Eli lyhyesti: lapseni isä otti ja lähti puolessa välin raskautta. Päätin ettei saa ikinä nähä lastaan. Neljä vuotta meni ja pyysin lapsen isää että tulisko katsomaan lasta, kun lapsi kyselee isästään. No lapsi tietenkin onnessaan ja innoissaan kun tapas isänsä vaikka ei uskaltanu puhua eikä muutakaan. Isän kans sovittiin että tulisi lastaan katsoon vaikka aluksi kerran kuussa. Isä itkua väänsi kun tapas lapsensa ja tuntu olevan ihan myytyä. Seuraava sovittu tapaaminen oli puoli vuotta sitten ja ei ole kuulunu eikä näkyny. Viesteillä olen kysyny että miksi ei tule, mut vastausta ei tule. Niin vi*ttaa kun menin siihen että saa tavata lapsen ja sit ei ole pätkääkään kiinnostunu, harmittaa niin lapseni puolesta. Lapsi tietenkin kyselee ja kertoo kuinka rakastaa isäänsä vaikka vain kerran tavannu tän. Eli kuinka toimia tässä tilanteessa, onhan lapsella oikeus tavata isäänsä. Isällä kuitenkin ed. suhteesta 2 lasta jotka sillä joka toinen viikonloppu. Lapsiin olen yhteydessä. Oikeen kiehuu taas kun kirjottelee ja miettii tätä asiaa...
tosi
14
1021
Vastaukset
- ehkäpä se syy
Ehkä siinä on syy, ettei isä ensimmäiseen neljään vuoteen saanut nähdä lasta.
Ei ole tunteet niin kasvanut lasta kohtaan.
Ehkä isä ei kykene "kerran kuussa" - isäksi, ja todennut että parempi olla kokonaan näkemättä.
en kyllä oikein usko että nelivuotias niin kovin isästään kyselee ja vielä on onnessaan ja innoissaan..- aloittaja
No kyllä sen arvasin että paskaa niskaan täältäkin tulee, mutta kuitenkin, isä ei koko aikana ole edes yrittäny soittaa eikä mitään lapsestaan, olisi saanut nähdä jos olisi ollu halukas...ja sit kun kävi kerran, sovittiin että alotetaan kerran kuussa tapaamisilla joka sopi sille ihan hyvin... Ja kyllä lapsi kyselee jatkuvasti isästään ja on onnessaan kun hänellä on isä, kyselee koska isi tulee, piirrustuksia on jo kymmeniä isälle ja kertoilee kuinka hän rakastaa isäänsä, että koita ny uskoo vaan että lapsi on innoissaan ja onnessaan. Ei ole tapana valehdella!!! Mutta en halua enempää pahoittaa omaa mieltäni, virheen tein kun tänne kirjotin!
- ehkäpä siinä syy
aloittaja kirjoitti:
No kyllä sen arvasin että paskaa niskaan täältäkin tulee, mutta kuitenkin, isä ei koko aikana ole edes yrittäny soittaa eikä mitään lapsestaan, olisi saanut nähdä jos olisi ollu halukas...ja sit kun kävi kerran, sovittiin että alotetaan kerran kuussa tapaamisilla joka sopi sille ihan hyvin... Ja kyllä lapsi kyselee jatkuvasti isästään ja on onnessaan kun hänellä on isä, kyselee koska isi tulee, piirrustuksia on jo kymmeniä isälle ja kertoilee kuinka hän rakastaa isäänsä, että koita ny uskoo vaan että lapsi on innoissaan ja onnessaan. Ei ole tapana valehdella!!! Mutta en halua enempää pahoittaa omaa mieltäni, virheen tein kun tänne kirjotin!
itsehän kirjoitit, ettet edes aikonut antaa isän nähdä lasta.
Vaikkei isä ole itse ottanut yhteyttä olisit sinä voinut aiemminkin ottaa yhteyttä isään.
Kyselet syytä nykyiseen tilanteeseen.
Oletettavasti on niin, että isää ei lapsi kiinnosta.
Ja jos isää ei kiinnosta, se siitä. - nelivuotiaskin
Tottakai voi kysellä, varsinkin jos on elänyt "ilman isää" nuo ensimmäiset neljä vuotta. Mietihän, mikä uteliaisuuden kaivertama ammottava aukko siellä lapsen mielessä on ja toivo sen kolon täyttymisestä, kun nyt hänelläkin oma isä on.
