äiti tällä palstalla pelkää maiodn määrän vähäisyyttä tai sen loppumista. olem nyös huomannut että moni äiti ei ole tietoinen , toisin sanoen hänelle ei synnyttyslaitoksella tai neuvolassa ole kerrottu vastasyntyneen pulloruokinnan haitoista imetykselle tai imetykseen verrattuna.
minua kiinnostaa tietää mistä tällainen käsitys on tulut niile joilla sellainen on, että olisi hyvin yleistä että äidinmaito ei riitä.
kiitos paljon vastauksista!
minua kiinnostaa tietää mistä tällainen käsitys on tulut niile joilla sellainen on, että olisi hyvin yleistä että äidinmaito ei riitä.
kiitos paljon vastauksista!
Vastaukset 64
Vanhimmat
väsynyt yh tuli töistä :)
Olen miettinyt tuota samaa ja tullut siihen johtopäätökseen, että hyvin suuri syy on neuvolassa sekä myös "perimätiedossa". Yleisin kysymys neuvolassa on: "Riittääkö maito?" Eli alusta asti kyseenalaistetaan se, että maito voisi riittää. Vaikka neuvolan asenne on välillä muuttunut imetysmyönteisemmäksi, niin vanhat asenteet ovat tiukassa. Lisäksi edellisen sukupolven edustajien kysymykset vaikuttavat. Eli: "Vieläkös sinä imetät? Riittääkö sulla muka vielä maitoa?"
Tiedän, että on joitain äitejä, joilla maito ei riitä, mutta paljon yleisempää on se, että se riittää. Siksi onkin erittäin ihmeellistä, että neuvolajärjestelmä ja suurin osa synnytyslaitoksista viljelee vääriä tietoja. Tiedän, että joskus vauvalla pitää synnytyslaitoksella antaa pullosta lisäravintoa, mutta tiedän myös monia tilanteita, kun vauvalle on annettu äidin tietämättä ilman mitään lääketieteellistä syytä pullosta ruokaa, mikä voi niin alkuvaiheessa häiritä imetysotteen oppimista.
Tiedän, että joitain äitejä myös painostetaan imettämään, mutta loppujen lopuksi vielä yleisempää on se, että neuvolassa ja lähi ympäristössä ihmetellään vieläkö jollain riittää maito.
Yksi tekijä, miksi joku äiti voi luulla maidon riittämättömyyttä, on myös tiedon puute: luullaan, että maito ei riitä, jos vauva imee usein, tai jos rinnat tuntuvat tyhjiltä. Itse koin erittäin tärkeäksi ennen synnytystä riittävän tiedon hankkimisen. Ja myös sen, että hankin imettäviltä äideiltä kokemuksen kautta hankittua tietoa. Imetystukiryhmät ovat hyvä paikka hankkia tälläistä tietoa.
Lopuksi vielä pieni jälkikirjoitus. Koska imetys on niin tunteita herättävä asia, haluan huomauttaa, että tällä kirjoituksellani en millään tavalla halua edelleenkään aiheuttaa pahaa mieltä niille äideille, jotka syystä tai toisesta eivät ole halunneet/voineet imettää.
Moni kuvittelee, että lapsi ei saa riittävästi maitoa, koska pumppaamalla ei tule kuin muutama milli. Sellaisiakin kommentteja olen lukenut, että ihmetellään, miten vauva voisi jotain saada kun pumppukaan ei saa. Mutta kun tosiasiassa se menee juuri päinvastoin. Vauva saa aina rinnoista enemmän kuin paraskaan pumppu, mikäli vauva yleensä osaa ja pystyy imemään.
Itselleni sellainen käsitys tuli yksinekertaisesti siitä syystä, että vauvan paino ei noussut tarpeeksi kuukauden tarkastelujaksolla ja nk. koliikki loppui Tutteli-pulloon. Se oli todella merkillinen koliikki se, ja lasta tuli kiusattua nälässä lähes 4 viikkoa ja vain siksi, että nykyään levitetään sellaista perimätietoa, että "kyllä se maito riittää, jos itse vain tarpeeksi haluat".
Vieläkään en ole antanut itselleni anteeksi tuota aikaa.
on jo parikymmentä vuotta, kun minun käskettiin neuvolassa vaan imettää, kyllä maito riittää. Onneksi minun vauvani ei itkenyt, mutta valvoi kylläkin. Sitten kun paino ei noussut, sain luvan antaa lusikalla lisämaitoa>> yritin sitä pari kertaa, kunnes annoin maidon pullosta (en olisi muuta ehtinyt tehdä kuin läträtä lusikan kanssa). Sen jälkeen vauva nukkui paremmin, mutta koska oli tottunut valvomaan paljon, ei muutos tullut äkkiä... No, onneksi vauvasta kasvoi ISO ja komea mies!!
Tuon tapauksen jälkeen olen kasvattanut vielä monta omaa lasta ja "tuuri" imetyksen suhteen on ollut parempi; maitoa on riittänyt noin 8kk: ikään saakka täyspainoisesti, mutta lisämaitoakin olen vähän ajoittain antanut.
En ole tullut edes sairaalasta kotiin ilman, että kotona on ollut Tuttelia odottamassa, mutta yleensä sitä ei ole heti tarvittu.
Anoppi jaksaa joka kerta kysyä, että onko maito riittänyt (kun itse ei imettänyt aikoinaan poikaansa kovinkaan pitkään, kun oli neuvolassa käsketty lopettaa imettäminen, kun oli ollut rintatulehdus (!) Sitten se pitää mua jotenkin naiivina, kun uskon maidon riittävän, kun en ymmärrä, että se muka yks kaks loppuu. Poika on kohta 5 kk ja kertaakaan ei ole korviketta syönyt ja paino noussut reippaasti keskikäyrää...
Olen miettinyt noita kyselijöitä (on muitakin, kuin anoppi), että miten sellaiselle uteiljalle voisi sanoa napakasti mutta kohteliaasti, että ymmärtäisi, että se on jokaisen yksityinen asia, millä vauva kasvaa.
tää seiskytlukulainen "onko maitoa riittänyt?"
mistä se tulee, ja myös neuvolassa.
olen pahoillani jos maito ei ole riittänyt yhdellä edellisella, mutta tiedäthän että olet HARVINAINEN poikkeus. miksiköhän eivät neuvolassa ottaneet selvää missä mätti ja hoitaneet tätä vaivaa.
Itse hankein kaiken mahdollisen tiedon ja podein hirveitä omantunnon tuskia että olenko nyt sitten huono äiti, kun maitoa ei yksinkertaisesti alkanut tulemaan ja vauvan paino jopa laski. Tällaisia palstoja lukemalla voisi kuvitella tuominneensa lapsensa elinikäiseen traumaan, jatkuvaan sairasteluun ja muutenkin epänormaaliin kehitykseen, jos ei ole imettänyt.
