Maggie astui lempi kahvilaansa.
Kahvilassa ei ollut muita asiakkaita kuin viimeisen pöydän ääressä ajatuksiinsa vaipunut mies joka hörppi juomaansa. Oliko se kaakaota vai kahvia? sitä Maggien ei tarvinnut tietää.
Hän katsahti myyjättäreen joka tuijotti eteensä kuin mitään näkemätön sokea. Myyjättären sinisessä nappipaidalla oli pieni nimilappu, jossa luki Amy Lawen.
- neiti Lawen, Maggie sanoi hiljaisella äänellä ja hästä tuntui, että hän yritti saada kuollutta heräämään henkiin.
Maggie kääntyi vaistomaisesti toisinpäin ja näki miehen joka oli ollut vähänaikaa sitten kahvilan perällä.
Mies virnisti.
- Maggie, Mies sanoi hiljaa.
Maggie säpsähti. - Anteeksi tunnenko sinut?, Maggie kysyi hieman peloissaan ja hän tiesi, että hän tärisi.
- Tomas McRuel, Mies esittäityi. - tapasimme täällä viisi vuotta sitten.
Maggien aivot miettivät kuumeisesti oliko hän todella tutustunut Tomakseen kuten tuo mies väitti.
Hetken päästä kaikki muistuivat hänen mieleen.
Hän oli tullut New yorkkiin työasioissa.
Hän oli herännyt silloin hotellissaan, pukeutunut ja Marssinut väsyneenä. Hän oli huitaissut laukullaan vastaan tulevaa miestä ja pyydellyt sitten anteeksi ja oli selittänyt kiusaantuneena, että oli työmatkalla ja kertonut hänelle lähes kaiken. Hänelle oli silloin valjennut, että myös tämä Tomas oli työmatkalla.
Yksi asia oli vielä selvitettävä! Tomas oli yrittänyt tappaa hänet siitä hän oli varma. Tai jos se ei ollutkaan Tomas?, Maggie ajatteli.
Maggie pyyhkäisi ajatuksen pois mielestään ja hän hymyili Tomakselle, joka oli viisi vuotta sitten sanonut rakastavan häntä.
- Minä en nähnyt sinua enään sen onnettomuuden jälkeen, Tomas sanoi hiljaisella äänellä.
- Onnettomuuden?, Maggie kysyi ihmeissään.
- niin. Se äitisi kuolema..
- onko äitini kuollut!!?, Maggie huudahti.
Tomas kietoi kätensä Maggien ympärille. -hyss, hyss. etkö muka tiennyt, Tomas sanoi rauhalliseen sävyyn. Liian rauhalliseen sävyyn.
Maggie ei viitsinyt vastata. Sillä hän ei pystynyt.
Lily Parker hymyili yllättyneenä kuulessaan, että hänen poikaystävänsä Tomas McRuel oli tullut samalle työpaikalle kuin hän.
- Tomas on jälleen myöhässä!, Lily tuhahti ja katsoi kelloa joka oli kymmentä yli kymmenen.
- kuinka niin?, hänen työtoverinsa Mark kysyi.
Lily naputteli pysähtynyttä rannekelloa ikään kuin siinä toivossa, että se alkaisi taas toimimaan.
- sen piti olla jo kymmeneltä.
Mark nyökkäsi ja lähti jonnekin.
Lily muisteli kuinka Tomas oli tappanut Maggien äidin.
- Maggie, Lily puuskahti ääneen.
Hänen piti tappaa Maggie, jotta hän saisi rahansa Euroopan matkalle.
Lily muisteli Maggien äidin kuolemaa. Hän oli ollut itse mukana.
Hän ja Tomas olivat kävelleetv silloin Maggien äidin luokse ja väittäneet olevansa Maggien ystäviä ja tulleet hakemaan Maggien puolesta Maggien villapaitaa.
Se oli mennyt täydestä. Siihen asti kunnes Maggie oli tullut paikalle.
Lily oli silloin ollut valepuvussa ja hän oli kantanut Maggien parvekkeelle ja antanut Tomaksen tappaa vanhuksen kaikessa rauhassa.
Pamauksen kuultuaan hän tiputti Maggien parvekkeelta, mutta tyttö säästyi vain vammoilla!
Enään en koske siihen tyttöön, Lily ajatteli ja alkoi manata Tomaksen myöhästymistä. Kello oli jo kaksitoista.
Kello yksi Tomas ryntäsi töihin ja huusi - nyt tiedän kenen vuoro on!, Tomas huusi ja katsoi tyttöystäväänsä huvittuneena.
Lily katsoi kauhistuneena Tomasta ja sanoi hiljaa, joka oli melkein vain kuiskaus -ei enään murhia!