Ap:lle, voimia ja muista pysyä vahvana. Luulenpa, että joudut vielä monet kerrat selittelemään lapselle isän puolesta tämän tekemisiä, tai tekemättä jättämisiä. Älä kuitenkaan anna sen oman mielipiteesi näkyä tai kuulua, lapsi kasvaa ja oppii suhtautumaan vähemmän odottavasti itsekin, kun tarpeeksi monta kertaa saa pettyä.
- se...
syy löytyy katsomalla peiliisi. Kiehu sille..
- Justiina-70
siis noista jotka tuossa yllä kirjoitti.
Tällä palstalla riehuvat nössöt piipittämässä, kun eivät tosielämässä uskalla mitään tehdä tai sanoa.
Jonnekin se paha olo on näköjään purettava.
Hankala tilanne sinulla. Eipä sitä isää voi pakottaa lasta katsomaan ja voi olla parempi ettei voikaan. Ei varmasti lapsella olisi kovin hyvät oltavat sellaisen isän kanssa joka ei välitä yhtään.
En tiedä mitä voisit asialle tehdä muuta kuin ainakin olla itse kovasti puhumatta lapsen aikana isästä, joka ei näköjään pennin vertaa välitä. Siksi että lapsi ei muistelisi isäänsä jatkuvasti.- jamassa!
Heippa!
Olen 7 kuulla raskaana ja mies lähti alkuraskauden aikaan, vaikka halusi kanssani lasta ja rohkaisi minua tähän...Olen käynyt läpi raivoani jo varmaan miljoona kertaa ja ajattelen kostona ettei se paska saa nähdä vauvaa ollenkaa...no aina kun tulen järkiini alan ajatteleen vauvan parasta eli minun pitäisi "unohtaa" omat tunteeni ja yrittää tulla miehen kanssa toimeen jotta saisimme hoidettua yhteiskasvatuksen edes jotenkin...Helppoa se ei tule olemaan ja varsinkin kun mies ei ole kertaakaan kysynyt miten mulla menee..Mies ei välttämättä edes ota syntymän jälkeen minuun yhteyttä ja minun pitää alkaa järjesteleen asiat..Se tuntuu niin VÄÄRÄLTÄ! Eli ymmärrän sinua ja sinun toimiasi, mutta näköjään saatte nyt kärsiä molemmat lapsi ja sinä ettei yhteyksiä ole aiemmin pidetty..Voihan se olla ettei lapsesi isä olisi siltikään kiinnostunut lapsestaan vaikka olisit sitä jo aiemmin yrittänyt?
Raivostuttavaa että tässäkin asiassa VASTUU on NAISELLA!!! Minuakin pelottaa että vaikka yritänkin saada isää kiinnostumaan tästä vauvastani niin se ei onnistu...sillehän ei sitten voi mitään...
Et kertonut onko sulla uutta miestä, mutta toivon että löytäisit itsellesi hyvän miehen joka olisi roolimalli pojallesi, isäähän se ei korvaa, mutta voi helpottaa teitä kumpaakin...Tsemppiä ja vaikka olisitkin tehnyt väärän valinnan menneisyydessä, anna se itsellesi anteeksi, koska tiedän ettei ole helppoa jäädä yksin raskausaikana kun muutenkin tunteet heittelee miten sattuu eikä pysty ajattelemaan järkevästi! - HDlady
jamassa! kirjoitti:
Heippa!
Olen 7 kuulla raskaana ja mies lähti alkuraskauden aikaan, vaikka halusi kanssani lasta ja rohkaisi minua tähän...Olen käynyt läpi raivoani jo varmaan miljoona kertaa ja ajattelen kostona ettei se paska saa nähdä vauvaa ollenkaa...no aina kun tulen järkiini alan ajatteleen vauvan parasta eli minun pitäisi "unohtaa" omat tunteeni ja yrittää tulla miehen kanssa toimeen jotta saisimme hoidettua yhteiskasvatuksen edes jotenkin...Helppoa se ei tule olemaan ja varsinkin kun mies ei ole kertaakaan kysynyt miten mulla menee..Mies ei välttämättä edes ota syntymän jälkeen minuun yhteyttä ja minun pitää alkaa järjesteleen asiat..Se tuntuu niin VÄÄRÄLTÄ! Eli ymmärrän sinua ja sinun toimiasi, mutta näköjään saatte nyt kärsiä molemmat lapsi ja sinä ettei yhteyksiä ole aiemmin pidetty..Voihan se olla ettei lapsesi isä olisi siltikään kiinnostunut lapsestaan vaikka olisit sitä jo aiemmin yrittänyt?