Ymmärtääköhän sitä ihminen, jolla maito alkuongelmienkin jälkeen sitten lähtee tulemaan, millaista tuskaa aiheuttaa kaltaiselleni synnytyksen jälkeisessä hormoonimyllerryksessä mustavalkoisella arvostelullaan? Kuinka mielelläni olisinkaan lastani imettänyt, vaan mitkään kikat, keinot tai tukiryhmät eivät tätä kohdallani auttaneet mahdolliseksi. On varmasti nitäkin, joita on auttanut. No, lapseni on nyt eskari-ikäinen, ei allergioita, ei sairastelukierteitä, ei epänormaalia psyykkistä/sosiaalista kehitystä. Terve ja iloinen tyttö, joka rakastaa äitiään ja äitinsä häntä. Toisen lapseni kohdalla minulla kävi aivan samoin. Hän on nyt kaksivuotias, eikä myöskään mitenkään sairaampi kuin ystävättärieni lapset.
Olisi kiva tietää, paljonko myös psyykkinen paine jota mustavalkoiset ajattelijat ja lähiympäristö aiheuttavat, vaikeuttavat imettämistä.
nuo mainitsemasi paineet...imetyksestä on tullut jotenkin niin luonnotonta, vaikka samalla se on myös perimätietoutta. kiva että kaikki on kuitenkin sujunut hyvin.
mua kiinnostaa tää asia koko laajuudessaan.
Jos minua tarkoitat, niin ymmärrät varmasti, että KUUKAUDEN aikana ehdin tekemään kaikki mahdolliset imetystukilistan temput, ennen kuin Tutteliin sorruimme.
Idioottimaisin kommentti jonka tuolloin kuulin oli se, että "älä stressaa", ikään kuin ihminen voisi napista painamalla päättää olla stressaamatta. Ja se vitun stressikään ei kyllä tule muusta kuin ympäristön fanaattisesta "kyllä maito riittää" -paskasta.
Kun selvisi, että lapsi oli huutanut viikkotolkulla nälkäänsä, se oli minulle täydellinen shokki. Niin täydellinen, että olisin ollut omin käsin valmis tappamaan kaikki jotka ovat jankuttaneet tuota "kyllä maito riittää" -mantraansa. Niin paljon kuohuin, että soitin tuonne meidän vitun-vauvamyönteisyys-synnärillekin ja annoin tulla mitä kuuluu ja kuka käskee.
Sain langan päähän lääkärin joka sitten sanoi, että on totta, että maito EI AINA RIITÄ ja että se EI ole niin harvinaista kuin fanaattisimmat antavat ymmärtää.
Tämä maailma on mennyt jo aivan kieroutuneeksi, kun millään muulla ei tunnu olevan enää mitään merkitystä kuin tuon maitoriittääläpäläpä -hokemisella.
Niin joo: neuvolassakin olivat ensin huolissaan, että IMETYSOTE voi olla väärä! Sitä tarkisteltiin ja vaikka imetysote oli OIKEA, niin nämä lehmät vain katselivat tissiopuksiaan ja hokivat, että "se voi olla imetysotteesta kiinni!" Terkkarille sanoin, että johan se on jumalauta, tarkistettu, mutta siihenpä eivät sitten osanneet sanoa mitään.
Edelleen mietin, että mahtoi vauvan perusturvallisuus kokea täydellisen kolauksen, kun häntä tuon kuukauden sitkeästi yritin tissistä syöttää. Jotenkin en pääse tästä mitenkään yli.
Jos olisin ollut kuuntelematta kaikenlaisia paskapääfanaatikkoja ja aloittanut lisäkorvikkeen HETI, olisi kaikki ehkä paremmin.
On täytynyt olla vauvalle kauhea tilanne, kun perustarpeisiin ei ole vastattu.
Käsittämätöntä oli, miten korvike tyynnytti vauvan kerralla.
Mutta minulla menee vielä varmasti puoli elämää itseäni kootessani. Jospa olisin vain uskonut siihen MYSTISEEN INTUITIOONI, jota imetyshörhöt niin kuuluttavat, niin olisin iskenyt Tuttelit pulloon ja aikoja sitten!
Onneksi et kuitenkaan kauempaa kuin kuukauden touhuillut nälkäisen vauvan kanssa. Varmasti vauvaa nälässään kuitenkin lohdutti että äiti oli lähellä, ja kuukausi on niin pieni aika, ettei mitään korjaamatonta ehtinyt sattua. Vauvasihan voi nyt hyvin ja on hyväntuulinen, eikä itse onneksi ikinä tule muistamaan "nälkäistä" ensi kuukauttaan. Nauti vauvastasi, olet hyvä äiti ja se riittää. Tutteli on juuri sitä varten tehty, että on paljon äitejä, joilla ei yksinkertaisesti omaa maitoa tule.
Ymmärrän kirjoittajaa "vituttaa vaan..." todella hyvin. Itse taistelin täysimetyksellä ensimmäisen 3,5kk, missään vaiheessa se ei sujunut "helposti" eikä "luontevasti". Lapsi oli iltaisin levoton, sai itkukohtauksia ja yöt menivät läpeensä imettäessä. Tyttö kasvoi "hyvin" - pituus meni yläkäyrillä painon ollessa miinuksella.
3kk neuvolassa painoa ei sitten ollut enää tullutkaan ja terveydenhoitaja kuultuaan taukoamattomasta yöimetyksestämme ohjeisti antamaan maissivelliä.
Muistan sen ensimmäisen kerran, kun iltaimetyksen jälkeen annoin tytölle tilkan velliä. Hän imi sen ahnaasti, jonka jälkeen silmät painuivat raukeina kiinni - viimeinen katse ennen levollista unta viestitti "kiitos äiti, että sain mahan täyteen". Ei itkua, ei kitinää.
Siinä hetkessä tajusin, että lapseni oli kaikkina aiempina iltoina itkenyt nälkäänsä. Minä, äiti, en ollut antanut lapselleni tarpeeksi ruokaa. Oli MINUN SYYNI, että lapsi itki ne kaikki illat. Sitä emme tule koskaan tietämään, mitä vähäinen ravinto teki lapsen kasvulle ja kehitykselle. Lisäruualla paino luultavasti olisi ollut plussalla - mahtoiko puutteita syntyä johonkin muualle?
Vastoin yleistä käsitystä lapseni ei alkanut nukkumaan öitä läpeensä vellin kanssa. Jatkossa annoin iltaimetyksen jälkeen velliä sen verran, kuin lapsi halusi (yleensä 100-125ml). Sen turvin yöhön saatiin yksi pitempi unijakso (4-5h), aamuyöllä taas imetin.
Mutta se syyllisyys, jota äiti tuntee aiheutettuaan omalla toiminnallaan (tietämättömyydellään) kärsimystä omalle lapselleen on sanoinkuvaamatonta. Ilmeisesti meitä sitten on muitakin, kiitos siis kirjoituksestasi.
tämä selvästi rankka kokemus, ja kyllähän tämäkin tietyllä tavalla osoittaa myös sen kummallisen puutteellisuuden mitä julkisessa terveydenhoitojärjestelmässämme on...
maidon riittämättömyys on harvinaista, ellei siihen sitten ole joku syy jonka voi siis todetakin, näitä on esim stressi ja se ettei saa levättyä, tai runsas tupakointi jne.
sinä kuulut vähemmistöryhmään valitettavasti mutten osaa sanoa miksi kun en tunne tapausta.
sua näköjään ihan hirveesti tää vaivaa ja sehän osoittaa sen että rakastat lastasi, taitaa olla aika vähän aikaakin sitten...
mutta sen sijaan että kohdistat roisin kielenkäytön ja agressiosi imetys"fanaatikkoja kohtaan" koita rauhoittua niin vauvaikin voi, sinun ohella , paremmin.
varmasti kaikki imetystukilistalla koittivat vilpittömästi auttaa, ja mun mielestä ne tietääkin enemmän imetyksestä kun esim neuvolat. eivätkä tee sitä hommaa rikastuakseen. sulla kävi huono mäihä.
imetys ei ole fanaattisuutta vaan yksi äitiyden luonnonmukaisimpia ilmentymiä. ja vauvalle korvaamatonta.
kiva kuulla kuitenkin että teillä on kaikki nyt hyvin. ajattelin vaan, että jos on kovin paha olo aiheesta, ei ehkä kannata ruokkia sitä tällä palstalla...
