mä asun nyt joensuussa, mutta olen muuttamassa jonkun ajan päästä helsinkiin. Olisi kiva kuulla kokemuksia sopeutumisesta ja muusta sellasesta teiltä jotka ootte muuttanut pienestä kaupungista tai maalta hesaan. Mikä oli isoin shokki? Mistä piditte? Mikä yllätti? kaikkea tällästä!
maalta helsinkiin
Muuttaja--
7872
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Olen asunut nyt 12 vuotta Helsingissä ja muuttaessani sinne pahinta oli ihmiset.
Ne ovat mukamas aina niin kiireisiä että kävelevät ylitse ja ovat kuin perseelle ammuttuja karhuja.
Nyt olen muuttamassa sieltä pois, koska en halua asua paikassa jossa kukaan ei välitä mistään mitään.
Opiskellla tietysti siellä on ihan hyvä, mutta töitä kannattaa katsoa ihan jostain muualta.
No enpä tiedä.. Muutin Helsinkiin Itä-Suomesta 25 vuotta sitten ja olihan siinä tietysti hieman sopeutumista isoon kaupunkiin. Ehkä liikenne ja osaaminen eri paikkoihin tuntui hankalimmalta ja olihan sitä alkuun aika yksin..
Vaan ei nuo ihmiset täällä yhtään sen kummallisempia ole kuin jossain pikkukaupungissakaan. Taitaa olla niin, että ne omituisimmat ovat nimenomaan meitä muualta muuttaneita ja sopeutumattomia..?
Onhan täällä paikkoja joissa ei haluaisi asua, niin kuin joka ainoassa kaupungissa on muuallakin. Vaan kun nyt asun laitakaupungilla, joka ei ole vuokraslummi, niin ei se ole yhtään sen kummempaa kuin asua jossain Joensuussa. Noissa pahimmissa vuokrakerrostalolähiöissä en haluaisi asua, enkä keskustassa mistään hinnasta.
Vaikka toisaalta tunnen kyllä ihmisiä, jotka asuu jossain Jakomäessäkin ihan onnellisena ja keskusta on toisille se ainoa oikea paikka.
Niin, töiden takia tänne on jääty.. Jos valinnanvaraa olisi töiden ja palkkatason suhteen, niin voisinpa asua muuallakin.
Itä-suomesta.Olin nuori(mies)ja kaikki oli uutta.
Nautin olla yksikseni,sillä siihen on Helsingissä mahdollisuus.
Mutta kun kaipasin viihdettä,niin sitäkin oli
tarjolla.Sai bailata mielinmäärin ja töitä oli niin paljon kun vaan kunto kesti.(rakennusala)
Mutta muutamien vuosien jälkeen alkoi paluu "todel-
lisuuteen.
Ei enää riittänyt "ruuti"bailata.
Paluu kotikonnuille tapahtui 90-luvun alussa.
Alkoholisoituneena ja loppuunpalaneena.
Mutta siitä kuntouduttuani elämä on saanut uuden
suunnan.Kyllä minä taas voisin uudistuneena palata
Helsinkiin takaisin.
Mutta sopeutuminen on jokaiselle yksilölle varmaan
erilainen.
Tosin asuessani Helsingissä,lähes kaikki työpaikalla haaveilivat paluustaan kotipaikkakunnalle.
Tästä jokainen voi lukea asianomaisten sisimmän halun palata joskus takai..n!
olemme myös perheeni kanssa miettineet muuttoa etelä-suomeen itä-suomesta.mutta olenkin miettinyt mikä alue olisi hyvä lapsenkin kannalta.poika on vajaa 2 vuotta vanha.olemme sitten mieheni kanssa ajtelleet tottakai hankkia molemmat töitä ja poika hoitoon.onko sielläkin sitten parempi laittaa perhepäivähoitoon vai päiväkotiin.kaikki on vähän vaikeaa kun ei tiedä mikä siellä odottaa..kiitos jos joku vaivautuu vastaamaan.!
työn pakottamana tulemaan H:kiin töihin, tosin asun pääradan varrella ja paikallisjunia kulkee tosi hyvin joten kuljen junalla työmatkat.
tälläistäkin vaihto ehtoa voi kuvitella (asuu esim. Riksu, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava alueella)
tietysti on se kaipuu "kotiin" mutta poliitikot/yhteiskunta on niin paska että ajaa asiat niin että itä/pohjoinen autioituu.
Perhepäivähoitajia ei liiemmälti ole, mutta päiväkoteja kyllä löytyy.
Pelkästään valkoihoisia lapsia päiväkodeissa on enää jossain tosi arvoalueilla, mutta ihan hyvin eri kulttuurit vielä tuossa iässä näyttävät sopeutuvan.
Lapsen kannalta ei muita alueellisia eroja ole, vaan kaikkialla on ne samat hyvät ja huonot puolensa.
Täällä on ihan sairaasti mahdollisuuksia teille ja lapsille.
Itse muutin pikkukaupungista kolme vuotta sitten ja takaisin en kaipaa.
Lapsille tekemistä riittää vaikka joka illalle.
Meidän pojat 12 ja 14v, käy kouluaan Kontulassa sopeutui tähän pyöritykseen ihan hyvin.
Sanoisin että täällä toimii naapurisuhteet yms. paljon paremmin kuin moni luuleekaan.
Tottakai isossa kaupungissa on kaikenlaista pahaakin mutta ne hyvät on vielä johdossa ainakin meidän kohdalla.
Uusiin ihmisiin tutustuminen on täällä kuin myös siellä varmasti ensimmäiseksi itsestä kiinni.
PK- seutulaiset ylipäätänsä ovat niitä samoja hemmoja kuin sinä ja minä.
Nämä alkuperäiset Helsinkiläiset ovat myöskin ihan ok, vaikka kuittia tuleekin tuon tuosta.
Vantaalla ja Espoossa syntyneet pitävät yleensä suunsa kiinni kun tämä on keskittynyt ehkä liiaksikin Hesaan.
Vuokratkaa vaikka hotellihuone muutamaksi päiväksi ja tutustukaa.
Asuin tampereen hervannassa lapsuuteni ja nuoruuteni, kun äitini suostui muuttamaan muutimme helsingin kallioon, aika erilaista oli aluksi hervantaan verraten, kalliohan on oikeaa kantakaupunkia ja minäkin olen nykysin ihan stadilainen.
kalliossa on paljon pieniä jännittäviä puoteja ja erikoisliikkeitä joita ei Hervannasa ollut, piti mennä ihan tampereen keskustaan jos halusi jotain erilaisempaa palvelua, mutta kalliossa on kaikki lähellä.
Asuntomme on aika pieni, mutta huonekorkeus on riittävä, joten laitoimme parven ja sehän antaa lisätilaa kivasti ja kalliossa on myöskin hakaniemen halli, josta saa Tampereen rievää, mustaa makkaraa ja kuhaa ja siikaa, sekä veripalttua.
Hyvin olen sopeutunut stadilaiseksi kallion asukkaaksi.