Kahvia ja kuumia hetkiä

Olen asunut jo miltei vuoden pienessä kerrostalossa vanhassa pihapiirissä, mukulakivien, mutta pienen ruohon ja kasvavien pensaiden, roskislaatikoiden ja korkeutta hipovien talojen seinien sisällä. Pieni asunto on kallis pitää vuokralla, mutta töistä tuleva raha riittää jokseenkin sen maksamiseen. Kylppäri, olohuone ja keittiö, ne riittävät kiitettävästi parikymppiselle naiselle. Harpon tutuksi tulleet kierrerappuset ylös, sitten kaksi suoraa portaikkoa sinisine kaiteineen johtavat ylös huoneistolle. Pysähdyn oven eteen ja katson kelloa, 17.17, huokaisen miltei hengästyneenä, ajoissa.
Lasken takkini naulakkoon, potkaisen kengät jalasta ja jätän kahvilan leipomotuotteet pöydälle. Aamuinen posti on vielä pöydällä, juuri kun läppäisen valokatkaisimesta kattolamppuun valon, kirkas, sähköinen valo välähtää silmissäni ja lamppu paukahtaa rajusti. Kiljahdan ja tunnen, kuinka sydän tykyttää adrenaliinin aiheuttamasta säikähdyksestä. Tämäkin vielä.

Juoksen nopeasti kylppäriin ja vilkaisen itseäni peilistä, siistin hieman päivettyneitä kasvoja ja laitan ripauksen vaniljan tuoksuista hajuvettä kaulalleni, tiedän, että sinusta se tuoksuu hyvältä. Ovikello soi, vedän ruskeita hiuksiani korvan taakse ja katson, että pusero on hyvin.
Seisot ovella jälleen lämmin katse silmissäsi, vaaleat hiuksesi hieman pörrössä ja seksikkäät pusuhuulesi söpösti kiinni. Sinulla on päälläsi rento pusero ja farkut, olen yhtä hymyä. Halaamme pitkään, tunnut niin turvalliselta. Välimatka rajoittaa tapaamisia ja kun viimein työpäivä on loppu, tahtoisi vain olla sylissäsi ja nukkua pitkään, haluaisi suudella vain, hyväillä sinua…

- Ja sitten tämä lamppu paukahti, sanon harmitellen, osoittaen katosta roikkuvaa varjostinta. En uskaltanut ottaa lamppua irti, se kun on ollut vaarallinen ennenkin, pitäisi kai ostaa uusi, jatkan sitten. Nouset tuolille ja tartut kiinni mustaan hehkulamppuun, pyörittelet varjostinta ja kysyt löytyykö uutta lamppua tilalle. Keittiön ”työlaatikko” on täynnä ns. romua, mutta yksi pakkaus löytyy, 60 W. Alat kiertämään varovasti vanhaa pois ja toteat sen ruostuneen juurestaan. Ojennan uuden lampun sinulle ja alat sovittaa sitä paikoilleen. Istun tuolille aivan alapuolellesi ja ihailen salaa sileää vatsaasi, kiinteitä rintalihaksiasi, kun pusero nousee irti ihostasi. Hymy kohoaa kasvoilleni.
- No niin, se on valmis, sanot sitten hyväntuulisesti ja laskeudut alas tuolin päältä, katseesi pysähtyy hetkeksi minuun, tarkastelet minua kuitenkin pieni virne suupielilläsi. Painat katkaisimesta ja valo syttyy jälleen.
- Kiitos, se on hyvä, sanon ja nousen vierellesi, tarttuen kädestäsi, hitaasti painan suukon poskellesi. Pieni parransänki näkyy heikosti suusi ympärillä, ei liikaa, ihosi on pehmeä ja lämmin.
- Haluatko sä kahvia, ostin donitseja leipomosta, kysyn sitten hymyillen. Sinä katsot minua hetken, kunnes äkkiä tartut ympäriltäni kiinni ja nostat minut istumaan pöydälle, seisot edessäni, pidät vyötäröltäni kiinni, jalkani ovat ympärilläsi. Vihreiden silmiesi katse on äkkiä intohimoinen ja ilkikurinen: - Mä haluun sut, vastaat pehmeästi ja alat suudella minua kiihkeästi. Yllätyn, mutta annan sinun tulla, koen lämpöisen kiihkosi, vartalosi verkkaisen palon, jokin sisälläni on myös odottanut tätä, vastaan suudelmaasi ja suljen silmäni.