Ahaa. Eli vauvani voi huonosti nyt sen vuoksi, että puran nettikeskustelussa mielipahaani?
Tarkoitatko sitä, että kun sinusta tuli ÄITI, et enää tuntenut mielipahaa tai ärsyynnystä mistään aiheesta?
Tiedoksi: en keskustele vauvani kanssa imetyksestä.
Toinen asia tiedoksi: sairaalan kokeneen lastenlääkärin mukaan maidon riittämättömyys ei ole niin harvinaista kuin annetaan ymmärtää. Ihminen ei ole kone. Ei myöskään maidontuotantokone.
Ja minkä vuoksi en saisi kertoa kokemuksistani tällä palstalla? Kuuluko imetysfanatismin oppeihin kenties myös se, että kaikki "muu tieto" pimitetään? Sen olen kyllä havainnut jo aikaisemminkin.
ja menee vähän väärään osoitteeseen.
sain sen käsityksen aiemmin että vauvasi voi hyvin, muta näin sit vissiin ole? kai oot käynyt lääkärillä...
varmasti suuri osa lääkäreistä on päteviä, ja niinkuin sanoinkin jo, ymmärrän tuskan joka tulee oman pienen vauvan kärsimyksestä.
mutta tarkoitin sitä että jos on kauheen negätiivinen vire päällä , voi se olla esim. masennusta, sitä on tietenkin hyvä purkaa, ja kelles muulle kuin meille muille äideille...
vaikuttaa kuitenkin siltä että ehkä tarviit tohon apua, kun kuitenkin tulit tähän uudestaan puhumaan imetysfanaatikoista. eli oot ehkä vähän jossain negatiivisemmassa todellisuudessa ja kieltäydyt vastaanottamasta mitään positiivista viestiä, ymmärrät kaiken negatiivisesti.
mä ymmärrän sen hyvin koska olen joskus ollut itsekin masentunut. kyllä ne kaikki asiat järjestyy ja asiat helpottaa. ehkä voisit jollekin ihan jutella.
Niin. Siis minä yritin rautalangasta vääntäen ironisoida tuota sinun sanomaasi, mutta ei se näköjään mennyt perille.
johonj minä en ole syyllinen.
mutta nyt on pakko sulle ehdottaa poistumista tältä palstalta joka on tarkoitettu imetyksestä keskusteluun ja SIIHEN ROHKAISEMISEEN.
eiks joo?
Nimimerkit "vituttaa vaan vieläkin" ja "ymmärrän kyllä" puhuvat täyttä asiaa. Olette fiksuja kun ymmärsitte itse asian, ettekä loputtomasti uskoneet imetysfanaatikkojen saarnaa. Sellaisiakin nimittäin valitettavasti on..
Surkuun tosiaan tulee pieniä nyyttejä, jotka yrittävät epätoivoisesti itkullaan viestittää, että nälkä on, mutta ÄITI VAIN HALUAA TÄYSIMETTÄÄ! Vedin kyllä itse jo omat johtopäätökseni näistä fanaatikoista, kun joku idiootti tuolla napakasti puhui imetyksen puolesta syystä että vauva saa kaiken vastustuskykynsä rintamaidosta. Siinä siis näkee näiden säälittävien kotiäitien tietotason. Täytyyhän sitä tietysti jollakin asialla yrittää päteä:)
No, onneksi meitä järkeviä, itsenäiseen päätöksentekokykyyn pystyviäkin äitejä on.
Olipa "kiva" lukea edellisiä kirjoituksia.;o) Imetys näyttää jakavan ihmisiä omiin "puolueihinsa" tosissaan.Oma stoorini:1.lastani en "pystynyt" imettämään kuin muutaman kuukauden ja senkin osittain...ja hienosti kasvanut poika hänestä tuli.:o)Kolmea seuraavaa,tyttöjä,imetin n.puolivuotiaaksi ja helppoa oli!He tiesivät heti jo synnyttyään mistä imemisessä on kyse.Nyt 5.lastamme,tyttö,nyt vajaa 5kk,imetän edelleen suurimmaksi osaksi.Maitoa tulee "tulvimalla" mutta jouluna aloitin hänellä jo kiinteiden maistelun,jottei hänestä tulisi sitä ns.hienokurkkua.Ja hyvin menee...ja kaikki moomma tyytyväisiä!!:o) Ja mitä sitte vaikka annettaiski välillä korviketta??Joskus on kiva päästä täysin yksin vaik shoppailee ja lataa akkuja.Ei o meillä IKINÄ häirinny yhelläkää rinnasta imemistä.
Miksi ihmeessä imetyksestä on tehty kynnyskysymys äitiydessä?!?
Ystäväni sai samoihin aikoihin viime vuonna vauvelin kuin mekin.Mutta hänen imetyksensä tyri ammattitaidoton lääkäri!Onko edelleen äidin syy?!?Ystäväni makasi hätäsektion jälkeen veripussien,antibiottien ja kipulääkkeiden sekamelskassa eikä pystynyt imettämään lainkaan.Eipä olisi ollut terveellistäkään vauvan kannalta.Ja hyvin on neiti kasvanut Tuttelilla!Äitikin sai voimansa takaisin vauvan oltua jo 3-kuinen!
Me naiset ollaan toisiamme kohtaan kamalia!Haukutaan laiskaksi ja leimataan huonoksi äidiksi jos ei imetä.Ja jos imettää lastaan kouluikään ni haukutaan fanaatikoksi ja sairaaksi.Annetaan meidän jokaisen olla ITSE niitä hyviä äitejä lapsillemme ja yritetään tukea toisiamme.Ja jos joku nyt sanoo et keskustella voi asioista ni moro vaan!suurin osa noist edellisistä teksteistä ei ollu keskustelua vaan haukkumista,syyttelyä jne.
nimim.en hyväksy lapsen nälässä pitämistä!!
tunteita tämä aihe.
haluisin lähettää paljon sympatiaa kaikille jotka eivät ole voineet halustaan huolimatta imettää. kaikkein tärkeintä on se äidin halu läheisyyteen vauvan kanssa, imetti tai ei.
olisin ollut kiinnostunut siitä miten ja kuka teitä on informoinut imettämisestä tai sen lopettamisesta, ja millä perusteilla.
lopuksi halusin sanoa että mielestäni kaikki äidit jotka tänne kirjoittavat ovat kiinnostuneita ja siis varmaan rakastavat lastaan. tästä syystä kiinnostuin mistä tämä valtava imettämättömyyden trendi juontaa.
kiitos ja rauhallista vointia kaikille, vastatkaa ihmeessä kysymyksiini jos haluatte.