Kahvilassa ei ollut muita asiakkaita kuin viimeisen pöydän ääressä ajatuksiinsa vaipunut mies joka hörppi juomaansa. Oliko se kaakaota vai kahvia? sitä Maggien ei tarvinnut tietää.
Hän katsahti myyjättäreen joka tuijotti eteensä kuin mitään näkemätön sokea. Myyjättären sinisessä nappipaidalla oli pieni nimilappu, jossa luki Amy Lawen.
- neiti Lawen, Maggie sanoi hiljaisella äänellä ja hästä tuntui, että hän yritti saada kuollutta heräämään henkiin.
Maggie kääntyi vaistomaisesti toisinpäin ja näki miehen joka oli ollut vähänaikaa sitten kahvilan perällä.
Mies virnisti.
- Maggie, Mies sanoi hiljaa.
Maggie säpsähti. - Anteeksi tunnenko sinut?, Maggie kysyi hieman peloissaan ja hän tiesi, että hän tärisi.
- Tomas McRuel, Mies esittäityi. - tapasimme täällä viisi vuotta sitten.
Maggien aivot miettivät kuumeisesti oliko hän todella tutustunut Tomakseen kuten tuo mies väitti.
Hetken päästä kaikki muistuivat hänen mieleen.
Hän oli tullut New yorkkiin työasioissa.
Hän oli herännyt silloin hotellissaan, pukeutunut ja Marssinut väsyneenä. Hän oli huitaissut laukullaan vastaan tulevaa miestä ja pyydellyt sitten anteeksi ja oli selittänyt kiusaantuneena, että oli työmatkalla ja kertonut hänelle lähes kaiken. Hänelle oli silloin valjennut, että myös tämä Tomas oli työmatkalla.
Yksi asia oli vielä selvitettävä! Tomas oli yrittänyt tappaa hänet siitä hän oli varma. Tai jos se ei ollutkaan Tomas?, Maggie ajatteli.
Maggie pyyhkäisi ajatuksen pois mielestään ja hän hymyili Tomakselle, joka oli viisi vuotta sitten sanonut rakastavan häntä.
- Minä en nähnyt sinua enään sen onnettomuuden jälkeen, Tomas sanoi hiljaisella äänellä.
- Onnettomuuden?, Maggie kysyi ihmeissään.
- niin. Se äitisi kuolema..
- onko äitini kuollut!!?, Maggie huudahti.
Tomas kietoi kätensä Maggien ympärille. -hyss, hyss. etkö muka tiennyt, Tomas sanoi rauhalliseen sävyyn. Liian rauhalliseen sävyyn.
Maggie ei viitsinyt vastata. Sillä hän ei pystynyt.
Lily Parker hymyili yllättyneenä kuulessaan, että hänen poikaystävänsä Tomas McRuel oli tullut samalle työpaikalle kuin hän.
- Tomas on jälleen myöhässä!, Lily tuhahti ja katsoi kelloa joka oli kymmentä yli kymmenen.
- kuinka niin?, hänen työtoverinsa Mark kysyi.
Lily naputteli pysähtynyttä rannekelloa ikään kuin siinä toivossa, että se alkaisi taas toimimaan.
- sen piti olla jo kymmeneltä.
Mark nyökkäsi ja lähti jonnekin.
Lily muisteli kuinka Tomas oli tappanut Maggien äidin.
- Maggie, Lily puuskahti ääneen.
Hänen piti tappaa Maggie, jotta hän saisi rahansa Euroopan matkalle.
Lily muisteli Maggien äidin kuolemaa. Hän oli ollut itse mukana.
Hän ja Tomas olivat kävelleetv silloin Maggien äidin luokse ja väittäneet olevansa Maggien ystäviä ja tulleet hakemaan Maggien puolesta Maggien villapaitaa.
Se oli mennyt täydestä. Siihen asti kunnes Maggie oli tullut paikalle.
Lily oli silloin ollut valepuvussa ja hän oli kantanut Maggien parvekkeelle ja antanut Tomaksen tappaa vanhuksen kaikessa rauhassa.
Pamauksen kuultuaan hän tiputti Maggien parvekkeelta, mutta tyttö säästyi vain vammoilla!
Enään en koske siihen tyttöön, Lily ajatteli ja alkoi manata Tomaksen myöhästymistä. Kello oli jo kaksitoista.
Kello yksi Tomas ryntäsi töihin ja huusi - nyt tiedän kenen vuoro on!, Tomas huusi ja katsoi tyttöystäväänsä huvittuneena.
Lily katsoi kauhistuneena Tomasta ja sanoi hiljaa, joka oli melkein vain kuiskaus -ei enään murhia!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.