTA. Kolmion neliöt ovat niin pienet, että alakerta (keittiö olohuone) muodostuu käytännössä todella ahtaaksi. Järkevän kokoinen alakerta syntyy vasta, kun alakerrassa on yli 40m2, mieluummin lähemmäs 50m2. Sen sijaan kun tuon kolmion reilut 70m2 laittaa yhteen tasoon, niin tila avartuu huomattavasti. Ensinnäkin portaat ovat pois tilaa viemästä ja huoneisto avautuu mukavasti oviaukkojen kautta makuuhuoneisiin ja luo avaruuden tuntua. Myöskin kylpyhuoneiden määrässä säästää yksitasoisessa pari neliötä, kun kaksitasoitessa yleensä on alhaalla erillinen wc ja sitten yläkerrassa pytyllinen kh.
Käypä tutustumassa näytöillä erilaisiin vaihtoehtoihin!
Alakerrasta tulee ahdas vain silloin, kun sinne yritetään väen vängällä tunkea keittiön ja olohuoneen lisäksi myös sauna ja muut pesutilat. Koskee muuten isompiakin asuntoja, joihin yleensä laitetaan 1 MH alakertaan -> alakerrassa tilan puutetta, yläkerrassa ylenpalttista väljyyttä.
80 neliön kolmio kahdessa tasossa voi olla tiloiltaan väljä , jos/kun sauna sijoitetaankin yläkertaan. Esim. pienempi MH 12m², suurempi 14m² ... sopii verrata uusien rivarien ja kerrostalojen "väljään" mitoitukseen.
Muita pointteja
makkarit toimivat pukeutumistiloina, ei tarvitse törsätä vähiä neliöitä pukuhuoneeseen (jos siis sauna yläkerrassa)
- saunasta ei pääse "munasillaan" pihalle (kuin moni edes viitsii vilvoitella ulkona tiiviisti rakennetulla alueella?)
kadullakulkijat eivät pääse töllistelemään sisään makuuhuoneeseen
parempi näköala (aitojen yms. yli)
asunnossa selkeästi "oma" ja "yleinen" osa
Asunnon toimivuuden kannalta toinen kriittinen paikka on portaiden mitoitus. Jos portaat ovat lähinnä tikapuut ja vielä monella mutkalla, on
- niiden kiipeäminen paitsi raskasta, niin myös vaarallista (ota lipat ja herää sairaalassa)
- isojen esineiden, kuten runkopatjojen raahaaminen yläkertaan vaikeaa/mahdotonta
Suora & loiva (ja "tilaa tuhlaava") portaikko ei ole kovin vaarallinen. Liukastumisesta saa lähinnä pyrstön kipeäksi (pentuna tuli testattua useaan otteeseen). Jyrkkä (mallia "ei hukkaneliöitä" kierreportaikko on taas hengenvaarallinen aikuisellekin (testattu on, en tosin itse henkilökohtaisesti) ja kieltämättä vähentää halukkuutta kerrosten välillä ravaamiseen.
Sisustuksen kannalta kaksitaso antaa tiettyjä mahdollisuuksia. Mutta on noita rivarikolmioita myös kolmessa tasossa. Niistä saakin massasta mukavasti erottuvia jos osaa sisustaa ja remontoida.
Yksitaso on ehkä helpoin, turvallisin lasten ja mummojen kannalta sekä neliötehokkain, mutta toisaalta aika tylsä.
Kämppä on ahdas. Kuin 2 yksiötä päällekäin (meillä oli 84 neliötä). Yläkerrassa oli sauna ja 2 makkaria ja lämpötila oli ajalla huhtikuu - lokakuu aina välillä 25-30 koska saunan ja pesuhuoneen lattialämmitystä ei saanut kytkettyä pois päältä. Lisäksi yläkerran väliseinät olivat ns. kevyet eli kun naapuri kuunteli musaa, pieraisi tai kävi vessassa yläkerrassa niin se kuului hyvin meille saati jos tämä yöllä sängyssä pyöriessään kolautti seinää. Harkitse siis vielä uudemman kerran.