Mikä "imettämättömyyden trendi"?
Suomessa täysimetetään eniten koko Euroopassa, pois lukien muut pohjoismaat.
1960-luvulla kun äitiyslomia ei ollut ja äidit painuivat takaisin töihin parin viikon loman jälkeen, ei imetetty sitäkään vähää. Jostain kumman syystä ennen 1970-lukua ja nykyisiä äitiyslomia syntyneitä ei tästä huolimatta ole kohdannut massakuolema, mikä olisi ainakin tämän palstan "imetys on elintärkeää" -vouhkaamisen perusteella ollut todennäköistä.
Luin tämän viestiketjun uudelleen kokonaisuudessaan, enkä kyllä kokenut siinä syyttelyä tai haukkumista. Mutta aika paljon riippuu siitä, mitä kokemustaustaa vasten näitä juttuja lukee.
Aloittaja kysyi erittäin tärkeän kysymyksen. Kaikki tietävät, että kaikilla ei imetys onnistu ja siitä ei kukaan saa ketään syyttää. Mutta sitten on myös iso joukko äitejä, joilla imetys onnistuisi, jos ympäristö (sairaala, neuvola, lähimmäiset) siinä osaisi kannustaa ja ohjata asianmukaisella tiedolla. Tai jos ympäristö ei antaisi aivan vääristynyttä tietoa.
Minusta tässä keskustelussa on tullut hyvin esille, että on tärkeää luottaa omaan vaistoon. Kokemukset voivat olla todella erilaisia ihan saman perheen sisälläkin.
Ja sitten vielä tästä palstasta: Tämän palstan tarkoitus on keskustella imetyksestä ja KANNUSTAA imetyksessä. Että siitä syystä täällä ehkä jaellaan niitä ohjeita. Jotkut imettävät äidit haluavat jakaa sitä, mitä ovat kokeneet. Ei se mielestäni ole fanaattista. Mutta jos aletaan haukkua äitiä siitä, ettei hän imetä, ollaan todella fanaattisia ja epäinhimillisiä.
en ymmärrä? jo nimimerkkisikin on rivo ja tyhmä?
mee pois jos vituttaa kun muut imettää. rajansa kaikella
Kieltämättä kun nämä viestit kahlasin läpi, heräsi pieneen mieleeni kysymys, että miksi kuvitellaan suorastaan vääränkin tiedon kannustavan siihen imettämiseen?
Imettämisen hyvät puolet eivät varmaankaan katoa sitiä mihinkään, vaikka siihen ei aivan kaikkea tähtitieteellisiä "muka" hyviä vaikutuksia liitettäisikään.
Uskonkin, että monien pettymys on vielä rankempi kun käy ilmi, että imetys ei esimerkiksi tee älykkäämpiä lapsia (kuten imetystukilistallakin väitettiin), tai kun käy ilmi, ettei Suomi olekaan Euroopan takapajula imetyksen suhteen (esim. Ranskassa, Italiassa ja Espanjassa vain aniharva imettää, koska äitiyslomat eivät ole kuin muutaman hassun viikon). Eli suurin osa läntisen euroopan lapsista kasvaa muutoin kuin täysimetyksen turvin, ja väestö sen kuin lisääntyy ja odotettavissa oleva elinikä kasvaa.
Jos faktatiedon lomaan ujutetaan mitä mielikuvituksellisempia väitteitä, alkavat jutut muistuttaa kieltämättä uskovaisten hurmoshenkisyyttä, jolla ei ole enää mitään rajaa. Vähemmästäkin alkaa epäilemään, onko tuo nyt niin autuaaksitekevää -loppujen lopuksi.
TÄSTÄ syystä minusta on aivan oikeutettua, että tällä palstalla olisi myös muita näkemyksiä tästä asiasta.
Noh, toinpahan tämänkin mielipiteeni esille silläkin uhalla, että joudun välittömästi kivitetyksi.
http://www.tietoviikko.fi/doc.ot?d_id=268302
http://fi.wikipedia.org/wiki/Imetys
http://www.terveysportti.fi/terveysportti/ekirjat_tmp.Naytaartikkeli?p_artikkeli=mbi00315
Olisiko tarpeeksi tieteellistä?
Ettei menisi liian hurmoshenkiseksi ;-)?
Miten tämä liittyy noihin esimerkkeihin, joita ylläolevassa viestissäni esitin?
Aiotko mainostaa tällä palstalla myös siinä tapauksessa, että tuossa käykin ilmi, ettei rintamaidon puutteella ja tyypin 1. diabeteksella olekaan yhteyttä?
Siltä nimittäin näyttää, eli tuo luulo on osoittautumassa vääräksi: olen itse vauvani kanssa diabetestutkimuksessa, joka on laajin Suomessa tällä hetkellä käynnissä oleva, ja tässä vaiheessa näyttää siltä, että 1. tyypin diabetekse puhkeamiseen vaikuttavat ennen kaikkea perintötekijät.
Mutta sitähän ei sitten täällä saa sanoa, koska täällä kannustetaan imetykseen.
Enpä ole huomannut, että kukaan olisi korjannut myöskään sitä nk. "tutkimusta", jossa "todettiin", että rintamaito tekisi lapset älykkäämmiksi. Ai, niin mutta kun täällä kannustetaan imetykseen.
Ja ennen kuin ehdit sanoa mitään, voin kertoa, että kyllä - itse olen imettänyt.
sattunut lukemaan mitään imettämistä kannustavaa kommenttia jossa annetaisi väärää muka tietoa, sen sijaan imetysstä vastustavat kommentit ovat poikkeuksetta olleet vailla minkäänlaista faktapohjaa tai informaatiotakin.
kuten tämä edellinen.
nuo linkit jotka seuraava laittoi on kaikkien SYYTÄ tutkia, jotka eivät ole aiemmin lukeneet imetyksen hyödyistä tai käyneet neuvolassa!
Suomessa täysimettää 6 kkk muistaakseni 18 % äideistä! se on hälyttävää! olemme pohjoismaiden afrikka, vaikka lukutaitoisuus on 100%! miten tämä selitetään?
siitä miten imetys vaikutta älykkyyteen on myös monia tutkimuksia, pitkältä ajalta. vaikuttaa siltä että eurooppalaisessa skaalassa pitkään imetetyt lapset pärjäävät koulussa paremmin, koska heidän äitinsä ovat koulutetumpia (tätä siis on tutkittu) ja myös sikis että saavat enemmän läheisyyttä varhaislapsuudessa, jolloin sosiaaliswet taidot paranevat. eli suomeksi : itsetunto.
ravinnon vaikutusta aivojen varhaiseen kehitykseen ei ole pystytty universaalin tieteellisesti todentamaan (näin olen käsittänyt) , mutta voisi maalaisjärjellä kuvitella ettei imetys ainakaan pahaa tee, koskapa vauvalle ei mistään muusta ruoasta imeydy yhtä tehokkaasti ravintoaineet kuin äidinmaidosta (esim aminohapot, nuo aivojen rakennuspalikat, rauta, tuo hapenkuljettaja, jota ilman aivot eivät saa riittävästi happea etc jne)
ainahan voi paeta muiden maiden imetystilastojen taakse. jos se rauhoittaa omaa oloa. mutten ymmärrä miksi. mitä se auttaa sun vauvaa jos työläisnainen usassa tai espanjassa imettää 3 viikkoa????