Nostat minut jälleen syliisi ja kannat olohuoneen puolelle. Sohva on jo koeajettu, hymyilen mielessäni, mutta sinä laskeudutkin lattialle, onneksi siinä on paksu kangasmatto, ei pöydänjalkoja tai maljakoita. Repäiset takkisi pois, heität sen etäämmälle ja nostat minut sen verran, että saat pujotettua puseroni pääni läpi pois. Alta paljastuvat kauniisti koristellut vaalealla roosalla sävytetyt push-upit, näen, kuinka söpön ujosti nielaiset tarkastellen minua, mutta minäkin vedän jo paidan sinulta pois, hyväilen sopivasti treenattua ylävartaloasi, rintalihaksiasi, suutelen niskaasi, näen, kuinka nautit. Kätesi hapuilevat lantiollani, tunnen kuuman kosketuksesi ympärilläni. Hitaasti pujotat hameen yltäni, ja käyn käsiksi vyösi solkeen, nousemme polvillemme, revin housujasi pois jalastasi ja keskityn pienten, harmaiden kalsareidesi alle, hyväilen pakaroitasi, puristan hellästi. Kosketan etupuolelle, voihkaiset matalalta ja silmävalkuaisesi pyörähtävät hauskasti. Vedän housusi pois, samalla, kun sinä riisut pienet stringini, lämmin, nihkeä iho toista vasten tuntuu ihanan intiimiltä, hellältä, olen varmasti maailman yksi onnekkaimmista ihmisistä, vain sillä hetkellä, muutenkin lähelläsi.

Laskeudut taas päälleni, suutelemme jälleen toisiamme, kuumat huulet haluavat toisiansa, samoin kuin minä sinua, tai toisinpäin. Kuljetat kieltäsi hitaasti vartalollani, piirrät kiemuroita rintojeni päälle, suutelet nännejä ja liu’utat käsiäsi reisilläni, pehmeästi, kiihottavasti. Silitän seksikästä, lihaksikasta selkääsi, pakaroitasi, kun tunnen, kuinka kosketat lempeästi salaiseen paikkaani, se saa minut aivan suunniltani, en voi enää kontrolloida hengitystäni, reaktioitani, ne vain haluavat sinut, osaksi minua. Pyydän sinua jo tulemaan. Mutta jatkat kiusoittelua, näykit nyt niskaani, hiuksesi kutittavat poskeani, puristan kämmeniäni varovaisesti hartioillesi, niskallesi, toivon sinun vain jatkavan. Huohotan jo kiihtyneesti, sydän hakkaa yhä nopeammin ja voimakas kihelmöinti saa vallan. Kuiskin kuin transsissa nimeäsi, se saa sinut suutelemaan yhä kiihkeämmin.

Sitten, kun odotus on jo liikaa, työnnyt minuun, hellän hitaasti, katsot minua koko ajan, kauniisti kiiltävät silmäsi odottavat, ahmit minua katseellasi. Jokaisella työnnöllä liikut yhä syvemmälle sisääni, se tuntuu vain uskomattoman hyvältä, puristan lihaksiani ympärillesi ja kuulen, kuinka jälleen voihkaiset matalalta. Keinut hiljaa, liikkeisiisi mukautuen liikutan lantiotani vasten sinua, nopeutat ja laskeudut aivan kiinni minuun, tunnen kuuman hengityksesi kasvoillani, vaaleat hiussortuvat otsallani. Tunnemme kuinka huippu lähestyy, samanlaisen yhteyden tunne valtaa meidät, purkaudut sisälleni ja supistelen ympärilläsi. Vielä kauan, pitkään, olet vain päälläni, nojaat koko painosi vaaleaa ihoani vasten, lasket kasvosi niin, että voin tuntea tasaisen hengityksesi korvallani. Silmämme ovat kiinni, ihoiltamme hohkaa katoava lämmön hehku. Aika ja paikka ympärillämme pysähtyy, olen vain kahden, ihmisen kanssa, toisen ihmisen, jolla on taito välittää minusta, ja minulla hänestä. Tunnen miltei kyynelten nousevan silmiin, olen kiitollinen, olen onnellinen.
Olemme nukahtaneet olohuoneen lattialle, vaatteiden keskelle, ilmassa vain hiljainen hengitys, tasainen tuhina. Kadulta kaikuvat äänet eivät häiritse. Olen sylissäsi lusikka-asennossa, turvallinen vartalosi suojanani, se tuntuu hyvälle, en haluaisi koskaan herätä. Aistin herkän hengityksesi korvaani vasten, vankan käsivartesi ympärilläni. Silmät kiinni kuulen, kuinka kuiskaat korvaani hiljaa:
- Ai niin, voisihan se kahvi maistua, sanot ja tönäisen sinua hellän leikkisästi. Naurahdat.
- Miksei… Vastaan kuitenkin hymyillen.