Raivostuttavaa että tässäkin asiassa VASTUU on NAISELLA!!! Minuakin pelottaa että vaikka yritänkin saada isää kiinnostumaan tästä vauvastani niin se ei onnistu...sillehän ei sitten voi mitään...
Et kertonut onko sulla uutta miestä, mutta toivon että löytäisit itsellesi hyvän miehen joka olisi roolimalli pojallesi, isäähän se ei korvaa, mutta voi helpottaa teitä kumpaakin...Tsemppiä ja vaikka olisitkin tehnyt väärän valinnan menneisyydessä, anna se itsellesi anteeksi, koska tiedän ettei ole helppoa jäädä yksin raskausaikana kun muutenkin tunteet heittelee miten sattuu eikä pysty ajattelemaan järkevästi!Elä huolehdi ainakaan siitä että joutuisit hirveästi huolehtimaan asioista (siis niistä isään liittyvistä) vauvan syntymän jälkeen. Laita vaikka tekstari miehelle kun lähet synnyttämään, toinen sitten kun lapsi on syntynyt. Virallisiin juttuihin ei sun tarvii kauheesti panostaa, kotikunnan lastenvalvoja ottaa suhun yhteyttä ihan automaattisesti. Täällä ainakin tuli kirje, jossa oli valmiina tapaamisaikakin, ja hyvät ohjeet. Helpointa on jos mies tulee sitten sinne tapaamiseen mukaan, mutta jos tää ei onnistu, niin se lastenvalvoja hoitaa kaikki jutut siitä isyyden tunnustamisesta jne. Eli siitä sun ei kannata stressata, vaan keskity ihan rauhassa siihen raskauteen.
- mutta?
HDlady kirjoitti:
Elä huolehdi ainakaan siitä että joutuisit hirveästi huolehtimaan asioista (siis niistä isään liittyvistä) vauvan syntymän jälkeen. Laita vaikka tekstari miehelle kun lähet synnyttämään, toinen sitten kun lapsi on syntynyt. Virallisiin juttuihin ei sun tarvii kauheesti panostaa, kotikunnan lastenvalvoja ottaa suhun yhteyttä ihan automaattisesti. Täällä ainakin tuli kirje, jossa oli valmiina tapaamisaikakin, ja hyvät ohjeet. Helpointa on jos mies tulee sitten sinne tapaamiseen mukaan, mutta jos tää ei onnistu, niin se lastenvalvoja hoitaa kaikki jutut siitä isyyden tunnustamisesta jne. Eli siitä sun ei kannata stressata, vaan keskity ihan rauhassa siihen raskauteen.
Mitenkä se on jos mies ei ole ollut ollenkaan mukana niin eikö minun ole helppoa saada yksinhuoltajuus vai yrittävätkö yhteishuoltajuutta? Voihan miehelle antaa tapaamisoikeuden vaikka huoltajuus olisikin minulla? Oisko vinkkejä?
- HDlady
mutta? kirjoitti:
Mitenkä se on jos mies ei ole ollut ollenkaan mukana niin eikö minun ole helppoa saada yksinhuoltajuus vai yrittävätkö yhteishuoltajuutta? Voihan miehelle antaa tapaamisoikeuden vaikka huoltajuus olisikin minulla? Oisko vinkkejä?
Mä meinaa ilmoitin etten haluu jatkaa isyyden selvitysprosessia, eli lapsella ei ole papereissa isää ollenkaan. Mun mielestä meinaa kyllä isän pitää ite haluta isäksi, eli jos siitä ei mitään ole kuulunut lapsen syntymän jälkeen niin aika selkeä merkki että ainakaan tällä hetkellä lapsi ei kiinnosta. Ja rahan takia mä en ala miestä väkisin isäks tekemään. Eli tuokin mahdollisuus sulla on, sillon saat sossusta sen minimi rahan n.120e/kk. Toki mun mielestä lapselle parempi että on isä, mutta mutta... mitä hyötyä on jos voi lapselle kertoa että joo toi äidin tilillä näkyvä summa on sun isäs, siis jos isä ei tahdo lasta tavata.