tutkimuksessa väitetty että imetys saattaa laukaista sen???
en jotenkin ihan usko!
sen sijaan on parikymmentä vuotta tutkittu (maailmanlaajuisesti) mahdollisuutta että äidinmaito (josta korvike valmistetaan) saatta laukaista diabetes1 jos siihen on geneettinen taipumus. johtruu siitä että lehmänmaidon sokerimolekyyli on miltei identtinen ihmisen insuliinimolekyylin kanssa ja täten saattaa hämätä systeemin...onkos sulle kerrottu tätä? tai että epäillään että PERUNALLA (sen varhaisella syömisellä) saattaa olla tekemistä diabeteksen oireiden puhkeamisen kanssa???
sääli ettet ollut kolmannen valtakunnan propagandakoneistossa töissä, ehkä 6 miljoona juutalaista olis jäänyt teloittamatta... niiin huono oli toi yritys verhota sun järjenvastainen imetysvastaisuus...
saattaa laukaista diabetes i oireet
Duodecimin uutispalvelussa on jo aikoja sitten tiedotettu, että tämä nk. älykkyystutkimus on floppi.
Tutkimuksessa löydettiin yhteys imetyksen ja lasten älykkyyden välillä. Valitettavasti tutkimuksessa ei huomioitu äidin älykkyyttä. Kun tämä huomioitiin, voitiin ainoastaan todeta, että älykkyys on perinnöllistä, eikä riippuvainen imetyksestä. Yhteys syntyi siitä, että koulutetummat/älykkäämmät naiset imettävät kauemmin, koska heillä on enemmän tietoa käytössään ja kykyä myös käsitellä sitä.
Ts. tyhmä ihminen ei saa älykästä lasta, vaikka imettäisi rippikouluikään asti.
Jos tämä on ylivoimaisen vaikea uskoa, niin soita Duodecimiin.
Se, miten muualla maailmassa imetetään, auttaa asettamaan tämänki asian johonkin mittasuhteisiin. Suurin osa maailman vauvoista elää ilman 2 vuoden täysimetystä ja heistä tulee täysin kevollisia ihmisiä. Enemmänkin lapsen elämään vaikuttavat kaikki muut seikat.
Jos elää kaatopaikan vierellä köyhyydessä ja kurjuudessa, tai suomalaisen teininarkkariäidin huostassa, ei tulevaisuus ole kummoinen, vaikka miten tissillä tohina kävisi.
Niin, totta! Ainoa luotettava tietolähdehän on tämän imetyspalstan äidit (jotka eivät osaa edes oikeinkirjoitusta) ja imetystukiryhmä. Tieteen edelläkävijöitä kautta aikojen, ja niin paljon kerrottavaa tieteen tekemisestä myös nk. asiantuntijoille!
Tästä on hyvä jatkaa.
niitä parhaita tietolähteitä todellakaan ole... ;-)
Täällähän lähinnä suositellaan pulloa!
Ja Imetystukilista on liian hurmoshenkinen?
"Valitettavasti" sitä suositellaan esim. Espoon neuvolan sivuilla imetyksen tueksi.
Itse olen löytänyt sieltä hyvän tuen, kun maito
ei meinannut alkaa nousemaan. Nyt tyttö kuitenkin ollut 4,5 kuukautta täysimetyksellä, joten minua
se ainakin auttoi :-)
sun väitteet siitä että jonkun tänne laittamissa linkeissä olisi valheita tai että ne ovat tieteellisesti epätosia?
mikset perustele? en usko että sulla on perusteluja, koska et vaikuta tiedeihmiseltä/tutkijalta, nämä tiedot mitä tässä hiljattain on annettu ovat kuitenkin viimeisimpiä tutkimustuloksia.
miksi haluat olla ylipäänsä täällä inttämässä kun sulla ei ole asiaa? onko sulla jonkunlainen mielenterveyshäiriö?
onkos sulla lukihäiriö?
justhan itse kirjoitin että tämän yhden älykkyystutkimuksen tulokset perustuvat siihen että koulutetut äidit imettävät pidempää ja perhetausta siis vaikuttaa,
ja tekis mieli lisätä että siinähän on tästä elävä esimerkki, mutten viitsi.
ootkos muuten miettinyt miksiköhän ne paremmin informoidut äidit imettävät pidempään? ja uskovat "muka " tietoon?
vai eikä koulutuskaan ole hyvästä?
Ei millään pahalla,kenellekään,mutta nyt täällä ei ole terveellä pohjalla enää oikein kellään tuo touhu.Sun tapaiset kommentoijat kai sitten aiheuttaa juuri sen,että puhutaan imetysfanaatikoista ja kaikki meidät täysimettäjät sitten siihen niputetaan.Mä olen itse ainakin mielenkiinnolla lukenut näitä muitakin ajatuksia eikä ne mua ole mitenkään häirinnyt.
Lueppa noita omia hyökkääviä viestejäsi mahdollisimman objektiivisesti, niin ehkä ymmärrät, miten joku voi saada käsityksen fanaattisuudesta.
Lehmänmaitoa, hmm. Ennen vanhaan tehtiin pluttanaa, vesimaitoa lehmänmaidosta... Ei minun sukuuni diabetesta ole tästä huolimatta tullut. Geneettinen perimä taitaa kuitenkin sanella suurimman osan senkin taudin puhkeamisesta. Joo, äitien pitäisi tänä päivänä juoda soijamaitoa tms. ettei vaan lehmänmaitoproteiinit tule läpi rintamaitoon.
Imetys on ihana asia, jota yritetään pilata tuskastuttamalla äidit toisinaan ehkä hieman liiallisella arvailulla erinäisistä asioista.
etten ole terve, kun yritän puolustaa imetystä ja sen tuomia KIISTATTOMIA etuja? on aika turhauttavaa lukea näitä itsepäisiä viestejä miten imetyksellä ei ole vauvalle juurikaan merkitystä (saati sitten äitiydelle) ja vaikka kuinka antaisi faktatietoa niin sitä ei suostuta ottamaan vastaan...eli äidin oma ylpeys, ego, häpeä tietämättömyydestä tai mikä lie menee koko ajan lapsen hyvinvoinnin edelle.
mistä lähtien se että äitinä on huolestunut lapsista on sairasta?
uskon että jos todella olisit täysimettäjä, jai olisit täysimettänyt 6 kk ja aikoisit imettää sen suositellut2 vuotta, olisi sullekin muodostunut voimakas käsitys asiasta, koska en usko että sitä voi valttää jos lapsentahtisesti imettää. näkisit kyllä mitä se vauvallesi merkitsee.
erikoista että jos tämäkin kirjoittaja on äiti (kun täällä on muitakin äitejä? jotka kirjoittavat miten vauvat "elävät " vaikka heitä ei imeteä suositusten mukaisesti tai että miten jopa vauvat voivat"ihan" hyvin.. ettei ole ymmärtänyt omaa äitiyttään niin että äiti on ainoa joka todella haluaa toivottavasti vauvalleen parhaat mahdolliset lähtökohdat elämään, että ajatellaan, että omalle lapselle kelpaa muukin kuin paras tai jotain sinnepäin.
ainakin mulla on se kokemus äitiyestä että TAJUAN ettei kukaan muu hoida mun lasta niin hyvin kuin minä itse, ja tämä on mulle TODELLA TÄRKEÄ asia...oonnko poikkeus?