Ei kai tuolla äänieristyksella tai rikkinäisellä lattialämmityksellä ole mitään tekemistä sen kanssa, monessa tasossa asunto on? Meillä samalla tavalla huoneet (alakerrassa keittö olohuone, yläkerrassa 2 makuhhuonetta kylppäri), ja jakaa mukavasti asunnon. Yläkerrassa siis ns. yksityistä tilaa. Rappusia on kyllä veemäistä imuroida.
Tehokas asuinpinta-ala on noin 8 m2 pienempi kuin vastaavassa I-tasoisessa talossa.
Eli 98 m2 II-tasoinen vastaa 90 m2 I-tasoista asuntoa, noin niinkuin karkeasti. Raput vievät tuon 8 m2 tehokasta asuintilaa eli maksatte 8 m2 ( à 2000 e/m2) "turhaan".
No yläkerrassa ei tarvitse olla sitten kaikki tiptop jos tulee vieraita yllättäen.
Meillä päädyttiin kaksitasoratkaisuun siksi, että teen yötyötä, ja tarvitsen siis päivällä nukkumisrauhan. Nyt saan kuorsata rauhassa yläkerrassa, vaikka mies touhuaisi alakerrassa, kun sieltä ei juuri äänet kantaudu ylös.
Kissat saavat liikuntaa, kun kipittävät portaita ylös alas.. vihdoin on niilläkin maharöllykät vähän kutistuneet.
Muuten hyöty- ja haittanäkökulmat aika samansuuntaisia, kuin täällä jo esitetty. Tosin itse en koe imuroimisen olevan yhtään sen työläämpää... imuri mahtuu sivuttain portaalle ja siitä sitten huuveroi aina muutaman portaan eteenpäin ja sitten nostaa imurin perässä.
Olen käynyt kahdessa eri kolmiossa, jotka olivat kahdessa tasossa. Toisessa huoneet olivat siten, että alhaalla oli olohuone, keittiö, eteisaula ja wc ja ylhäällä kaksi makuuhuonetta, sauna ja kylpyhuone. Ja mielestäni tässä asunnossa oli neliöt käytetty huolella eikä tullut ahtauden tuntua.
Toisessa Alhaalla oli yksi makuuhuone ja saunatilat ja yläkerrassa keittiö, olohuone ja makuuhuone. Tässä asunnossa portaikkoon jäi vähän hukkatilaa, mutta muuten neliöt oikein hyvin hyödynnetty.
Vuosi asuttu 2-tasosessa, enkä pois halua =). Mietitytti tosi paljon etukäteen. Houkutti mutta juuri nuo "hukkaneliöt" kismitti. Muutettiin tosi avarasta 75 neliöisestä kaksiosta, jossa tilaa oli tod.runsaasti. Sen jäljiltä 2-taso, jossa neliöitä enemmän, tuntu alkuun "kopperolta". Huoneet tosi pieniä. Nyt on totuttu. Neliöitä ja tilaa on just sen verran kuin 2 ihmistä tarvii ja on autuaallista päästä siirtymään kerroksesta toiseen. Perheriidatkin sujuu paremmin, kun saa kunnolla otettua etäisyyttä toiseen =). Siis kun kerrosta vaihtaa, niin ei toisen naama niin paljoa ärsytä. Imurin raahaaminen ei ole rasittanut.
Ennen tähän muuttoa pohkeissa oli jatkuvasti jonkinlaista kramppia ja kipua. Kummasti on nekin kadonneet "porrasjumpan" avulla.
Se, tiedetään, että kesällä yläkerta kuuma mutta siihenkin löytyy keinot joilla sen saa siedettävänä pysymään. Pimennysverhot ikkunoissa päiväsaikaan, ei tuuletusta päivällä vaan vasta yöksi ikkuna auki.
Makuasia eniten. Yks tykkää äidistä, toinen tyttärestä.
itse olen huomannut että jos on pieniä lapsia, niin lapset on aina alhaalla vanhempien kanssa, eli yläkerran lasten leikki/makuuhuone jää nukkumista varten. vanhemmat keittiössä olohuoneessa paljon joten alhaalla oltava leluille ja leikille tilaa myöskin.
myöskin koko ajan on ylös ja alas vietävää..
onkos piha isompi yksitasoisissa? ainakin leveämpi??