Yhteishuoltajuuden ja yksinhuoltajuuden ero lähinnä on se että yhteishuoltajuudessa kaikkeen tarvitaan molempien lupa, siis esim passit jne. TApaamisoikeudet molemmissa on samat.
Jos tahot jutella enempi tai jakaa kokemuksia, laita postia, tuolla profiilissa on osote :)
- tosiaan;
Heh heh, taas "aikuiset" kiusaavat toisiaan: >>>>> Päätin ettei saa ikinä nähä lastaan > Neljä vuotta meni ja pyysin lapsen isää että tulisko katsomaan lasta, kun lapsi kyselee isästään >> Isä itkua väänsi kun tapas lapsensa ja tuntu olevan ihan myytyä.
- aloittaja
Juu näin tein, että vihoissani päätin ettei saisi tavata lastaan ollessani raskaana, tosin vain mielessäni. Tottakai ajattelen lastani tässä asiassa enkä itseeni. Monta vuotta meni etten MINÄ ottanu yhteyttä kun ajattelin sillä säästää lastani, tuntien lapsen isän. Mutta elämäni virheen tein kun annoin tavata lapsensa, kun isää kuitenkaan ei kiinnosta. Olisi pitäny toteuttaa tuo päätös, ettei saisi ikinä tavata lastaan. En ole tässä isää syyttämässä enkä itseäni, vaan ajattelin että täältä olisi saanu jotain apua/vinkkejä/kokemuksia, mutta ainahan täällä nää lapsettomat kusipäät käy vähän sekoittamassa pakkaa. Mutta, hyvää päivän jatkoa kuitenkin! =)
- jos jaksat lukaise
aloittaja kirjoitti:
Juu näin tein, että vihoissani päätin ettei saisi tavata lastaan ollessani raskaana, tosin vain mielessäni. Tottakai ajattelen lastani tässä asiassa enkä itseeni. Monta vuotta meni etten MINÄ ottanu yhteyttä kun ajattelin sillä säästää lastani, tuntien lapsen isän. Mutta elämäni virheen tein kun annoin tavata lapsensa, kun isää kuitenkaan ei kiinnosta. Olisi pitäny toteuttaa tuo päätös, ettei saisi ikinä tavata lastaan. En ole tässä isää syyttämässä enkä itseäni, vaan ajattelin että täältä olisi saanu jotain apua/vinkkejä/kokemuksia, mutta ainahan täällä nää lapsettomat kusipäät käy vähän sekoittamassa pakkaa. Mutta, hyvää päivän jatkoa kuitenkin! =)
Juu, vastauksia täältä tuskin saat, useimmiten ikäviä vastaajia vain.
Minulla ystävä samanlaisessa tilanteessa, ja sääliksi käy pientä lasta... ihmettelee kun minun lapseni käyvät isällään joka toinen vkl "miksi minä en pääse?" eikä hänkään ole montaa kertaa isäänsä nähnyt, ja yritystä on ollut ja sopimuksia ym. että sivustakatsojana ymmärrän tilanteesi. Onneksi maailmassa ja lapsesi elämäänki saa muita ihmisiä/isovanhemmat/tuttavat ym, jotka ehkä voivat korvata tämän isänpuutteen?
Kaikkea hyvää sinulle, eläkä välitä näistä kaikista kirjoituksista, pahaa oloaan purkavat minkä ehtivät :D
- ......
kaikki kolme olla ihan lapsia vielä
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kelekkakisat
Mikä vakava onnettomuus sattunut kisoissa. On peruttu koko kisat. Pelastuskopteri näytti käyvän paikalla.3511427- 639830
- 1465574
- 1443784
- 753740
Virkamiehille tarvitaan tuntuvat palkankorotukset
Naistenpäivänä on syytä muistuttaa, että virkamiehen euro on vain 80 senttiä. Palkat tulee saattaa samalle tasolle yksi373635- 403378
Riikka Purran kaudella nousi bensan hinta yli 2 euron
Muistatteko kuinka edellisen vasemmistohallituksen aikana, ns. Marinin aikakaudella, bensiiniä sai 1,3 euron litrahinnal243183- 632793
Olisipa saanut sinuun
Tutustua paremmin. Harmi että aloin lopulta jännittämään kun näytit tunteesi niin voimakkaasti ja lähestyit niin voimaak792593