"ettei lehmänmaito molekyyli tulee läpi rintamaitoon...tai sen että nimenoaan diabetekseen pitäisi ensin olla geneettinen alttius (kuten esimerkiski minulla vaikka minulla ei ole diabetestä
miksi et lue tällasta tietoa huolellisesti ennen kuin rupeet levittelemään sitä tolla tavalla? toi on vaarallista.
ja myös osoitti sen miten vähän tietoa sinulla esimekrkiksi on, ja ettet kunnioita tietoa.
ketä kaikkia tarkoiti kun puhuin meidän fanaattisuudesta?
"TAJUAN ettei kukaan muu hoida mun lasta niin hyvin kuin minä itse, ja tämä on mulle TODELLA TÄRKEÄ asia...oonnko poikkeus? "
Tämä on mielestäni erittäin itsekäs ajattelutapa, sillä onhan lapsella myös isä! Ainakin meillä isä hoivaa rakkaudella yhteistä lahjaamme aivan yhtä hyvin kuin minä. Olen huomannut, että nämä TÄYSimettäjät nostavat itsensä usein jalustalle ja kuvittelevat olevansa lähes jumalallisessa asemassa kun imettävät - miten itsekästä!
Nykypäivänä on hyvin tärkeää, että lapsella on jo varhaisessa vaiheessa läheisiä kontakteja myös muihin ihmisiin (esim. juuri isäänsä). Tällöin he oppivat, että on myös muita turvallisia ja luotettavia ihmisiä kuin äiti. Totuus on, että heistä kasvaa usein näin sosiaalisempia, paremmalla itsetunnolla varustettuja kuin yksistään äidin helmoissa kouluikään asti olleista ikätovereista.
Lähipiirissä on muutama tuttava, joiden äidit ovat hoitaneet lastaan kotona useita vuosia. Lisäksi he tuskin koskaan ovat "uskaltaneet" jättää lastaan hoitoon edes isovanhemmille. Nyt kun sitten pitäisi mennä tarhaan, on se lapselle kuin pieni kuolema. Nämä lapset ovat hyvin hyvin arkoja ottamaan kontaktia muihin lapsiin ja aikuisiin.
Itse aion viedä lapseni yksivuotiaana perhepäivähoitoon tai päiväkotiin. Olen yksinkertaisesti sitä mieltä, että suositus hoitaa lasta kotona edes kolmivuotiaaksi saakka ei ole lapsen kannalta hyvä juttu. Uskon, että lapsi kaipaa suuresti ikätovereidensa seuraa jo varhaisessa vaiheessa ja oppii olemaan osa ryhmää.
Tämä kirjoitukseni lähti nyt vähän sivuraiteille varsinaisesta aiheesta.. Pointtini on kuitenkin se, että lapseni on minulle tärkeintä maailmassa ja haluan hänelle parasta mahdollista. Siksi haluan, että hän voi tuntea, että hänen ympärillään on myös paljon muita rakastavia ihmisiä, ja hän oppii, että myös heihin voi luottaa.
Ihan itsekö nuo ajatukset päässäsi punoit.
Mielenkiintoista.... pitääpä varoa mitä sanoo,
jos tuollainen ajatusmalli on kovin yleinenkin ;-)?
Tiivistetysti: Taidankin olla paha äiti, kun en anna isän antaa pulloa?
Vaikka minulta tulis maitoa, olisi hyvä kun isäkin saisi ruokkia lasta?
Pulloa meidän tyttö osaa kyllä syödä, se on testattu.
Mutta kun tuo äidin "suorittama" TÄYSimetys on niin huonoa vauvan ja isän suhteelle....
Se ei riitä, että isä muuten hoitaa ja hoivaa sekä leikittää lasta.
Teen myös karhunpalveluksen lapselleni, kun en vie häntä anoppilaan mummilaan
(jossa alkoholisoitunut vaari pitää jöötä) hoitoon, varsinkaan, kun tytöllä on alkanut vierastusvaihe.
Hyvää siedätyshoitoa olisi.
Tai omalle äidilleni, joka on tyystin unohtanut kuinka lapsia hoidetaan:
"Hyvää tekee vähän itkee!" Neiti huutaa kuumissaan eteisessä t.kaukalossa ja
odottaa, kun mummi maalailee huuliaan, valitsee huivia, vaihtaa takkia ja siivoaa
keittiötä samaan aikaan.
Olin kuvitellut, että lapsi pärjäisi hoidossa paremmin, kun osaa edes
vähän ilmaista itseään, mutta taidankin olla väärässä. Tekisin suuren karhunpalveluksen hänelle,
jos pitäisin kotona 2-vuotiaaksi.
Hei, kun sulla oli niin hyviä ideoita, niin kirjottaisitko ne ylös ja olisitko yhteydessä neuvolaan?
Saataisiin uudet suositukset mahd. nop. jakeluun :-) Tuli nimittäin semmoisella
itsevarmuudella, nuo täysimetyksen vastaiset mielipiteet
ja aikaistetut hoitoonlaiton suositukset, että rupesi ihan minuakin epäilyttämään....
äiti. isä käveli pois kun vauva oli muutaman kuukauden, eikä isät ainakaan vielä sitä paitsi pysty imettämään tai synnyttämään...en ymmärrä miksi halutaan kieltää äitiyden erikoislaatuisuus tai tärkeys. se on ihmisen elämän alussa vauvalle kaikkein tärkeintä!
tähän.samaa mieltä. just näin.
Kenelle sä nyt ärhentelet?"Aijamille" vai minullekko kiukkuat?
Luepa tuo oma viestisi,joka on tyyliä"en minä ole fanaatikko,mutta turhauttaa kun ihmiset ei usko,mitä minä sanon!!!"
Lue ja aattele,miten asioita esität.
Etkä sä lapsista sinänsä ole huolestunut.Olet yhdne asian puolesta meuhkaaja,mutta tietysti kaikki on aina hyvä peitellä sen varjoon, että "minä vaan LAPSIA ajattelen!"
Ja MINÄ OLEN TÄYSIMETTÄNYT lähes 8 kk:tta. Siitä huolimatta mulle ei ole muodostunut voimakasta käsitystä siitä,miten MUIDEN pitäisi elää.
No luuletko että vaikkapa 6kk täysimetetyillä lapsilla olis jotenkin vähemmän tuota isän tai muiden perheenjäsenten tuomaa läheisyyttä ja kontakteja?
Ei siihen imetykseen sen kauempaa mene kuin pulloruokintaankaan.
"Itse aion viedä lapseni yksivuotiaana perhepäivähoitoon tai päiväkotiin. Olen yksinkertaisesti sitä mieltä, että suositus hoitaa lasta kotona edes kolmivuotiaaksi saakka ei ole lapsen kannalta hyvä juttu. Uskon, että lapsi kaipaa suuresti ikätovereidensa seuraa jo varhaisessa vaiheessa ja oppii olemaan osa ryhmää"
Teet kyllä lapselles aikamoisen karhunpalveluksen..Jos töihin on pakko mennä niin ymmärrän, mutta ei muuten. Juuri silloin kun lapsi eniten ÄITIÄÄN/ISÄÄNSÄ tarvitsee, ajattelit kipata tarhaan?
Ei yksivuotias vielä kaipaa ikäistään seuraa, saati että osais vielä leikkiä samanikäisten kanssa. Tuossa kolmivuotiaana alkaa leikkikaverit ja yhteiset leikit kiinnostaa. Vai luuletko tosiaan että on ihan tuulesta temmattu tuo juttu?
Omat lapset olen hoitanut kotona nelivuotiaiksi asti, ja ovat vähän liiankin sosiaalisia tapauksia, vaikka äidin "helmoissa" kuten asian ilmaisit ovatkin kasvaneet, kerhoiltu tietysti on. Oliskohan kuule kyse ihmisestä yksilönä millainen on, arka tai sosiaalinen..Älä tee johtopäätöksiä parin "tutun" kautta.
Mä oon ainakin ylpeä siitä miten lapseni hoidan, kotona joka on yleensä lapselle paras paikka. Ja siitä että olen saanut imettää heitä yksivuotiaiksi asti.
Kirjoituksesi oli täynnä yleistyksiä ja kovin naivia muutenkin. Oletko jotenkin katkera siitä että toiset hoitaa lapsensa eritavalla/PAREMMIN kuin sinä? :)
En usko että toi mammaliini 06 on mitenkään katkera vaan aivan selvästi kovin lapsellinen vielä! Kyllä vuodet tuo lisää järkeä päähän... Toivottavasti ;))
Eipä ole lapsista sen huonompia kasvanut, vaikka muutama vuosikymmen sitten äitien piti aloittaa työt jo parin kuukauden kuluttua synnytyksestä. Päinvastoin, levottomampia ja tasapainottomampia ovat nykypäivän lapset. Liekö johtuu siitä, että äidin helmoissa ovat tottuneet saamaan kaiken periksi, eikä ole tarvinnut oppia sovittelemaan ja kylliksi huomioimaan muita.
Pelkäänpä myös, että nämä "ERINOMAISET" kotiäidit antavat lastensa pelata pleikkareita ym. päivästä toiseen, jotta saisivat olla edes hetken rauhassa. Päiväkodissa sentään toiminta on virikkeellistä ja lapset oppivat leikkimään myös perinteisiä leikkejä ilman valmiita vempaimia. Eli kyllä tarvitsee olla valtavan innovatiivinen ja viitseliäs äiti, joka vielä esikouluikäiselle keksii päivittäin riittävän virikkeellistä toimintaa, jotta lapsi olisi psyykkisesti ja fyysisesti ikätovereidensa tasolla.
Pyydän anteeksi ensimmäisenä viestiini vastanneelta. Ymmärrän kyllä, jos lasta ei voi antaa hoitoon esim. isovanhemmille heidän alkoholisminsa tai välinpitämättömyyden takia.
fanaattinen kun täysimetit 8 kuukautta? etkös tiedä että lapsi tarvitsee jo kiinteää ruokaa siinä vaiheessa? missäs pöpelikössä asut? eikö siellä ole neuvoloita?
No eiköhän tuo levottomuus ym. johdu erilaisesta kasvatustavasta.
Ennen pidettiin kovempaa kuria ja lapset kunnioittivat vanhempiaan.
Nykyään taas.. Toiset osaa ja toiset ei.
Sun mielestä siis on parempi laittaa muksut 1v. tarhaan että ne saa SIELLÄ sitten paremman kasvatuksen kuin kotona? Ehkäpä teillä onkin tällainen tilanne, mutta oikeasti on olemassa myös ihmisiä jotka osaavat kasvattaa lapsensa aivan itse..(Sulla muuten joku trauma noista äidin helmoista?)
Ei 1-3v. vielä pelaa pleikkaria. Kai?!
Ja ihan vaan vinkiksi, eskari-ikäiset (6v.)on päivisin siellä eskarissa, ei niille tarvi keksiä mitään virikkeitä :)
imettäjien Ibi Love.
Kaikki joilla on palikat pääkopassa paikoillaan ymmärsivät viestini sarkasmin juuri sinulle. Ota hyvä ihminen happea. Kaikille imettäjille, ÄLKÄÄ MISSÄÄN NIMESSÄ LUKEKO TÄLLAISEN PALSTAN ANTAMAA INFORMAATIOTA KUIN PIRU RAAMATTUA!
En mä ole sanonut,että täysimetys on sellaisenaan fanaattisuutta.Se on,että ei kerta kaikkiaan voi suhtautua siihen asiaan edes muiden ihmisten kohdalla neutraalisti,kuten sinä et näköjään voi.
Tiesitkö muuten,että lapset voivat kasvaa jopa 10 kk ikäiseksi täysimetyksellä? Jos paino nousee hyvin ja imetys muuten onnistuu,sille ei ole estettä.
Meillä aloitettiin soseiden maistelu 7 kk:n ikäisenä,mutta todellakin vasta maistelu,joten lasken edelleenkin täysimettäneeni sen kahdeksannenkin kuukauden.
Siitä huolimatta en näe mitään ongelmaa siinä,että joku toinen ei toimi kuten minä.
Et ole täysimettänyt, jos olet antanut muutakin kuin äidinmaitoa.
2-3 teelusikallista päivässä?
En voi mitenkään kuvitella, että tuollainen määrä syrjäyttäisi rintamaitoa millin vertaa.
Eivät sitä neuvolassakaan pitäneet vielä varsinaisesti "muuna ravintona".
Yleensä kiinteiden aloitus pitääkin aloittaa juuri makuannoksilla muutama tl päivässä.
Tällöin kyse ei ole enää täysimetyksestä, jos vauva on saanut muuta ruokaa, edes omaa lypsettyä maitoa ei saisi antaa.
Jos siis vauva saa tissistä ja/tai äidinmaitoa pullosta kiinteitä ruokia, ei ole enää kyse täysimetyksestä.
Mielenkiintoista, että raja on määritelty noinkin tiukaksi - ja sitten sitä ei kuitenkaan esim. neuvoloissa noudateta.
Toisaalta, jos lapsi saa rintamaitoa saman verran kuin ennenkin, en ymmärrä, mikä olisi esim. terveysvaikutusten kannalta muuttunut.
Jos täysimettäjän sädekehä rapisee jo siitä, että joutuu antamaan pullosta (saako muuten hörpyttää)lypsymaitoa, niin itse asiassa kysymyksessä ei taida olla muu kuin jonkinlainen x-treme laji "kuka jaksaa pisimpään".
Pitääpä antaa palautetta neuvolaan terkkarille ja lääkärille! Kuuntelen kiinnostuneena kommentteja ja katselen naaman ilmeitä.
kuin terminologiasta, jos olet 7 kuukautta täysimettänyt, eiköhän se ole jo oiekin hyvä suoritus ja nyt on sit aika siiirtya osittais imetykseen..
täysimetyksestä puhutaan senkin takia että on asioita jotka saattavat muuttua jos vauva in saanut vähääkään muuta ravintoa. esim korviketta laitoksella. debaattia on ollut siitä että jo se laitoksella annettaan (kuten omalle vauvalleni annettiin kielloistani huolimatta) korviketta, joka on siis lehmänmaidosta tehty, saattaa tämä vaikuttaa esim diabeteksen laukeamiseen , näin epäillään, joka tapauksessa esim. vauvan hienonhieno vatsan bifidusbakteeritasapaino (joka siis on auttaa vauvaa pysymään terveempänä ja hyvinvoivampana) on mennyt yhdestäkin syöttökerrasta sekaisin.
näähän on vaan siis määritteitä, ei kai kukaan nyt niistäkin halua ruveta tappelemaan, en aloitta nut tätä keskustelua tätä varten, vaan halusin tietää mistä äidit ovat saaneet käsityksensä ettei maito riitä (äidiltään, onko tuntunut siltä, lääkäriltä, kätilöltä jjne) ja onko asialle missään julkisessa instanssissa koitettu tehdä mitään, joka edistäisi imettämistä (siis lääkärilla tai neuvolassa)
Meillä neuvolantäti kehotti antamaan jo alusta asti teelusikallisen keitettyä vettä syötön päälle siksi, että suu huuhtoutuisi. Tämä hampaiden suojelemiseksi silloin kun hampaat tulevat aikaisin, kuten meidän tytöllä (1kk vanhana ensimmäinen hammas näkyvissä alaleuassa).
Näin olleen kukaan meidän neuvolan piiriin kuuluva ei täysimetä. Eli taitaa olla kolmaosakaupunkia, kun tuo meidän alue on niin suuri.
Ihme kyllä, paikallinen imetystukihenkilökään ei sanonut asiasta mitään.
Eipä siis ihme, että saadaan matalat imetysluvut, koska jos vauva on kerrankin saanut edes tilkan vettä, tippuukin b-kastiin.
Nyt alankin tosiaan hahmottamaan, mistä onkaan pohjimmiltaan kysymys ja aion tosiaan ottaa asian puheen seuraavalla neuvolakäynnillä.
mitä sanoit edellä 06. kuulun sukupolveen jotka on suurien sukupolvien lapsia. mun kokemukseni (omani ja ystäväpiirissä) on se että äitiys kyllä jotenkin katosi 70 luvun tienoilla, eikä se ole ihme kun ei imetetty. se on varmasti jättänyt tämän perinnön mitä täältä nyt luetaan, eli moni kokee imetyksen ja luonnollisen läheisyyden vauvan kanssa ahdistavaksi. ei nämä asiat ole irrallisia toisitaan , vaan päinvastoin periytyvät.
ja uskon ettei lasten pahoinvointi katoa vaan päinvastoin lisääntyy jos edelleen jatketaan tätä trendia, ettei imetetä ja laitetaan lapsi tarhaan alle vuoden ikäisenä (koska äitiysloma on niin luonnottoman lyhyt)
kun olen vihdoin pari vuotta sitten saanut oman lapsen, koen voimakkaasti, ja näen omin silmin, miten erilainen hanestä tulee kuin itsestäni, koska haluan koko ajan lapsen lähelleni, annan hellyyttä, ja nautin (edelleen) imetyksestä, se on suurinta hellyyttä mitä olen ikinä koko elämässäni kokenut. minusta lapseni kukoistaa, hän ei kyseenalaista itseään eikä tunne häpeää,luottaa ihmisiin ja on erittäin sosiaalinen ja jopa empaattinen nuoresta iästään huolimatta. ja lapseni on aivan normaali, ei mikään ihmelapsi.
en siis ajattele että me äidit olisimme mitenkään vähemmän rakastavia nykyään, vaan uskon että kkoko yhteiskunta on muuttunut niin ettei äitiys ole enää kovin arvostettua.
Sitten on meitä, jotka haluaisimme olla aina kotona lapsen kanssa, mutta taloudellisesti se on mahdotonta.
Sitten on heitä, jotka haluaisivat imettää, mutta eivät pysty. Silti he jakavat päivin öin hellyyttä ja läheisyyttä lapselleen.
Nyt on kyllä päässy asioitten tärkeysjärjestys unohtumaan. Eiköhän loppujen lopuksi ole tärkeintä, että lapsi ja äiti ovat tyytyväisiä. Tiedän paljon lapsia joita ei ole imetetty ollenkaan ja samoin niitä joita on. En kyllä pysty sanomaan kummat lapset ovat saaneet enemmän rakkautta ja läheisyyttä. Ja vaikuttavat ihan yhtä viisailta ja kehittyneiltä.
Tiedän kyllä,että imetys on tärkeää. Siinä on todella suuret edut niin äidin kuin lapsenkin kannalta, mutta ei se saa olla koko hyvän vanhemmuuden kulmakivi. Jokainen varmasti haluaa parasta omalle pienokaiselleen, onpa se sitten pullo tai tisu.
Itse täysimetin poikaani vajaa 4kk:n ikäiseksi ja nyt olen antanut pikku hiljaa muutakin. Jatkan edelleen imetystä, mutta vaan niin kauan kuin se tuntuu minusta hyvältä ja tärkeältä, lapseni hyvinvointia unohtamatta.
Eikös näiden keskustelujen tarkoitus ole rohkaista ja kannustaa muita , EI HAUKKUA!
tuo outo väite ettei lapsi voi oppia kahta imemistekniikkaa.
Meillä aikakin vedetään sujuvasti niin tissiä, tuttia kun pulloakin. Ollaan vielä kahdenlaista eri pulloakin käytetty.
On se kumma kun lapsi oppii kääntymää, nauramaan, kontaamaan, kävelemään ja puhumaan kaikkea muuta, mutta imemisen opettelu on muka niin sairaan vaikeeta.
Meillä hörpytysmuki aiheutti vain ilmaa vatsaan ja hirveän huudon.
Ajattelisin näin, että varmasti lapsi voi oppia kaksi erilaista imemistekniikkaa. Mutta väite, että pullosta imeminen voi häiritä rinnastaimemistekniikan oppimista, pitää paikkansa. Eli monilla tämä oppiminen häiriintyy, jos varhaisessa vaiheessa (eli sairaalassa synnytyksen jälkeen) ennen kuin rinnasta on opittu imemään, annetaan imeä tuttipullosta. Ja vielä enemmän se häiriintyy, jos lisäksi varhaisimetys (heti synnytyksen jälkeen synnytyssalissa) on jostain syystä jäänyt väliin. Silloin on varsin tärkeää välttää pullon antamista, jos vauvaa on tarkoitus imettää jatkossa. Sen takia olisi tärkää sairaalassa osata tukea oikealla tavalla äitejä. Joissain sairaaloissa osataan nämä tilanteet hoitaa todella hienosti. Ja jos imetys sujuu kotona hyvin, ei satunnainen pullosta imeminen häiritse imetystä.
Tietenkin on niitä onnellisia tapauksia, joissa imetys on onnistunut, vaikka sairaalassa olisi viikkokin syöty pelkästä pullosta, mutta työtä se on vaatinut. Ja eihän aina pullo häiritse, mutta eihän sitä myöskään etukäteen voi tietää..
tiedä onko vielä toi vesi laskettu (siis suun huuhtelu) siihe, mäkin laitoin sitruuunaa kielelle muutamana päivänä kun oli sammasta. en jotenkin usko että tota ei laskettais täysimetykseksi?
olin siis sua edellinen.